Hiihtolajien MM-kisat turhia!

  • 12 355
  • 62

Hanson

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, alasarjat.
Mielestäni sellaisten hiihtolajien MM-kisat ovat turhia, joissa kilpaillaan koko kauden Maailman-cupia.
Mielestäni MC:n voittaja on lajissaan maailman paras, eli maailmanmestari ; hän ansaitsee parhaimmuutensa koko kauden kestäneillä hyvillä suorituksilla. MM-kisoista saattaa löytyä esim. mäkihypystä "olosuhdemestareita" (esim. tuuliolojen vuoksi), jotka todellisuudessa eivät ole lähelläkään maailman parasta. Samoin välinerikot ja muut sattumat voivat "vääristellä" tuloksia lajissa kuin lajissa jos MM-titteli ratkaistaan yhden ainoan kilpailun perusteella.
Otetaan rinnastus vaikkapa Formula 1:n tai rallin MM-sarjoista. Tuntuisi aika omituiselta, että ajettaisi 16 kilpailun sarja jonka perusteella kuski voisi saavuttaa Cup voiton. Maailmanmestariksi tulisi kuitenkin yhden kilpailun perusteella, voittamalla esim. Monacon GP:n tai Irlannin rallin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Itse en ole samaan mieltä.

Onko suuren "tallin" sponsoroima kilpailija, jonka välineet ovat maailman parhaita, organisaation laajuus ylivoimainen yms. maailman paras??

Mielestäni monessa lajissa yhden kilpailun maailmanmestari osoittaa olevansa urheilijana ykkönen. Hän pystyy käsittelemään paineet, ajoittamaan kuntonsa, sopeutuu olosuhteisiin jne.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Avausviesti on toki, vaikka onkin lyhyt, hyvin perusteltu. Sana "turha" on kuitenkin suhteellisen erikoinen tässä yhteydessä.

Se nimittäin tuppaa olemaan niin, että siellä, missä kysyntä, siellä myös tarjonta. Kansainväliselle hiihtoliitolle kisat ovat oiva rahasampo, sillä niitä seurataan huomattavasti enemmän, kuin maailman cupin kisoja.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Turha on minustakin vähän liian radikaali sana, avauksessa on kuitenkin vahva pointti. Suomessahan ihmeteltiin joskus mm. Kalle Palanderin ja Tanja Poutiaisen vähätteleviä kommentteja alppihiihdon mm-kilpailuista. Alppihiihto on esimerkki lajiryhmästä, jossa mm-kilpailut eivät ole yhtä tärkeä kuin maailmancup, ja mc-voittajat muistetaan aina paremmin, ja kokonaisuutta arvostetaan lajin piirissä paljon mm-kilpailuja enemmän. Tätä ei kai Suomessa ole oikein vieläkään ymmärretty, kun menestyksemme alppihiihdossa on kovin nuorta.

Itse näen, että hiihto voi hyvinkin mennä samaan suuntaan Tour de Skin ja vastaavien asioiden myötä. Nykyään kuitenkin MM-arvostus lienee vielä korkeampi. Olisiko se sitten paha asia, jos tämä vaaka keikahtaisi toisinpäin?
 

Stevie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Alppilajeissa tuntuu ainakin turhilta nämä skabat ja mäkihypyssäkin, siinä jos misäs kaikki voi olla niin pienestä kiinni. Maastohiihdon, ampumahiihdon osalta kuitenkin tämä vaikuttais vielä ihan hyvältä systeemiltä. Jotkuthan alkaa panostaa jo hyvissä ajoin MM-kisoihin pelkästään ja ehkä tämmöinen highlight kuuluu vielä kauteen. Ei tosin kyllä joka vuosi.
 

Mats Bedö

Jäsen
Suosikkijoukkue
TrailBlazers, HIFK, Bruins & Raiders
Onko suuren "tallin" sponsoroima kilpailija, jonka välineet ovat maailman parhaita, organisaation laajuus ylivoimainen yms. maailman paras??

Yleensa maailman parhaat (tai lupaavimmat) urheilijat saa sponsoreikseen maailman parhaat valinevalmistajat. Aika harvoin taysin paska urheilija tulee yllatetyksi suuren valinevalmistajan osalta, joka tarjoaa hanelle parasta mahdollista valinediilia ja siksi tulee ja yllattaa koko maailman voittamalla "vain nailla valineilla" maailmanmestaruuden.

