Ajattelin avata tämän ketjun johtuen huolestuneisuudesta IFK:n juniori tuontantoa kohtaan. Tämä ketju sai ajatuksen huonosti Suomen joukkueelta menneiden U-20 MM-kisojen ansiosta. Tämä asia koskettaa mielestäni koko Suomea, mutta itseäni lähellä sydäntä on tietysti ensisijaisesti IFK, jossa tehdään todella pahoja, anteeksiantamattomia ja jääkiekon tulevaisuuden kannalta raskaita virheitä.
IFK:n juniorituotannossa tärkeintä on jokaisessa ikäluokassa "kaikki pelaa" asenne sekä ikäluokkien menestys nuorten sarjoissa. Mielestäni tässä mennään vipuun järkyttävällä tavalla.
IFK on tai ainakin pitäisi olla ammattimainen organisaatio myös nuorista lähtien (vähintään C ikäiset) ja tällä ammattimaisuudella tarkoitan ajatusta "vain parhaat pelaa". Tässa ajatusmallissa jokaisessa ikäluokassa pelaa ainoastaan parhaat ja lupaavimmat pelaajat ja ne ei niin lupaavat pelaajat sitten pitäisi laittaa pelaamaan Helsingin muihin joukkueisiin.
Tämä tapa on myös ainut tapa saada oikeasti aikaan tähtipelaajia liigajoukkueeseen sekä NHL:ään ja myöhemmin nämä NHL pelaajat tulevat myöhemmin takaisin kotiseuraansa (vertaa esim. Sami Kapanen).
Tämä tarkoittaa myös uhrauksia niiltä ei niin lahjakkailta pelaajilta ja lahjakkaammille pelaajille punainen matto alle pelaamaan ykkös-kakkos kenttiin vanhemmissa ikäluokissa joukkueen kustannuksella. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö pitäisi tehdä töitä vaan, että silloin pitää tehdä enemmän töitä.
SM-liigassa ja varsinkaan NHL:ssä ei pärjää pelkästään päätyyn roiskimalla. Minua ei haittaa tippaakaan jos olemme menettäneet Joonas Vihkon tai Toni Häppölän johonkin muuhun SM-liiga joukkueeseen, heistä kumpikaan ei koskaan ole ollut mikään huippulupaus. Minua ei myöskään kiinnosta, että IFK kasvattaa kaikista Calle Branderin kiekkokoululaisista kohtalaisen hyviä kulmavääntäjiä. Minua kiinnostaa ne todelliset helmet ja se, että heistä oikeasti jalostetaan tämän maan parhaita pelimiehiä. HIFK:llä on kuitenkin yksi Suomen parhaista mahdollisuuksista haalia potentiaalia johtuen paikallisuudesta, eli Helsingistä.
Listaan tähän seuraavaksi pelaajat, jotka tulisi ottaa tähän punaiselle matolle ja sitten voimme jatkaa tästä:
Sami Salminen 12.04.1993 - 194/90 hyökkääjä
C-juniorit 9 ottelua 14+12=26 (2.)
B-juniorit 1 ottelu 0+0=0
U-16 maajoukkue 10 ottelua 5+9=14 (1.)
U-17 maajoukkue 3 ottelua 0+1=1 (Ainoa -93 hyökkääjä)
Sami Salminen on yksi koko Suomen lupaavimmista pelaajista omassa ikäluokassaan, ehkä jopa lupaavin. Fyysisiltä ominaisuuksiltaa hän on pelaaja joka voisi pelata jopa liigassa, siis kokonsa puolesta, mutta ei häntä tietenkään vielä liigaan voi laittaa. Ensi vuonna se voisi jo olla mahdollista ja Jesse Joensuu pelasi jo hänen ikäisenään liigaa. Silti, hänen pitäisi pelata vähintäänkin B-junioreissa 1.kentässä ja 1 yv:tä, mutta jostain käsittämättömästä syystä hän pelaa C-junioreissa melkein 3 pistettä per peli tehoilla. Uskon, että Sami pystyisi pelaamaan vähintään piste per peli B:ssä, ehkä jopa A:ssa. Hänen kehitykselleen ei ole mitään hyötyä vääntää enään yhtään ottelua C-junioreissa. Nyt herätys siellä junnupäättäjissä!
