Se on elämässä sillä tavalla, että ne, ketkä paikalle tulevat, keksivät kyllä keinot hauskanpitoon. Eikä tosiaan kannata liikaa hirttäytyä siihen itse peliin, kun eikös noilla reissuilla kysymys ole paljon muustakin kuin itse ottelutapahtumasta? Nähdään kavereita, tutustutaan tuntemattomiin oman jengin faneihin ja rupatellaan alkuasukkaiden kanssa? Ja samalla näytetään maalaisille, miten homma otetaan katsomossa haltuun, vaikka tilanne olisi kotijoukkueelle 5-0. Sellaista ei tosin taida kovin usein olla tapahtunut. Ja joskushan se HIFK:kin voittaa, vaikka sitten tuurilla.
Varmaan sun pojalle on jossain vaiheessa kerrottu, että joulupukkiakaan ei ole olemassa? Että sillä samalla kaavalla kerrot pojalle, että HIFK:lle vuosi 2011 oli poikkeus sääntöön. Sitten näytät siihen kevään 2012 pleijarit Youtubesta, seuraavana päivänä Summasen haastatteluja seuraavalta kaudelta ja yhtäkkiä pojasta ei tämäkään kyykkiminen tunnu enää yhtään niin pahalta. Kaikki on paljon kiinni siitä, miten asiat esittää ja HIFK:n tapauksessa kannattaa aloittaa kertomalla ja näyttämällä matseja vaikka niistä ajoista, kun voitonhuuma oli vielä tuoreessa muistissa, mutta tarjottimella oli paskaa. Tai sitten voi mennä ihan ysärille asti. Silloin se vasta nautinnollista olikin. Aijjjettä...