Muutenhan naita itkevat olisi kaikki taalla maailmanmestareita ja miljoonilla sponssattuja Nike, Wilson, Atomic, Addu ym ym urheilijoita... eiks vaanh?
 

Hanson

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, alasarjat.
Itse en ole samaan mieltä.

Mielestäni monessa lajissa yhden kilpailun maailmanmestari osoittaa olevansa urheilijana ykkönen. Hän pystyy käsittelemään paineet, ajoittamaan kuntonsa, sopeutuu olosuhteisiin jne.

Miten ihmeessä joku, voittaessaan yhden kilpailun, voi olla parempi kuin henkilö joka on samassa lajissa parempi koko kauden ? Miten ihmeessä on "vaikeampaa" ajoittaa kuntonsa yhteen kilpailuun, kuin että pitää kuntonsa hyvänä koko kauden ? Onko tosiaan vaikeampaa sopeutua yhden kisatapahtuman olosuhteisiin kuin ajoittaa kuntonsa koko kauden kisatapahtumiin erilaisissa olosuhteissa ? Olen edelleen samaa mieltä itseni kanssa : Maailman-cupin kokonaiskilpailun voitto on arvokkaampi kuin MM-kisojen voitto, jonka vuoksi erillisiä MM-kilpailuja ei tarvita (hiihtolajeissa).
 

Mats Bedö

Jäsen
Suosikkijoukkue
TrailBlazers, HIFK, Bruins & Raiders
Ehkapa, Hanson, sun kanssa eri mielta olevat on sita mielta, etta on a) henkisesti (mika on iso osa huippu-urheilua) ihan erilaista latautua yhteen suureen kisaan kuin esim kahteenkymmeneen "tavalliseen" kisaan ja kee) maailmancupin tyyppiset kekkerit on mahdollista voittaa vaikka ei voittais yhtaan osakilpailua, kun taas maailmanmestaruuteen tarvitaan voitto (hiihdon tapaisissa MM-kisoissa).
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Tätä ketjun väittämää on tietysti aiheellista pohtia.

Olen nyt muutaman vuoden ajan miettinyt säännöllisen epäsäännöllisesti tätä samaa kysymystä. Etenkin mäkihypyn kohdalla maailmancup ja mäkiviikko ovat aina olleet omalla tavallaan arvokkaampia kuin arvokisat. Tämän takia tuntuukin jokseenkin turhalta kaiken maailman arvokisat vielä siihen päälle. Etenkin olympialaiset ja mäkihyppy eivät minun ajatuksissani mahdu helpolla samaan lauseeseen. Syy tähän on yksinkertaisesti se, että mäkihypyssä yksittäiset kisat ovat joltain osin aina arpapeliä, joten olympiakullan ratkeaminen tällä tavalla on hieman kyseenalaista.

Hiihdon puolella arvokisoja puoltavat taas useammat seikat, mutta nykyisessä muodossa niille ei välttämättä olisi tilausta. Tour De Ski on vähän kuin hiihdon mäkiviikko, jolle minä ainakin annan urheilullisesti enemmän painoarvoa kuin vaikkapa yhdelle maailmanmestaruudelle. Lisäksi se on myös vähän riskialtista satsata molempiin tapahtumiin yhden kauden aikana, joten sekin pudottaa hieman MM-kisojen arvoja. Se ei ole enää itsestään selvää, että jokainen hiihtäjä panostaisi ennen kaikkea MM-kisoihin.

Kaiken lisäksi maailmancupin voittaminen on varmasti paljon vaikeampaa kuin yhden maailmanmestaruuden. Toisaalta maailmancupin voittoon voi riittää tasaisen varmat suoritukset, kun taas MM-kultaan vaaditaan luonnollisesti voitto. Maailmanmestaruuskisat ovat toisaalta erittäin hieno tapahtuma, joka säilyttää suosionsa vuodesta toiseen. Minua ei siis vielä juurikaan haittaa, vaikka arvokisoja (MM-kisoja) järjestetään, mutta suuntaus voi todella olla se, että ainakin niiden arvostus vähenee vuosi vuodelta.

Jospa tässä käy samalla tavalla kuin alppihiihdossa. Kalle Palanderhan tokaisi, ettei vaihtaisi Kitzbühelin voittoa olympiakultaan. Ehkä Tour De Ski:stä kasvaa vielä urheilijoiden kesken se ylivoimaisesti suurin juttu, vaikka olympiakulta on aina olympiakulta... Samoinhan keskieuroopassa arvostetaan kaikista eniten mäkiviikon voittoa.
 

