Tällä viikolla vastassa häntäpään/keskikastin joukkueet. Piste-odottama nousee merkittävästi. Ikävä se näin on sanoa, mutta ei juurikaan ns. isoja pelejä voiteta. Nyt on pelattu 17 peliä ja kauden niin sanottuja kohokohtia ovat olleet kotivoitto Kärpistä, joka oli kiistatta maukas sekä Lukko-pelin jatkoaikavoitto, koska se sai mediahuomiota. Lisäksi ehkä nostaisin tuota Kalpa voittoa Kuopiossa, kun se kuitenkin on harvinaista herkkua. Vastapainona Ilvekselle on hävitty kaksi kertaa, Ässille kaksi kertaa ja Tapparalle kerran, eli kärkikolmikolta aina pataan. HIFK:lla oli tähän kauteen lähdettäessä oikeastaan ylivoimaisesti parhaat lähtöasetelmat kaikista liigajoukkueista, niin paskaltahan tämä maistuu.
Suurin ongelmahan on tämä maalinteko. Maalipaikkoja sinänsä luodaan joka pelissä riittävästi pelien voittoon, vaikka maalivahdilla ei mitään unelma-iltaa olisikaan. Ongelmat vähän kertautuvat, kun HIFK tekee kauhean määrän duunia yhden maalin eteen ja sitten Ilves käy 10 sekuntia HIFK:n alueella ja kiekko verkossa. Pelaajilla menee pata jumiin entistä enemmän ja maalinteosta tulee vielä vaikeampaa.
Olisi mielenkiintoista nähdä joku laskelma siitä, että miten HIFK:n tekemät maalit ovat jakautuneet erittäin. Voisin ihan mutulla sanoa, että ensimmäinen erä on ylivoimaisesti heikoin ja kolmas paras. Ensimmäisen maalin tehneellä joukkueella on etu pelin voittamiseen, mutta HIFK:n kohdalla tuntuu siltä, että tämä korostuu erityisesti.
Valmentajalle siinä mielessä haastava tilanne, että jos pelin hallinta/maalintekopaikat yms. ovat kaikki sinulle, niin mitä lähdet muuttamaan? Kyllä minä ainakin lähtökohtaisesti haluaisin valmentajana nähdä tätä parhaimmillaan 62/38 kiekonhallintaa ja voitettuja maalipaikkoja. Kyllähän Peltonen kiistatta jotain tekee oikeinkin. Suurin muutos mitä Peltosen pitää nyt saada aikaiseksi on sellainen tietyn rentouden ja flown saaminen siihen peliin. Ei se enää voi olla sattumaakaan, että Peltosen jengillä on tämä sama ongelma kolmatta kautta putkeen.
Paljon on puhuttu siitä, että HIFK ei mene niin sanotusti sota-alueelle maalin eteen. Olen samaa mieltä ja eri mieltä. Kyllähän IFK:n joku pelaaja parkkeeraa siihen maalin eteen jatkuvasti, eli teoriassa siellä ollaan. Ongelma minun nähdäkseni on enemmän se, että se on liian staattista ja tämän maalin edessä olevan pelaajan pystyy pelaamaan helposti pois. Sen maalin eteen menevän pelaajan pitäisi vaihtua ja maalin eteen menevän pelaajan sitä kautta tulla liikkeen kautta siihen maalin eteen. Kun siihen maalin eteen tulee se irtokiekko, niin harvoin se paikallaan maskia tekeväpelaaja sitä irtokiekkoa sisään laittaa, koska hän on seisovin jaloin. Liikkeestä ne karat sisään yleensä laitetaan.
Taisi muuten viime kaudella olla sama tilanne, että marraskuussa IFK:n ylivoimassa on pelaaja, jolla on 0 tehtyä maalia. Onko näitä muissa jengeissä? Lehterän kohdalla tuon vielä hyväksyisi.
Toinen Peltosen aikakauden ongelma on se, että joukkue ei kestä oikeastaan yhtään poissaoloja. Varmasti olisi pisteitä enemmän, jos olisi Komarov, koivistoinen, Melart ja Sund olisivat pystyneet pelaamaan. HIFK:n kohdalla tämäkin jotenkin korostuu. Joskus suurempi rooli voi olla myös jollekin pelaajalle mahdollisuus nousta kokoonpanoon/suurempaan rooliin. HIFK:ssa oikeastaan yksikään pelaaja ei käytä tätä mahdollisuutta. Virkistävänä poikkeuksena Seppälä. On kyllä pelannut hyvin. Muistan hyvin KJ:n aikana, kun joku pelaaja pääsi esim. junnuista pelaamaan edareihin, niin tuloksena oli usein se maali ensimmäisessä liigapelissä. nythän siitä on viime vuosina tullut ihan vitsi, että HIFK on ensimmäisen liigamaalin pisteautomaatti.