Richard Ullberg 16.07.1993 - 190/70 maalivahti
C-juniorit 10 ottelua 95.39%
U-16 maajoukkue 4 ottelua 90,71%
Sama juttu kuin Salmisella. Miksi pelaa vielä C-junioreissa vaikka hänen pitäisi saada pelata vähintään B:ssä. Jos hänen edellään on huonompia maalivahteja, niin heidät pitää laittaa pois hänen tieltään. B:ssä pelaa tällä hetkellä 91 syntynyt Frans Tuohimaa, joka myöskin on ihan lupaava, mutta hänen kyllä pitäisi pelata säännöllisesti jo vähintään A-junioreissa jos hänestä odotetaan huippupelaajaa. Tuohimaalla ei kyllä ole kovin A:ssa pelaamissaan otteluissa mennyt, mutta se ei voi olla syy miksi hänen pitäisi olla esteenä Ullbergin kehitykselle. Vai onko esteenä sitten isä Harri?
Muita C-junioreissa pelaavia, joiden pitäisi pelata säännöllisesti vähintään B:ssä ovat ainakin:
Jonas Elola, Juho Kiiski, Henri Ruotsalainen, Tyko Karjalainen ja Teemu Tetri.
Mikael Salmivirta 08.02.1992 184/73 Hyökkääjä
B-juniorit 13 ottelua 5+14=19 (10.)
U-17 maajoukkue 0+8=8
Mika Partanen 18.10.1992 188/87
B-juniorit 13 ottelua 7+11=18
U-17 maajoukkue 0+1=1
Molempien näistä pelaajista pitäisi pelata jo A-junioreissa 1-2 kentissä isolla vastuulla ja peliajalla. B-junioreissa on monia muitakin, joiden pitäisi pelata A:ssa, kuten esim. Micke-Max Åsten.
B-junioreissa pelaa esim. -91 syntyneitä joiden kehitys on selkeästi hidastunut, kuten Tapio Relander ja Frans Tuohimaa, suurin osa heidän ikäisistään pelaa A-junioreissa isolla vastuulla. Sama kohtalo on odotettavissa näillä nuoremmilla mainituilla jos ei junioriorganisaatiossamme ala tapahtumaan nopeasti jotain. Tarkoitan tällä siis nopeita toimenpiteitä ja sen jälkeen suunnitelmallista huippupelaajien kasvattamista ja suunnitelmien tekemistä sen suhteen, että nämä lupaavimmat pelaajat saavat niin paljon peliaikaa kuin vaan pystyvät pelaamaan, siinä ikäluokassa missä kehittyvät parhaiten.
Ikävintä tässä on, että suurella todennäköisyydellä mitään ei tälläkään kertaa tapahdu ja menetämme joka vuosi näitä oikeita lupaavia pelaajia. He tarvitsevat parhaan kasvupohjan, henkilökohtaista ja oikeanlaista valmennusta.
Kuitenkin, jos nyt tapahtuisi jotain, niin meillä olisi 2-3 vuoden sisällä joka vuosi vähintään muutama pelaaja, joita varailtaisiin NHL:ään korkealla varausvuorolla. Pelaaja, joka varataan NHL:ään ensimmäisellä kierroksella, tarvitsee paljon enemmän panostusta ja nämä pelaajat ovat varausvaiheessaan (18-vuotiaina) SM-liiga tasolla pisteitä tekeviä pelaajia, jotkut parhaimmat jopa NHL tasolla.
Vaikka emme saisi joka vuosi ensimmäiselle kierrokselle varauksia, niin saisimme yksilöihin keskittyvällä kasvatus menetelmällä enemmän NHL:ään varattavia pelaajia ja pelaajia, jotka ovat oikeasti taitavia sekä SM-liiga tasolla paljon pisteitä tekeviä pelureita jo 20 vuotiaina.
Toivottavasti saisimme tänne hyvää ja avointa keskustelua aikaan. Myöskin maajoukkue puolella käydään keskustelua aiheesta, johon kannattaa osallistua ja kantaa kortensa kekoon. Toivottavasti tätä palstaa lukevat päätöksentekijäkin heräävät, sillä meillä HIFK:ssä ja myöskään Suomen kattavasti ei ole varaa menettää enää yhtään huippulupausta tämän vahvasti vaikuttavan kommunistisen ajattelutavan kautta.