Hanson

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, alasarjat.
Ehkapa, Hanson, sun kanssa eri mielta olevat on sita mielta, etta on a) henkisesti (mika on iso osa huippu-urheilua) ihan erilaista latautua yhteen suureen kisaan kuin esim kahteenkymmeneen "tavalliseen" kisaan ja kee) maailmancupin tyyppiset kekkerit on mahdollista voittaa vaikka ei voittais yhtaan osakilpailua, kun taas maailmanmestaruuteen tarvitaan voitto (hiihdon tapaisissa MM-kisoissa).
Eli hieman laajentaen : pitäisikö Formula 1:n ja Rallin nykyiset MM-sarjatkin muuttaa Maailman Cupiksi, koska sarjan voi voittaa voittamatta yhtään kisaa. Sitten järjestettäisi yksi kilpailu, jonka voittaja olisi Maailman mestari, eli lajissaan maailman paras ?
Kumpi ihan oikeasti on maailman paras ; 16 osakilpailun jälkeen parhaiten menestynyt vai yhden kilpailun voittaja ?
Huomaan toistavani itseäni, koska tuntuu jotenkin uskomattomalta, että...
No joo ; palaan asiaan, jos tulee jotain sellaista sanottavaa, jota ei vielä ole sanottu :)
 
Viimeksi muokattu:

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Tuo voisikin olla hyvä idea jos ajatellaan formuloita yksilöurheiluna. Yksittäinen mm-kisa toimisi jos kaikki ajaisivat kisan samalla kalustolla. Koko mm-sarjahan on yhtä paljon tallien välinen sarja kuin kuljettajien välinen. Kuljettajat voisivat vielä kilpailla maidensa edustajina ja väreissä, eikä talliensa, kuten normaali sarjassa. Tämä ihan kieli poskessa sanottuna, ettei kukaan ala viilaamaan pilkkuja realiteeteista.
 
Viimeksi muokattu:

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Siinä mielessä arvostan maailmanmestaria enemmän kuin maailmancupin voittajaa, että yksittäisessä mestaruuden ratkaisevassa kisassa paineet ovat aivan toista luokkaa. Paineiden hallinta kun sattuu olemaan huippu-urheilijalle yksi tärkeimmistä ominaisuuksista.

Usein nähdäänkin, että esim. alppihiihdossa maailmanmestariksi nousee joku, joka on pystynyt lähtemään kisaan suhteellisen paineettomista lähtökohdista samalla, kun ennakkosuosikeilla on quuppa pettänyt. Kaikista eniten arvostan niitä, jotka ovat vahvoja maailmancupissa ja pystyvät vielä mm-kisoissakin vastaamaan odotuksiin (esim. pujottelija Manfred Pranger). Sen sijaan naisten mm-pujottelussa pettäneiden itävaltalaisten suusta saikin kuulla mitä hienompia selityksiä lasien huuruuntumisesta yllättävään sumuun ja niin edelleen. Totuus oli se, että pää ei tällä kertaa kestänyt - ehkä ensi kerralla sitten.

Maastohiihdossa suoritus on pidempikestoinen ja siksi hermoilulla on pienempi vaikutus.
 
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Olen avaajan kanssa pitkälti samaa mieltä. Maailmancupin voittaja on kiistatta lajinsa paras, koska on kyennyt koko kauden pitämään kuntonsa ja vireensä sillä mallilla, että napsii pisteitä tasaiseen tahtiin pitkin kautta. Luulenpa, että hiihtolajien MM-kisojen loppu ei ole kovin kaukana. Aika paljon sen suuntaista puhetta urheilijoidenkin suusta kuulee, että maailmancup menee omassa arvoasteikossa MM-kisojen edelle.
 

JPriest

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Mielestäni sellaisten hiihtolajien MM-kisat ovat turhia, joissa kilpaillaan koko kauden Maailman-cupia.
Mielestäni MC:n voittaja on lajissaan maailman paras, eli maailmanmestari ; hän ansaitsee parhaimmuutensa koko kauden kestäneillä hyvillä suorituksilla. MM-kisoista saattaa löytyä esim. mäkihypystä "olosuhdemestareita" (esim. tuuliolojen vuoksi), jotka todellisuudessa eivät ole lähelläkään maailman parasta. Samoin välinerikot ja muut sattumat voivat "vääristellä" tuloksia lajissa kuin lajissa jos MM-titteli ratkaistaan yhden ainoan kilpailun perusteella.


