Katajanokan spanieli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
En millään tunnusta, että olisin ollut eilen niin juovuksissa, etten olisi pelin kulkua nähnyt. Siksi kummastelen, että olenko ainoa, jonka mielestä HIFK pelasi todella hyvin. Pelissä on fyysisyyttä ja liikettä enemmän kuin koko kaudella.
Pelin ehdoton MoM oli Kilpeläinen, jolla oli aivan unelmailta. Kahden erän jälkeen matsi olisi voinut (heh!) olla aivan hyvin 4/5-0. Vain maalintekijöiden puute, älyttömän huono tuuri (heh!) ja Kilpeläinen olivat suoran voiton tiellä.
Minulla oli erikoisseurannassa narrien kaksi kiekollisesti tärkeintä pelaajaa eli Filppula ja Eronen. Jo Filppulan lämmittelystä huomasi, että kaveri otti illan pelkästään loukkaantumisia varoen. Taklausten pelko/välttäminen johti siihen, että kaveri hiihteli avojäillä kuin kastroitu kaniini ja hädissään antoi ainakin kolme ylivoimahyökkäystä meille. Ymmärrän toki loukkaamisen välttämiset, mutta ei tuolla pelillä mestaruutta voiteta, ei millään. Saattoi olla tietysti yhden pelin aiheuttama näköharha, mutta kyllä eilisellä asenteella pelaavan Filppulan (ja myös Erosen) Tappara ja Jyp hautaa jäänrakoon.
Peli oli ainakin minulle todella rohkaiseva. Varmana mestarina pidettyä Jokereita haastettiin aivan jokaisella osa-alueella. "Vahvistukset" eli Hirvonen ja Isopörrö nostavat tasoaan koko ajan. Siihen ei tietysti paljon vaadita. Toivottavasti pelataan sarja vielä keväällä. Itse en eilisen perusteella pidä kohtaamista todellakaan minään läpihuutojuttuna.
Nuo kaksi tippumista (Moses ja Peltonen) olivat omien lasieni läpi aivan puhtaita taklauksia ja kuuluivat pelin fyysiseen ilmeeseen. Toki odotin, että vaikkapa Sailio olisi ollut kokoonpanossa ja olisi voinut käydä kuittaamassa kapteenin ja seuraikonin loukkaantumisen. No - kuitti tulee joka tapauksessa. Kyse on vain ajankohdasta, koska nyt ei oikein pelikieltoihin ole varaa.
Ja en edelleenkään myönnä olleeni niin juovuksissa, ettei eilinen peli olisi ollut korkeatasoinen, intensiivinen, HIFK:n hallinnassa ja antoi esimakua PO-kiekosta.
Pelin ehdoton MoM oli Kilpeläinen, jolla oli aivan unelmailta. Kahden erän jälkeen matsi olisi voinut (heh!) olla aivan hyvin 4/5-0. Vain maalintekijöiden puute, älyttömän huono tuuri (heh!) ja Kilpeläinen olivat suoran voiton tiellä.
Minulla oli erikoisseurannassa narrien kaksi kiekollisesti tärkeintä pelaajaa eli Filppula ja Eronen. Jo Filppulan lämmittelystä huomasi, että kaveri otti illan pelkästään loukkaantumisia varoen. Taklausten pelko/välttäminen johti siihen, että kaveri hiihteli avojäillä kuin kastroitu kaniini ja hädissään antoi ainakin kolme ylivoimahyökkäystä meille. Ymmärrän toki loukkaamisen välttämiset, mutta ei tuolla pelillä mestaruutta voiteta, ei millään. Saattoi olla tietysti yhden pelin aiheuttama näköharha, mutta kyllä eilisellä asenteella pelaavan Filppulan (ja myös Erosen) Tappara ja Jyp hautaa jäänrakoon.
Peli oli ainakin minulle todella rohkaiseva. Varmana mestarina pidettyä Jokereita haastettiin aivan jokaisella osa-alueella. "Vahvistukset" eli Hirvonen ja Isopörrö nostavat tasoaan koko ajan. Siihen ei tietysti paljon vaadita. Toivottavasti pelataan sarja vielä keväällä. Itse en eilisen perusteella pidä kohtaamista todellakaan minään läpihuutojuttuna.
Nuo kaksi tippumista (Moses ja Peltonen) olivat omien lasieni läpi aivan puhtaita taklauksia ja kuuluivat pelin fyysiseen ilmeeseen. Toki odotin, että vaikkapa Sailio olisi ollut kokoonpanossa ja olisi voinut käydä kuittaamassa kapteenin ja seuraikonin loukkaantumisen. No - kuitti tulee joka tapauksessa. Kyse on vain ajankohdasta, koska nyt ei oikein pelikieltoihin ole varaa.
Ja en edelleenkään myönnä olleeni niin juovuksissa, ettei eilinen peli olisi ollut korkeatasoinen, intensiivinen, HIFK:n hallinnassa ja antoi esimakua PO-kiekosta.