Tulihan Rinkelinmäkikin korkattua. Peli oli hemmetin hyvä ja vauhtia taklauksineen riitti monen pelin edestä. Loppu oli vaan nolo. HPK jätti hyvän maun. Se taisteli esimerkillisesti, sillä riitti jalkaa ja voimaa puolustaa vikkeliä Kärppiä vastaan, mutta se lähti myös nopeasti vastahyökkäyksiin. HPK pelaa kurinalaista kiekkoa ja se ei ota paljon jäähyjä, mikä on tuloksen kannalta loistava juttu. HPK:n ylivoima oli hyvää, mistä maali osoituksena. Pirun kovaa ja tarkasti lähti Voutilaisen one-timer.
On se kumma, miten HPK ja Jukka Jalonen saa joka vuosi raavittua potentiaalin irti nuorista, mutta potentiaalisista uusista pelaajista. Viuhkolan ketju oli ensimmäisen ja toisen erän hätää kärsimässä omassa päässä Voutilaisen kentän kanssa, vaikka maalia nämä eivät viis-viittä vastaan saanetkaan. HPK on hyvä joukkue, vauhdikas, taitava ja taisteleva. Tuolla menee kyllä pronssiotteluun, taas.
Kärpät pelasi kauden parhaan ottelun. Mutta kauden paras ottelu ei paljon auta, jos kukaan ei tee maaleja. Tulee Tekratia jo ikävä, kun ei löydy pelaajaa joka ratkaisisi pelin hallinnasta voittoon. Tappara pelissä ei löytynyt ratkaisijoita, Blues pelissä ei löytynyt ratkaisijaa ja tänään ei löytynyt ratkaisijaa. Jos verrataan viime kauteen, niin esim. Jokinen teki viisi voittomaalia runkosarjassa ja antoi kahdeksan voittomaaliin johtanutta syöttöä. Tekrat teki viime kaudella myös viisi voittomaalia runkosarjassa ja antoi kuusi voittomaaliin johtanutta syöttöä. Eli Jokinen ja Tenkrat ratkaisivat kymmenen peliä neljästäkymmenestä viime kauden runkosarjan voitosta. 25 prosenttia on aika iso määrä. Ratkaisijoita me nyt tarvittaisiin. Jonkun on näytettävä johtajuutta. Tänään sitä ei vielä nähty.
Hyvää kuitenkin oli se, että Kärpät jaksoi kärppämäiseen tyylin jauhaa loppuun asti. Kolmas erä oli täysin Kärppien siihen asti, kunnes HPK sai jäähyn. Koko ylivoima oli ihan sekaista, mikä sitten päättyikin ottelun ratkaisumaaliin. Tämän jälkeen Kärpät ei enää noussut suosta, vaan HPK sai maalista lisäintoa ja se puolustu vimmalla loppuun asti.
Kärppien kentällisistä Brosin kenttä oli huonoin. Sen kemiat eivät näytä menevän yhteen. Tänäänkin se ei päässyt viime kauden Pekin kentän tuttuihin kulmamyllyihin, missä vastustaja pistetiin solmuun, tai nopeisiin vastahyökkäyksiin. Vaikka Pikun kenttä oli ajoittain pahoissa vaikeuksissa Voutilaisen kentän kanssa, se sai myös Kärppien vaarallisimmat hyökkäykset HPK päätyyn. Varsinkin kolmannessa erässä Aaltonen tuntui olevan todella liukkaassa kunnossa. Aaltonen on nuori kaveri ja hänessä on vileä paljon kehitettävää, mutta tulevaisuudessa hänestä tulee olemaan vielä paljon iloa meille. Ei vielä ratkaisija, mutta jonain päivänä hänestä tulee seuraava Jokinen tai mini-Kovalchuk. Kaveri tuntuu kuitenkin olevan muutamassa maalipaikassa per peli ja hän haastaa ja hän on kimpoisa pelaajaa. Samoin hän järjestelee peliä mukavasti ja pärjää ihan hyvin voimansa puolesta.
Noh, mitäs tästä jäi käteen. Kärpät hallitsi ja peli on kuosissa. Ratkaisijoille olisi kysyntää. Kausi on kuitenkin aluillaan ja siinäpähän on aikaa sovitella ratkaisijan viittaa jollekin. Muuta hätää en pelissä näe, jos asenne on tämän päivän luokkaa. Se vauhti kolmannen erän ekalla puoliskolla oli Kärpillä niin hurjaa, että siinä ei kukaan SM-liigassa pysy mukana. Eli kuntopohjakin näyttää olevan kohdillaan.