Myös yleisurheilussa on täysin turhanpäiväistä järjestää MM-kilpailuja. Kauden aikana eniten GP sarjan voittoja saavuttanut voitaisiin kruunata mestariksi. Samoin jääkiekossa on turha pelata mitään pudotuspelejä sillä runkosarjan 58 kierroksen perusteella pitäisi paras jo tulla selväksi.

Arvokisoissa on mielestäni paljon enemmän tunnetta kuin missään kokokauden sarjoissa ja tämän takia tulisi säilyttää kalenterissa. Monet urheilijat ovat kauden tavoitteekseen pistäneet pärjäämisen arvokisoissa mc:n edelle. Toki olen osittain samaa mieltä ketjun avaajan kanssa, että koko kauden aikana parhaaksi seuloontunut urheilija on paras lajissaan, mutta arvokisat on arvokisat ja sytyttävät penkkiurheilijan ihan eritavalla mukaan. Samoin pudotuspelit jääkiekossa sytyttää ihan eritavalla kuin joku lokakuun 3 päivä pelattava JYP - Lukko. Ymmärrän hyvin, että esim. tämän vuoden mm-kisat eivät kaikkia hiihtäjiä oikeen sytytä kun valmistautuminen olympiatalveen on käynnissä. Tulevaisuudessa tulisikin mielestäni miettiä jos maailmanmestaruudesta kilpailtaisiin vain joka 4 vuosi.
 

Hanson

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, alasarjat.
Myös yleisurheilussa on täysin turhanpäiväistä järjestää MM-kilpailuja. Kauden aikana eniten GP sarjan voittoja saavuttanut voitaisiin kruunata mestariksi. Samoin jääkiekossa on turha pelata mitään pudotuspelejä sillä runkosarjan 58 kierroksen perusteella pitäisi paras jo tulla selväksi.

Yleisurheilun GP sarjaa ei voi verrata hiihtolajien maailmancupeihin, koska GP sarja on kutsukilpailu ja sinne eivät eri maat saa ilmoittaa haluamiaan urheilijoita. Yleisurheilussa mc-systeemiä ei voisi toteuttaa myöskään sen vuoksi, että lajeja on paljon ja koko kilpailun läpivienti vaatisi useamman päivän/viikon urakan (vrt.olympialaiset ja MM-kisat).
Jääkiekossa ei ole koko kauden kestävää MM-sarjaa, joten lätkä on sikäli "poissa kuvioista". Jääkiekon osalta tarkoitit varmasti SM-liigaa. Sekään ei ole suoranaisesti verrannollinen otsikon kilpailuihin, mutta kommentoidaan nyt sitäkin. Minun mielestäni SM-liigan runkosarjan voittaja voisi olla Suomen mestari, ainakaan se ei olisi väärin. Oletusesimerkkejä olisi paljonkin, mutta jääköön. Playoffs-systeemi on yleisön viihdyttämistä ja lisärahan keruuta. Korostan, että minä EN vastusta lätkän playoffs-systeemiä, vaan totean, että joku toinenkin systeemi olisi oikeudenmukainen (oikeudenmukaisempikin).

Eri maiden futiksissahan kansalliset mestaruudet ratkaistaan ilman playoffseja eikä esim. viime kaudella kukaan asettanut kyseenalaiseksi ManU:n voittoa Valioliigassa mestaruuden ratkettua runkosarjan perusteella jne.
Ei unohdeta kuitenkaan alkuperäistä otsikkoaihetta :)
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Eikös tapaus Hannu Manninen osoittanut sen, että kyseinen urheilija oli maailman paras lajissaan paineettomissa mc-kisoissa, joista yhden kisan häviäminen ei paljoa haittaa, kun ensi viikonloppuna on toinen samanlainen. Sitten aina kun mentiin arvokisatapahtumaan, jossa on tämä ns. one shot only-systeemi, niin johan hyydyttiin aivan täysin yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes viimein sitten noustiin ja kypsyttiin mestariksi. Eli mc kyllä mittaa kuntoa ja iskua, mutta arvokisoissa syntyy todelliset mestarit. Se on minun mielipiteeni.

Toisaalta...

Onko yhden arvokisan voittaja parempi sitten kuin himmeämpiä mitaleja kisoista toiseen saalistava, tai aina mc-turneella selvää jälkeä vastustajistaan tehnyt, mutta arvokisoissa flopannut urheilija?
 

