Noin toimii oikea urheilija, kun se putoaa urheilija-apurahalta. Ei mennä someen uhriutumaan tai laatimaan valituksia lautakuntiin. Kaikki peliin ja mitali kaulaan.
Vuoden urheilijavalinnalle tuli tällä sinetti.
Noin toimii oikea urheilija, kun se putoaa urheilija-apurahalta. Ei mennä someen uhriutumaan tai laatimaan valituksia lautakuntiin. Kaikki peliin ja mitali kaulaan.
Kumminkin varsin maltillisella summalla tuo tasonnosto saavutettiin, puhuttiinko jostain 15000 eurosta tai jotain? Toivottavasti tämä herättää tukijoita, sponsorirahaa Suomesta kyllä löytyy.Noin toimii oikea urheilija, kun se putoaa urheilija-apurahalta. Ei mennä someen uhriutumaan tai laatimaan valituksia lautakuntiin. Kaikki peliin ja mitali kaulaan.
Tuossa on varmaankin ongelman yksi ydin. Yksilöurheilijan sponsorointiin täytyy tukijan olla korostetun aktiivinen, että tulisi tukeneeksi yksilöurheilijaa - erityisesti ennen menestystä. Esim. meidän hyvinkin kannattavaan firmaan ei ole ainutkaan yksilöurheilija(n edustaja) ollut koskaan tukitoiveissa yhteydessä vaikka valmiutta olisi ollut tukea ainakin vuosikymmenen ajan. Joukkuelajit, kopterien taivaalla pitäjien yhdistys, lastenoikeuksien yhdistykset jne. kontaktoivat jatkuvasti, mutta jos ja kun yksilöurheilijaa haluaa tukea, aloite on tehtävä itse.Kumminkin varsin maltillisella summalla tuo tasonnosto saavutettiin, puhuttiinko jostain 15000 eurosta tai jotain? Toivottavasti tämä herättää tukijoita, sponsorirahaa Suomesta kyllä löytyy.
Ei riittänyt tykkäys tähän viestiin. Oli pakko lainata ja kommentoida. En voisi olla enempää samaa mieltä. Lisäksi antaa esimerkkiä muille, että urheilijaksi jo hieman vanhemmalla iällä voi nousta maailman huipulle panostamalla sen yhden lisäpykälän verran. Ammuntahan Minkkisellä olis jo vuosikausia mahdollistanut kärkisijat.Noin toimii oikea urheilija, kun se putoaa urheilija-apurahalta. Ei mennä someen uhriutumaan tai laatimaan valituksia lautakuntiin. Kaikki peliin ja mitali kaulaan.
Tähän pari esimerkkiä. Treenasin monta vuotta erään kestävyyslajin mm-mitalistin kanssa, ja yhteisillä lenkeillä tuli kyllä todella selväksi se, että menestyvistäkään firmoista ei aina tukea löytynyt. Monta vuotta oli yhtäkin firmaa lähestynyt. Ja vaikka paikallisessa mediassa oli jatkuvasti esillä, niin ei kiinnostanut yhtään.Joukkuelajit, kopterien taivaalla pitäjien yhdistys, lastenoikeuksien yhdistykset jne. kontaktoivat jatkuvasti, mutta jos ja kun yksilöurheilijaa haluaa tukea, aloite on tehtävä itse.
Eli: jos ei ole osoitettua kysyntää, ei ole tarjontaa.
Hyviä pointteja.Tähän pari esimerkkiä. Treenasin monta vuotta erään kestävyyslajin mm-mitalistin kanssa, ja yhteisillä lenkeillä tuli kyllä todella selväksi se, että menestyvistäkään firmoista ei aina tukea löytynyt. Monta vuotta oli yhtäkin firmaa lähestynyt. Ja vaikka paikallisessa mediassa oli jatkuvasti esillä, niin ei kiinnostanut yhtään.
