HPK ja liigakausi 2005 - 2006 - näin sivustakatsojana mietittynä
Vaikka nyt HPK:n joukkueesta on lähtenyt tehoja - pisteiden muodossa - noin puolet eritoten NHL-miesten takia, en näe mitään syytä sille, etteikö omista potenttiaalisista junnuista nousisi liigan alkaessa esiin uusia, erinomaisia yksilöitä, jotka kannattelisivat Hämeenlinnalaisseuraa vaikeina, tuskallisina aikoina kokeneiden suunnannäyttäjien rinnalla. Mielestäni näin pitääkin tapahtua, sillä koostumus kokonaisuudessaan tulee olemaan liian ohut kotietuun ja sitä kautta mitalikantaan. Toki aikaa pitää - ja tulee sallia - antaa varsinkin syyskaudella.
Jos ja kun näin tapahtuu, pelaajamateriaali on riittävän balanssinomainen ja ehjä, mikä antaa Jukka Jaloselle jälleen kerran työkalut hyvään kauteen - ja mainittuihin mitalipelehin. Myöskin pelaajahankinnat ovat olleet riittävän maltillisia ja resurssinomaisia - hyviä ja halpoja.
Pelaajakärki lienee odotetun tyylinen, koska ainakin henkilökohtaisesti odotan tietyiltä miehiltä paljon; Voutilainen (lienee loukkaantunut?), Louhi, Hassinen, Keinänen... Myös nuoret, esimerkkeinä hienot ja tasoaan kokoajan nostavat Lappalainen, Väisänen, Loikas ja Lahti ovat vedenjakajalla. Nyt on vastattava huutoon myös play off -peleissä. Puolustus näyttää mielenkiintoiselta, nuorekkaalta, mutta lupaavalta (Korhonen, Hietanen, Immonen). Nimet Schneider, Laamanen ja kapteeni Jokela antavat piikin, johon on hyvä turvata - varsinkin erikoispelaamisen kannalta.
Miika Wiikman ottanee vastuun ykkösmaalivahdin paikalla maalinsuulla ja näyttääkin siltä, että häneen voidaan vihdoin ja viimein kohdistaa hyvät odotusarvot. Karri Rämö ja Eero Väre taistelevat kakkosmaalivahdin paikasta tosissaan stuntaten mahdollisuuksien mukaan Wiikmania, jos hänelle halutaan vaikkapa lepoa. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten nuori parivaljakko käyttää tilaisuutensa ja vastaa huutoon. Henkinen valmius - ja sen tuoma torjuntavarmuus - lienevät vielä ainakin Rämöllä ja Väreellä hiomattomia kysymysmerkkejä, joihin odotetaan malttamattomana vastauksia.
HPK:n pelikonsepti myötäilee tietyllä tapaa Kärppien tapaista, liikkuvaa, iloista ja agressiivistä hyökkäyspeliä. Odotettavissa onkin siis maalirikkaita pelejä ja sitä myöten yleisöön menevää kiekkoa - jälleen kerran. Runkosarjassa sillä ollaan menestyttykin helvetin hyvin, mutta play off -pelien ratkaisuotteluissa joukkue on hyytynyt unholaan. Tähän on hankala hakea yhtä suurta vastausta, mutta kaiketi kokemuksella ja pelaaja-arsenaalin leveydellä sekä syvyydellä lienee suuri merkitys menestysmahdollisuuksissa myös keväällä. Näin HPK:n materiaali ei saa nytkään kokea yllättäviä loukkaantumisia. Kolme pronssia sillä on peräjälkeen otettu, mutta Jukka Jalonen - tämä erittäin arvostettu ja haluttu valmentaja etenkin liigaympyröissä - suojateineen tuskin tähän enää tyytyy. Parempaa halutaan... Täytyy kuitenkin muistaa, että hyvä joukkuehenki ja työmoraali kurovat jollain tapaa kärkijoukkueiden eroa kiinni, joten mahdollisuudet ovat vaikka mihin.
Kevään ratkaisupeleissä materiaalin kapeus kuitenkin korostuu ja kostautuu, kun pelataan monta peliä tiiviissä rytmityksessä - lyhyessä ajassa. En kuitenkaan näe Kerhon kaatuvan tähän - useiden joukkueiden - murheenkryyniin tällä(kään) kertaa.
-------------------------------------
Saa - ja pitääkin - olla eri mieltä? Keskustelua?