Rafael

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Bristol City
No mun mielestä tässä ollaan osittain hakoteillä tässä keskustelussa. Eihän kukaan varmaan olekaan koskaan väittänyt, että maailmanmestari olisi jotenkin absoluuttisesti paras hiihtäjä, sikäli kun ei ole maailman cupin voittajakaan. Aikajanat tuolle parhaudelle ovat molemmissa erilaiset. Toki olen itsekin sitä mieltä, että maailman cupin voittaja on osoittanut ihailtavaa tasaisuutta ja tasoa koko kauden aikana.

Pitää kuitenkin muistaa, että MM-kisat on järjestetty vuodesta 1925 lähtien. Tai vuotta aiemmin ilmeisesti oli jo MM-titteli yhdistetty Olympialaisten voittoon. MM-kisat ovat monessa lajissa yksittäisenä kilpailuna niin arvostettuja, että sen vuoksi ne ovat kilpailuna hyvin arvokkaat. Tunnelma ja henki ovat MM-kisoissa erityiset. Ihan samalla tavalla esim. Holmenkollenin kisa kuuluu monelle hiihtäjälle Olympialaisten ja MM-kisojen ohella kilpailuihin, joka halutaan voittaa. Monissa muissa lajeissa lajikulttuuri ja historia ovat muokanneet eri kilpailuista erilaisia. Minun mielestä MM-kisat maastohiihdossa tulevat säilyttämään arvonsa tulevaisuudessakin sen vuoksi, että 84:n vuoden ajan historiaan on kirjoitettu aina uusi ja tuore lajin maailmanmestari ja jokainen urheilija urallaan haluaa nimensä tuohon listaan.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Minun mielestä MM-kisat maastohiihdossa tulevat säilyttämään arvonsa tulevaisuudessakin sen vuoksi, että 84:n vuoden ajan historiaan on kirjoitettu aina uusi ja tuore lajin maailmanmestari ja jokainen urheilija urallaan haluaa nimensä tuohon listaan.

Kyllä... Kun katseli Aino-Kaisa Saarisen reaktiota hänen voitettuaan maailmanmestaruuden teki mieli ehdottaa tämän ketjun sulkemista tarpeettomana.
 

Hanson

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, alasarjat.
Yhdistetyn hiihdon yhteislähtökilpailu oli juuri sellainen, joka mielestäni tekee tämän ketjun otsikon aiheelliseksi. Sääolosuhteet eivät olleet tasapuoliset ja tulokset olivat mitä olivat...vai onko joku tosissaan sitä mieltä, että Todd Lodvick on vuoden 2009 maailman paras ja Edelmann toiseksi paras yhdistetyn mies ? Juuri edellisen esimerkin vuoksi, ratkottaessa maailman parasta urheilijaa, ratkaisua ei voida tehdä yhden kilpailun perusteella.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Juuri edellisen esimerkin vuoksi, ratkottaessa maailman parasta urheilijaa, ratkaisua ei voida tehdä yhden kilpailun perusteella.

Ainakin juuri mäkihypyssä ja yhdistetyssä, joissa suoritus riippuu ihan liikaa ulkoisista tekijöistä (tuuli- ja lumiolosuhteet jotka eivät ole kaikille samat), MM-kisat eivät välttämättä kerro todellisuutta paremmuudesta. Esim. juuri joku Koivuranta on ihan selkeästi ollut yhdistetyssä tämän kauden paras urheilija ja nyt sitten laitetaan hyppäämään ihan älyttömiin tuulirakoon ja mitali suli siihen. Tällaisissa lajeissa minä henkilökohtaisesti edelleen arvotan maailmancupin voittajan maailmanmestarin edelle juuri siitä syystä että cupin voittajan täytyy olla koko kausi kovassa kunnossa ja tuurilla ei cuppia voiteta. Maailmanmestaruus taas on mahdollista saavuttaa myös hyvällä tuurilla.
 

Hanson

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, alasarjat.
Ison mäen MM oli varsinainen farssi ! Maailmanmestaruus ratkaistiin yhden hypyn perusteella. Tunteekohan Küttel todellakin olevansa maailman paras mäkihyppääjä ? Vika ei tietenkään ole hänen, ei järjestäjien eikä kenenkään yksittäisen ihmisen, vaan sään ja järjestelmän. Maailman Cupin voitolle pitäisi antaa MM-arvo, ettei tällaiset pellehyppykilpailut ratkaise maailman parhaan titteliä.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Tällainenkin ketju löytyi vuosien takaa.