Toinen esimerkki. Kysyin kaverilta, jonka firma tukee erästä jääkiekon liigajoukkuetta tietyllä summalla per vuosi, että mitä vittua te tällä panostuksella ihan oikeasti saavutatte? "No, me päästään kattoo asiakkaiden kanssa pelejä ja silleen". "Eli te pääsette vetään niitten kanssa kaljaa aitioon, ja teidän firman logo on jossain pelaajien kainalossa? Kuulostaa ihan vitun hyvältä diililtä :)" Yksilöurheilijalla tällaisen panostuksen ansiosta se firman logo saattaisi näkyä tv-haastatteluissa ihan siinä aitiopaikalla. Mutta ihan miten vaan.
Tähän vielä. Naapurikaupungista löytyy eräs erittäin lupaava juniori, jonka vanhemmat ottivat minuun yhteyttä pari vuotta sitten. Ei pyydetty varsinaiseksi valmentajaksi, mutta jeesiä tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Mielelläni lähdin mukaan. Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että jostain täytyisi löytyä rahaa, jotta kehitys ei tyrehtyisi. Emännälle jo puhuin, että jos jostain plompsahtaisi ylettömästi rahaa, niin tähän junioriin ehdottomasti "sijoittaisin". Väärä sanavalinta, mutta ymmärtänet kyllä.Hyviä pointteja.
Näinhän se on, kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa.
Tuo oli siis 50m hiihdon jälkeen. Nyt virolainen oli ottanut jo kiinni. Keskeyttää voisi.Sanon jo nyt että Ryytyllä ihan karmea suksi. Ei luistanut ja ilmeisesti lipsui.
Jotenkin tästä tuli mieleen Kummelin Potilas Saarinen-sketsi. Mitäs vaivaa teillä on? "On vatta kipee"Slindin vattaongelmat sattaa suomalaisthen laarhiin, sano Musthi.
Tässähän pitää nostaa käsi pystyyn taas kerran kun epäilin Joensuun normaalimatkan kykyjä. Vähintäänkin mukava esitys häneltä tänään ja ei ainakaan helpottanut viestijoukkueen valintoja.Kalustopummi taisi tälle päivälle osua naisten kilpailuun. Koko Suomen joukkue enemmän tai vähemmän alisuorittaa paraatimatkalla. Joensuu oikeastaan ainoa joka hiihti tuloksellisesti about sinne missä hänen olisi voinut ennakoida hiihtävän ottaen huomioon, että monta kärkipään hiihtäjää oli poissa.
Vielä saa tovin Vantaassa vettä virrata, ennen kuin naisten pertsan kympin suomalaismitali voidaan varmaksi julistaa.
Jasmi suorittaa kyllä perinteisellä, toivottavasti piilossa pidetty vapaan normimatkakin liikahtaisi riittävän lujaa.
Kertultahan ei ole tänä talvena nähty perinteisellä vielä yhtään todellista "steitmenttiä" - kun verrokiksi otetaan lähivuosien muilla pöytää pyyhkimiset. Kunto ei vaan aivan parhaimmillaan ole ollut, joten TOP6 taitaa tällä hetkellä olla valitettavasti enemmän realismia vrt. mitali. Tietenkin korkealta laskeutumisen vaikutuksen suuruutta voidaan arvuutella, mutta joka tapauksessa vihkoon meni. Potentiaali tietenkin riittäisi mitalitaistoon, mutta matkaa on vielä tehtävänä.Eiköhän tänään ollut fiasko Suomen huoltorekalla. Kepa hävisi Ebballe pitkälle yli minuutin 10 km, mikä on aivan valtava ero. Ei tuota selitä kuin aivan paska suksi.
Ebba on kärsinyt kisasta toiseen huonoista suksista, kunto on vaikuttanut kovalta (myös Krista kommentoi tuohon suuntaan aiemmin). Ruotsin huoltorekkaan en kyllä arvokisoissa luottaisi, Norja ja Suomi edellä.
Klääböö lähestyy, 6,5 jäljessä 2,5 km ennen maalia.
Edit. Nyt jo 15 sekuntia eroa, liekö Kläbö käynyt ottamassa lähempää kontaktia lumeen.