Jahas, vihdoinkin saan aikaiseksi kirjoittaa tänne jotain. Kävin ensimmäistä kertaa ikinä Hokin kotipelissä tuossa joululomalla, ja otteluksi ei olisi voinut parempi sattua; kyseessä oli tuo erinomainen Jukuri-peli.
Ja kyllä - tultiin asiakseen sitä katsomaan Sotkamosta!
Noh, tuolla nyt ei ole merkitystä (seuralle) jos kerran käy pelissä, mutta enpä ole moista väittänytkään. Itse asustelen ja opiskelen Joensuussa, ja täällä kävin ensimmäisen kerran eläissäni jääkiekko-ottelussa (peli oli tietysti Jokipo-Hokki sinä vuonna kun Jokipo nousi mestikseen, en vain muista että milloin...). En olisi varmasti mennyt paikalle, jos Hokki ei olisi pelannut sarjassa, mutta katsos kummaa: sen jälkeen on tullut käytyä katsomassa ainakin kolme neljäsosaa kaikista täällä pelatuista peleistä, olipa vastustaja mikä tahansa. Useimmiten menemme peliin sellaisella 3-4 hengen porukalla opiskelijakavereitten kanssa. Kukaan meistä ei ole paikkakunnalta, eikä varsinaisesti kannata Jokipoikia (vaikka toki tässä on väkisinkin alkanut olemaan kotijoukkueen puolella, minulla poikkeuksena tietysti ne kerrat kun Hokki on vierailemassa), ja silti käymme peleissä säännöllisesti.
Eikös se kaikessa kuluttamisessa ole niin, että kun on löytänyt jonkun hyvän tuotteen, ei siitä kovin helposti luovu tai vaihda johonkin toiseen. Kynnyksenä on aina sen uuden tuotteen löytäminen - esteenä voi olla juurikin hinta tai ihan silkka tietämättömyys asian olemassaolosta. Monesti opiskelijalle tuo viisi euroa voi olla se kynnys. Taloudellisesti sen kyllä kestäisi (vaikka työssäkäymättömän opiskelijan päiväbudjetti on juurikin tuota luokkaa, ehkä euron verran enemmän), mutta kun ei ole muodostunut tarvetta käydä jääkiekkopelissä, niin ei sinne mene.
Ovatkohan urheiluseurat ikinä tehneet "markkinointikäyntejä" oppilaitoksiin? Jossain aulassa olisi pöytä, jossa myytäisiin todella halpoja lippuja (esimerkiksi 2-3€) opiskelijoille seuraavaan peliin. Tämä toisaalta lisäisi tietoutta opiskelijoiden keskuuteen, ja myös poistaisi sen hintakynnyksen - ja ehkä sillä saataisiin jokunen kaltaisemme vakiokävijöiden porukka lisää. Jatkossa se 5€ ei tuntuisikaan enää niin mahdottomalta. Jääkiekkopelit ovat kyllä sovelias harrastus opiskelijoille, sillä verrattuna moneen muuhun aktiviteettiin, ei hinta tosiaan ole ylivoimainen (jos ei sitten viihdy liian hyvin olutjonossa...). Samalla voi nähdä kavereita muuallakin kuin kouluhommien parissa.
Itse laji on vielä mukavan helppo: sitä voi katsoa, vaikka ei tajuaisi jääkiekosta "mitään". Ei minunkaan katsomoelämystä ole haitannut se, etten aivan täysin tunne valmentajien pelikirjoja... Menen katsomaan pelejä ihan viihteenä - mutta samanlaisia euroja minäkin siellä lipunmyyjälle ojennan kuin se rumpujen ja Jokipo-kaulaliinan kanssa peliin saapuva ikifani. Tosin se ei taida mitään euroja ojentaa, vaan ehkä vilauttaa hätäisesti kausikorttiaan. (Kesällä asia on muuten toisin, pesäpallokatsomossa istun jännityksestä täristen, ja siitä lajista uskon tajuavani suhteessa paljon enemmän. Osallistunpa vielä peliin parhaani mukaan meteliä tuottamalla. Syksyllä tuli matkusteltua 2500km finaalien takia.)
Jaa, minulla taitaa punainen lanka olla vähän hukassa, joten enpä voi muuta kuin toivoa että sinnekin saataisiin uusia vakionaamoja. Muuten, opiskelu oppilaitoksessa ei ole useimmilla koko elämää kestävä vaihe, vaan nämäkin yhteiskunnan loiset ja syöpäkasvaimet ovat jossain vaiheessa ihan rehellisiä, tuottavia kansalaisia, jotka maksavat jääkiekkopeliinkin täyden hinnan.