Edit: Lisätty Salmisen U-17 statsit.
IFK:n juniorituotannossa tärkeintä on jokaisessa ikäluokassa "kaikki pelaa" asenne sekä ikäluokkien menestys nuorten sarjoissa. Mielestäni tässä mennään vipuun järkyttävällä tavalla.
IFK on tai ainakin pitäisi olla ammattimainen organisaatio myös nuorista lähtien (vähintään C ikäiset) ja tällä ammattimaisuudella tarkoitan ajatusta "vain parhaat pelaa". Tässa ajatusmallissa jokaisessa ikäluokassa pelaa ainoastaan parhaat ja lupaavimmat pelaajat ja ne ei niin lupaavat pelaajat sitten pitäisi laittaa pelaamaan Helsingin muihin joukkueisiin.
Tämä tapa on myös ainut tapa saada oikeasti aikaan tähtipelaajia liigajoukkueeseen sekä NHL:ään ja myöhemmin nämä NHL pelaajat tulevat myöhemmin takaisin kotiseuraansa (vertaa esim. Sami Kapanen).
Tämä tarkoittaa myös uhrauksia niiltä ei niin lahjakkailta pelaajilta ja lahjakkaammille pelaajille punainen matto alle pelaamaan ykkös-kakkos kenttiin vanhemmissa ikäluokissa joukkueen kustannuksella. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö pitäisi tehdä töitä vaan, että silloin pitää tehdä enemmän töitä.
SM-liigassa ja varsinkaan NHL:ssä ei pärjää pelkästään päätyyn roiskimalla. Minua ei haittaa tippaakaan jos olemme menettäneet Joonas Vihkon tai Toni Häppölän johonkin muuhun SM-liiga joukkueeseen, heistä kumpikaan ei koskaan ole ollut mikään huippulupaus. Minua ei myöskään kiinnosta, että IFK kasvattaa kaikista Calle Branderin kiekkokoululaisista kohtalaisen hyviä kulmavääntäjiä. Minua kiinnostaa ne todelliset helmet ja se, että heistä oikeasti jalostetaan tämän maan parhaita pelimiehiä. HIFK:llä on kuitenkin yksi Suomen parhaista mahdollisuuksista haalia potentiaalia johtuen paikallisuudesta, eli Helsingistä.
Listaan tähän seuraavaksi pelaajat, jotka tulisi ottaa tähän punaiselle matolle ja sitten voimme jatkaa tästä:
Sami Salminen 12.04.1993 - 194/90 hyökkääjä
C-juniorit 9 ottelua 14+12=26 (2.)
B-juniorit 1 ottelu 0+0=0
U-16 maajoukkue 10 ottelua 5+9=14 (1.)
U-17 maajoukkue 3 ottelua 0+1=1 (Ainoa -93 hyökkääjä)
Sami Salminen on yksi koko Suomen lupaavimmista pelaajista omassa ikäluokassaan, ehkä jopa lupaavin. Fyysisiltä ominaisuuksiltaa hän on pelaaja joka voisi pelata jopa liigassa, siis kokonsa puolesta, mutta ei häntä tietenkään vielä liigaan voi laittaa. Ensi vuonna se voisi jo olla mahdollista ja Jesse Joensuu pelasi jo hänen ikäisenään liigaa. Silti, hänen pitäisi pelata vähintäänkin B-junioreissa 1.kentässä ja 1 yv:tä, mutta jostain käsittämättömästä syystä hän pelaa C-junioreissa melkein 3 pistettä per peli tehoilla. Uskon, että Sami pystyisi pelaamaan vähintään piste per peli B:ssä, ehkä jopa A:ssa. Hänen kehitykselleen ei ole mitään hyötyä vääntää enään yhtään ottelua C-junioreissa. Nyt herätys siellä junnupäättäjissä!
