Rinkelinmäellä kohtaavat tänään Hämeenlinnan ylpeys HPK ja Tampereen yl... eh, toinen joukkueista Tappara.
Kauden kolmas tapaaminen Hämeenlinnassa ja neljäs yhteensä. Jokainen kolmesta aiemmasta kohtaamisesta on kestänyt yli 60 minuuttia jonka jälkeen pisteet on jaettu 2-1 HPK:n hyväksi.
Hieman aiempia kausia muistellen Tappara on pelannut HPK:ta vastaan nyt 14 peräkkäistä runkosarjan ottelua ilman voittoa. Pudotuspelissä sen sijaan Tappara kurmootti Kerhoa katkerasti.
Aiemmissa tämän kauden kohtaamisissa on keskustelua herättänyt ylivoimaisesti eniten Ville Niemisen loukkaantuminen Tuomas Eskelisen avustuksella tv-pelissä Hämeenlinnassa. Ville on valitettavasti edelleen sivussa. Sen sijaan Tampereella seuraavassa Tappara-pelissä purkukiekosta loukkantunut Jukka Voutilainen on takaisin laatikossa ja pikkuhiljaa pääsemässä takaisin hurjaan vireeseensä.
Ville Niemisen puuttuminen tuntuu olevan Tapparalle todella merkittävä asia. Tai sitten se on helppo tekosyy jonka taakse voi mennä. Eihän se nyt perkele voi olla yhdestä miehestä kiinni. Vieläpä miehestä jonka varaan ei voi olla pelisysteemiä rakentanut koska Villen Suomessa pelaamisesta ei syksyllä voinut kukaan varmaksi tietää.
Tuosta syystä Tapparalaisleiristä onkin esiintynyt voimakasta kritiikkiä valmentaja Saarista kohtaan, käsittääkseni juuri pelisysteemin riskialttius aiheutti suurimmat kritiikit syksyllä. Nyt tilanne on kääntynyt jo sellaiseksi että mitään pelisysteemiä ei ole havaittaissa, ainakaan fanien silmissä.
Kerholla ainakin allekirjoittaneen silmään on liiankin selvästi olemassa pelisysteemi. Ja se pelisysteemi ei ole iloinen hyökkäyspeli. Bluesia ja TPS:ää vastaan ainakin peli oli aika 'tarkkaa'. Tarkka on valitettavasti jossakin määrin tylsän synonyymi. Tosin TPS-pelin ensimmäinen erä oli kaukana tylsästä. Se oli juuri sellaista kiekkoa jota omiltani tahtoisin nähdä jatkossakin.
Mutta oli niin taikka näin niin ei Tapparan yli noin vain kävellä. Yksittäinen peli on aina yksittäinen peli. Jälleen kerran tullemme huomaamaan että Janne Ojanen herää Rinkelinmäellä kiusaten meitä tehokkaasti. Pieni kriisinpoikanen yleensä johtaa ainakin jokusen pelin kestäväksi ryhtiliikkeeksi. Tuollaiseen ryhtiliikkeeseen tarvitaan tosin yleensä jokin herätys. Se herätys voi olla jopa yksittäinen taklaus tai tappelu. Tappelu tosin olisi voimakas epäluottamuslause Saarista kohtaan.
HPK:n kannalta toivon että Tappara herää aikaisintaan bussissa matkalla kohti Hakametsää varsinaisella peliajalla otettu tappio niskassaan.
Kauden kolmas tapaaminen Hämeenlinnassa ja neljäs yhteensä. Jokainen kolmesta aiemmasta kohtaamisesta on kestänyt yli 60 minuuttia jonka jälkeen pisteet on jaettu 2-1 HPK:n hyväksi.
Hieman aiempia kausia muistellen Tappara on pelannut HPK:ta vastaan nyt 14 peräkkäistä runkosarjan ottelua ilman voittoa. Pudotuspelissä sen sijaan Tappara kurmootti Kerhoa katkerasti.
Aiemmissa tämän kauden kohtaamisissa on keskustelua herättänyt ylivoimaisesti eniten Ville Niemisen loukkaantuminen Tuomas Eskelisen avustuksella tv-pelissä Hämeenlinnassa. Ville on valitettavasti edelleen sivussa. Sen sijaan Tampereella seuraavassa Tappara-pelissä purkukiekosta loukkantunut Jukka Voutilainen on takaisin laatikossa ja pikkuhiljaa pääsemässä takaisin hurjaan vireeseensä.
Ville Niemisen puuttuminen tuntuu olevan Tapparalle todella merkittävä asia. Tai sitten se on helppo tekosyy jonka taakse voi mennä. Eihän se nyt perkele voi olla yhdestä miehestä kiinni. Vieläpä miehestä jonka varaan ei voi olla pelisysteemiä rakentanut koska Villen Suomessa pelaamisesta ei syksyllä voinut kukaan varmaksi tietää.
Tuosta syystä Tapparalaisleiristä onkin esiintynyt voimakasta kritiikkiä valmentaja Saarista kohtaan, käsittääkseni juuri pelisysteemin riskialttius aiheutti suurimmat kritiikit syksyllä. Nyt tilanne on kääntynyt jo sellaiseksi että mitään pelisysteemiä ei ole havaittaissa, ainakaan fanien silmissä.
Kerholla ainakin allekirjoittaneen silmään on liiankin selvästi olemassa pelisysteemi. Ja se pelisysteemi ei ole iloinen hyökkäyspeli. Bluesia ja TPS:ää vastaan ainakin peli oli aika 'tarkkaa'. Tarkka on valitettavasti jossakin määrin tylsän synonyymi. Tosin TPS-pelin ensimmäinen erä oli kaukana tylsästä. Se oli juuri sellaista kiekkoa jota omiltani tahtoisin nähdä jatkossakin.
Mutta oli niin taikka näin niin ei Tapparan yli noin vain kävellä. Yksittäinen peli on aina yksittäinen peli. Jälleen kerran tullemme huomaamaan että Janne Ojanen herää Rinkelinmäellä kiusaten meitä tehokkaasti. Pieni kriisinpoikanen yleensä johtaa ainakin jokusen pelin kestäväksi ryhtiliikkeeksi. Tuollaiseen ryhtiliikkeeseen tarvitaan tosin yleensä jokin herätys. Se herätys voi olla jopa yksittäinen taklaus tai tappelu. Tappelu tosin olisi voimakas epäluottamuslause Saarista kohtaan.
HPK:n kannalta toivon että Tappara herää aikaisintaan bussissa matkalla kohti Hakametsää varsinaisella peliajalla otettu tappio niskassaan.