Mäkihypyssä MM-karkelot tuntuvat melko turhilta, koska ennen MM-kisoja on hypätty se kauden todellinen päätapahtuma eli Keski-Euroopan mäkiviikko. Lisäksi mäkihyppy on niin olosuhdeherkkä laji, että en MM-kisoja lajissa järjestäisi. Vaikuttavathan tuulet mäkiviikollakin, mutta siellä on(lähtökohtaisesti) kahdeksan kilpailukierrosta MM-kisojen kahta vastaan.

Hiihdossa maailmanmestaruuskisoilla on oma asemansa. Hiihtäjille arvokisat ovat se kauden päätavoite eikä Tour de Ski ole vielä noussut kauden päätapahtumaksi. Minusta maastohiihdossa MM-kisat eivät siis ole turhia vaan niitä tulee ehdottomasti järjestää, ainakin toistaiseksi.

Yhdistetyssä sama homma kuin maastohiihdossa. Yhdistetyssä ei maailmancupin lisäksi muuta olekaan kuin arvokisat, joten MM-kisat puolustavat asemaansa.

Ampumahiihdossa ja alppihiihdossa on jo hyväksytty yleisenä tosiseikkana se että ko. lajeissa maailmanmestaruus ei ole niitä tärkeimpiä saavutuksia, mutta siitä kuitenkin kamppaillaan enkä näe siinä mitään ongelmaa. Eivätkä nuo nyt ole yhtä olosuhdeherkkiä lajeja kuin mitä mäkihyppy on.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Ampumahiihdossa ja alppihiihdossa on jo hyväksytty yleisenä tosiseikkana se että ko. lajeissa maailmanmestaruus ei ole niitä tärkeimpiä saavutuksia, mutta siitä kuitenkin kamppaillaan enkä näe siinä mitään ongelmaa. Eivätkä nuo nyt ole yhtä olosuhdeherkkiä lajeja kuin mitä mäkihyppy on.
Missäs näin on todettu? Onko esim. Kalle Palander sanonut että Kizbuhelin mc-pujottelun voitto menee maailmanmestaruuden edelle vaikka meno alppihiihdon pyhätössä varmasti oli kovempi kuin Vailissa.

Mikä ampumahiihdossa on se yksittäinen kilpailu joka pesee mm-kisavoiton? Vai verrataanko nyt mc-kokonaiskisan kristallipalloja mm-voittoon?

Edit: ...jaa olihan tässä ketjussa mainittu myös Palander kun tarkemmin silmäilin. Toki jossain yhteyksissä kuullut myös Palanderin puhuneen suht lämpimästi myös tuosta mm-voitostaan. Maailmanmestari on aina maailmanmestari.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Mikä ampumahiihdossa on se yksittäinen kilpailu joka pesee mm-kisavoiton? Vai verrataanko nyt mc-kokonaiskisan kristallipalloja mm-voittoon?
Ei ampumahiihdossa olympialaisia lukuunottamatta mikään yksittäiskisa olekaan MM-starttia arvokkaampi. Sen sijaan kristallipallo arvostetaan lajipiireissä MM-kullan edelle.

Miksiköhän Norja muuten ei ole olympialaisissa menestynyt samalla tasolla kun ovat mcupissa?
Johtuu osin siitä että maailmancupissa on löysempi maakiintiö kuin arvokisoissa, osin siitä että Norjalla on paljon hiihtäjiä, joiden täytyy satsata alkukauteen päästäkseen "edes" maailmancupiin ja osin vaikkapa siitä että sattuman merkitys on yksittäisessä arvokisastartissa isompi kuin koko kauden kestävässä maailmancupissa.

ja onhan mm-kisat ja erityisesti olympialaiset huomattavasti kovempitasoisia kuin nämä mc-kisat, joten niissä menestyminen on monin verroin kovempi juttu kuin jossain mc-kisassa.
Tämä on vähän tulkinnanvarainen juttu. Taso on siinä mielessä arvokisoissa kovempi että viivalle on valikoitu "parhaista parhaat". Toisaalta maailmancupissa on viivalla myös niitä suurmaiden kakkoskategorian hiihtäjiä(jollain Norjalla nuokin ovat pirun kovia...), jotka pystyvät parhaimmillaan taistelemaan ihan kärkisijoista, joten siinä mielessä mc:ssä on kovempi taso.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös