Alkanutta sarjakautta sivutaan varmasti monessakin ketjussa, mutta jollain tavalla hävityn Jokeri-pelin jälkeen tekee mieli pistää tälle aiheelle kokonaan oma ketju.
Kuten monet (toivottavasti) muistavatkin, on Tepsille ollut yleistä että alkukaudesta homma on totaalista konttausta, jonka jälkeen on yleensä lähtenyt hyvä buusti kohti voittojen ruusuista tietä. En tiedä, olenko hätähousu vai mikä on, kun mieleeni hiipii väkisin toissa kauden painajainen, jossa keväällä saatiin jännittää, pääseekö TPS pudotuspeleihin ja sitä kautta aurinkoon. Miten on, jääkö tuo buusti kohti voittojen tietä nyt tulematta?
Loukkaantumisia, ehkä hankinnat tai niiden tekemättä jättäminen, selvästi heikentynyt paistattelu mediassa, usein tälläkin foorumilla parjattu seurajohto ja siihen liitetyt asiat kuten "seuran sisäinen kriisi" ja yleisökato. Siinä joitakin asioita, miltä TPS juuri nyt mielestäni näyttää.
Nähtyjen otteiden takana piilee huomattava määrä merkittävien pelaajien loukkaantumisia. Ja jäällä olevat, oleillaanko vain ja kuinka paljon TPS-paita nykyään merkitsee? Uskoisin, että ei oleilla ja paita merkitsee paljon, mutta pelkkä paidan painoarvo ei auta. Valmentaja näyttää olevan tuohtunut, ja syytä onkin. Hän ei voi yksin tilanteelle mitään. Mitä mieltä olette, mistä homma kiikastaa ja mikä voisi olla juuri nyt se nostava tekijä? Ehkä kuitenkin sairastuvan tyhjentyessä ja Valisevicin vauhtiin päästyä näemme taistelevan ja aidosti kiinnostavan TPS:n, joka nousee hikeä säästelemättä kohti kevään finaaleja ja mestaruutta, jota viittaa Turkuun ollaan niin sanottujen ammattilaisten toimesta jossain määrin oltu ojentamassakin!
Niin, ja koska en missään nimessä halua olla pessimisti, tulen hallille kyllä kannustamaan enkä kitisemään. Onneksi asiat tuppaa hoitumaan ja niinhän se kuuluisa sananlaskukin sanoo, että paistaa se päivä risukasaankin.
Kuten monet (toivottavasti) muistavatkin, on Tepsille ollut yleistä että alkukaudesta homma on totaalista konttausta, jonka jälkeen on yleensä lähtenyt hyvä buusti kohti voittojen ruusuista tietä. En tiedä, olenko hätähousu vai mikä on, kun mieleeni hiipii väkisin toissa kauden painajainen, jossa keväällä saatiin jännittää, pääseekö TPS pudotuspeleihin ja sitä kautta aurinkoon. Miten on, jääkö tuo buusti kohti voittojen tietä nyt tulematta?
Loukkaantumisia, ehkä hankinnat tai niiden tekemättä jättäminen, selvästi heikentynyt paistattelu mediassa, usein tälläkin foorumilla parjattu seurajohto ja siihen liitetyt asiat kuten "seuran sisäinen kriisi" ja yleisökato. Siinä joitakin asioita, miltä TPS juuri nyt mielestäni näyttää.
Nähtyjen otteiden takana piilee huomattava määrä merkittävien pelaajien loukkaantumisia. Ja jäällä olevat, oleillaanko vain ja kuinka paljon TPS-paita nykyään merkitsee? Uskoisin, että ei oleilla ja paita merkitsee paljon, mutta pelkkä paidan painoarvo ei auta. Valmentaja näyttää olevan tuohtunut, ja syytä onkin. Hän ei voi yksin tilanteelle mitään. Mitä mieltä olette, mistä homma kiikastaa ja mikä voisi olla juuri nyt se nostava tekijä? Ehkä kuitenkin sairastuvan tyhjentyessä ja Valisevicin vauhtiin päästyä näemme taistelevan ja aidosti kiinnostavan TPS:n, joka nousee hikeä säästelemättä kohti kevään finaaleja ja mestaruutta, jota viittaa Turkuun ollaan niin sanottujen ammattilaisten toimesta jossain määrin oltu ojentamassakin!
Niin, ja koska en missään nimessä halua olla pessimisti, tulen hallille kyllä kannustamaan enkä kitisemään. Onneksi asiat tuppaa hoitumaan ja niinhän se kuuluisa sananlaskukin sanoo, että paistaa se päivä risukasaankin.
Viimeksi muokattu: