Typerä teko. Tuli vaan mieleen, näitä varten olisi mukava olla Miro vol.2 Kerhon työkalupakissa. En puhu mistään noudoista (enpä) vaan taitopelaajien työrauhasta.
Kerhon peli on edelleen sekavaa viisikkotasolla mikä korostuu hyökkäyksiinlähdöissä ja esim. oman alueen puolustuspelissä. Tiilikainen on näistä kyllä puhunut ja varmasti niitä on harjoiteltukin, mutta vielä on paljon tekemistä. Mutta on siellä pieniä pilkahduksia myös paremmasta. Eilen saatiin tiettyjen kulmarallien päätteeksi hyviä murtavia tekoja maalintekopaikoille. Se mikä omaan silmään näyttää sekavalta, on hyökkäysalueen pitkät hyökkäykset. Osalla pelaajista tuntuu olevan vielä hakusessa onko missäkin pelitilanteessa tarkoitus jatkaa vyöryttämistä vai murtautua nopeasti keskustaan maalipaikan toivossa. Tässä katseet kääntyy valmentajaan. Kuinka paljon on lupa säveltää tai oikaista ja kuinka tiukalla otteella ohjataan. Pennaselle peli oli hyvin mustavalkoinen, kuten monelle huippuvalmentajalle.
Tiilikainen ei tule saamaan potkuja, ei ainakaan kauden aikana. Siitä pitää huolen Mika Toivolan historia ja mielestäni hyvä niin. Vaikka alkukausi on ollut sanalla sanoen surkea, niin jos muistellaan Pennasen ensimmäistä kautta, niin silloinkin nojattiin etenkin alussa laadukkaisiin yksilöihin enemmän kuin siihen kollektiiviin mallia mestaruuskausi. Ja silloinkin tuli muutamia aivan horror- matseja, joiden jälkeen fanit miettivät, että onko hyökkääjillä edes lupa mennä maalille tai laukoa kun kaikki hyökkäykset päättyvät kulmissa nuhjaamiseen. Tai miksi ei lähdetä heti vaan nopeasti liikkeelle vaan jauhetaan sitä saakelin pakki pakkia. Napakka ja kova syöttö pakilta sentterin lapaan. Voiko se olla niin vaikeeta. Eikös jopa Pendolle ollut kenkää- ketju. On muuten aina pomminvarma pelin valmentajan merkki.
Oli Kapanen, Manninen, Lehtivuori ja kesken kauden tuotu Porseland. Pendohan on jälkikäteen sanonut, että sen kauden jengi oli rosterin puolesta hänen Kerho- uransa kovin.
Tiilikainen on juuri nyt aivan jäätävän kovassa koulussa. Ja ehkäpä pari vuotta liian aikaisin. Pendo sai pitää laboratoriotaan pystyssä ensin kakkosena HIFK:ssa ja Kalpassa, myöhemmin Mikkelissä. Pendo oli paljon valmiimpi pelinsä ja valmentajuutensa kanssa kuin Matti, Kerhoon saapuessaan.
Larmi ja Vesalainen saattaa olla parasta mitä Tiilikaiselle ja Kerholle tuli tässä kohtaa syliin. Kaiken pelillisen annin lisäksi näiden kahden asenteesta ja tavasta pelata huokuu aika poikkeuksellinen ja sopiva arroganssi ja särmä, pelissä on munaa. Kaveri totesi eilen osuvasti Vesalaisen maalista siitä pointilta, että Vesalainen varmasti mietti, että teen nyt maalin. Päätti tehdä sen. Samoin Larmi päätti lyödä luukut kiinni. Onhan se tavallaan aika karua ja tuo varmasti muun jengin tossut tukevasti maan pinnalle, kun kaksi jätkää tulee 7 kuukauden pelaamattomuuden jälkeen ja dominoivat. Innala pääsi samalle tasolle. Huiput on huippuja.
