Suuret humanistit kylässä
Niin, tänään on taas niitä päiviä jolloin kevään odotusta puhkuvaan jäähalliimme saadaan vierailevia tähtiä tuolta rannikolta, aina tzzadista saakka.
Tällä kertaa vastaan ei asetu etelävantaalainen jokerit, vaan syvemmältä tzzadista kotoisin , myös menestyksellisessä mielessä, oleva ifk.
Ennen vanhaan, jolloin hifkiläiset olivat jotain muuta kuin espoolaistyyppisiä humaaneja hampurilaispullansyöjiä, Hämeenlinnassa olisi pistetty tässä vaiheessa päivää jo kovaa kyytiä naisia ja lapsia perunakuoppaan piiloon.
Nykypäivänä kaikki on toisin. Porukkaa valmentaa suuri humanisti, jonka ansioluettelosta löytyy mainintoja hyvinkin korkean korkeakulttuurin saralta. Pelaajat käyvät kuulemma teatterissa ja varmaan juovat punkkuakin sekä syövät veitsellä ja haarukalla. Ketään, tai ainakaan ketään hämeenlinnalaista ei pelota, päinvastoin, me suorastaan nauramme teille. Olisiko tämä ollut mahdollista vielä viisi vuotta sitten? Ma kusun vaan.
***
Illan pelistä on siis mainittava se, että molempien rostereista puuttuu sakkia, ifk:n rosteri on suorastaan puolityhjä. Liian monta tärkeää lenkkiä puuttuu, jotta voisimme edes puhua ifk-voitosta.
Kerho siis tulee, syöttää mädät jämäperunansa ifk:lle, joka tosin pyytää vielä lisääkin hyvään humanistis-ekumeeniseen tyyliin ja ottaa kuokkaansa 5-3.
Rinkelinmäen pimenevässä illassa ifk:lle suodaan osaaottava ajatus menneistä ajoista, jolloin ifk:n pelaajilla oli vielä ns. ruuti kuivaa ja tulityökortti voimassa.
Näin siis sinkoilee pelistä palaavan Kerhohenkilön ajatus ja kempä taitaisi heitellä verkkojaan sen tielle.
Täältä tähän