Richard Ullberg 16.07.1993 - 190/70 maalivahti
C-juniorit 10 ottelua 95.39%
U-16 maajoukkue 4 ottelua 90,71%
Sama juttu kuin Salmisella. Miksi pelaa vielä C-junioreissa vaikka hänen pitäisi saada pelata vähintään B:ssä. Jos hänen edellään on huonompia maalivahteja, niin heidät pitää laittaa pois hänen tieltään. B:ssä pelaa tällä hetkellä 91 syntynyt Frans Tuohimaa, joka myöskin on ihan lupaava, mutta hänen kyllä pitäisi pelata säännöllisesti jo vähintään A-junioreissa jos hänestä odotetaan huippupelaajaa. Tuohimaalla ei kyllä ole kovin A:ssa pelaamissaan otteluissa mennyt, mutta se ei voi olla syy miksi hänen pitäisi olla esteenä Ullbergin kehitykselle. Vai onko esteenä sitten isä Harri?
Muita C-junioreissa pelaavia, joiden pitäisi pelata säännöllisesti vähintään B:ssä ovat ainakin:
Jonas Elola, Juho Kiiski, Henri Ruotsalainen, Tyko Karjalainen ja Teemu Tetri.
Mikael Salmivirta 08.02.1992 184/73 Hyökkääjä
B-juniorit 13 ottelua 5+14=19 (10.)
U-17 maajoukkue 0+8=8
Mika Partanen 18.10.1992 188/87
B-juniorit 13 ottelua 7+11=18
U-17 maajoukkue 0+1=1
Molempien näistä pelaajista pitäisi pelata jo A-junioreissa 1-2 kentissä isolla vastuulla ja peliajalla. B-junioreissa on monia muitakin, joiden pitäisi pelata A:ssa, kuten esim. Micke-Max Åsten.
B-junioreissa pelaa esim. -91 syntyneitä joiden kehitys on selkeästi hidastunut, kuten Tapio Relander ja Frans Tuohimaa, suurin osa heidän ikäisistään pelaa A-junioreissa isolla vastuulla. Sama kohtalo on odotettavissa näillä nuoremmilla mainituilla jos ei junioriorganisaatiossamme ala tapahtumaan nopeasti jotain. Tarkoitan tällä siis nopeita toimenpiteitä ja sen jälkeen suunnitelmallista huippupelaajien kasvattamista ja suunnitelmien tekemistä sen suhteen, että nämä lupaavimmat pelaajat saavat niin paljon peliaikaa kuin vaan pystyvät pelaamaan, siinä ikäluokassa missä kehittyvät parhaiten.
Ikävintä tässä on, että suurella todennäköisyydellä mitään ei tälläkään kertaa tapahdu ja menetämme joka vuosi näitä oikeita lupaavia pelaajia. He tarvitsevat parhaan kasvupohjan, henkilökohtaista ja oikeanlaista valmennusta.
Kuitenkin, jos nyt tapahtuisi jotain, niin meillä olisi 2-3 vuoden sisällä joka vuosi vähintään muutama pelaaja, joita varailtaisiin NHL:ään korkealla varausvuorolla. Pelaaja, joka varataan NHL:ään ensimmäisellä kierroksella, tarvitsee paljon enemmän panostusta ja nämä pelaajat ovat varausvaiheessaan (18-vuotiaina) SM-liiga tasolla pisteitä tekeviä pelaajia, jotkut parhaimmat jopa NHL tasolla.
Vaikka emme saisi joka vuosi ensimmäiselle kierrokselle varauksia, niin saisimme yksilöihin keskittyvällä kasvatus menetelmällä enemmän NHL:ään varattavia pelaajia ja pelaajia, jotka ovat oikeasti taitavia sekä SM-liiga tasolla paljon pisteitä tekeviä pelureita jo 20 vuotiaina.
Toivottavasti saisimme tänne hyvää ja avointa keskustelua aikaan. Myöskin maajoukkue puolella käydään keskustelua aiheesta, johon kannattaa osallistua ja kantaa kortensa kekoon. Toivottavasti tätä palstaa lukevat päätöksentekijäkin heräävät, sillä meillä HIFK:ssä ja myöskään Suomen kattavasti ei ole varaa menettää enää yhtään huippulupausta tämän vahvasti vaikuttavan kommunistisen ajattelutavan kautta.
Edit: Lisätty Salmisen U-17 statsit.
Viimeksi muokattu: