Onko muilla se fiilis että tää on nyt vihdoin ja viimein se kausi? Joukkueeseen on käytetty fyrkkaa (niinku aina ennenkin), mutta se fyrkka on nyt käytetty oikein (toisin kuin yleensä), jengi on paperilla melko yksimielisesti medioiden leipoma suurin mestarisuosikki (näin ei ole ollut yleensä), ja jengissä vaikuttaa olevan erittäin positiivinen ja nälkäinen meininki.
Oikeastaan ainoat epäilykset tässä kohtaa kautta mitä jotkut pystyvät perustellusti esittämään ovat:
- valmennus
- kiekollisen, jo näyttönsä antaneen ylipäällikköpuolustajan puuttuminen
- nelosketjun kiekollisuus
- IFKn saikkukirous
Otan tähän ensin yleisen näkökulman: parhaimmallakaan joukkueella ei yleensä ole kaikkia parhaita mahdollisia yksittäisiä palikoita. Paras kokonaisuus, eli paras joukkue nostelee keväällä kannua.
Onko jollain toisella kärkijoukkueella parempi valmennus kuin IFKlla? Ainakin Peltosta mediaseksikkäämpiä valmentajia joillain muilla jengeillä on, mutta kuinka suuria ja merkittäviä ovat lopulta valmentajien pelitaktiset ja ihmistenjohtamiseen liittyvät erot? Useimmiten Liigassa kuitenkin mestaruuden vie joukkue, joka on kauden alkaessa paperillakin ehdotonta kärkeä. Toisaalta jääkiekko ei ole vaikkapa jalkapalloon verrattuna taktisesti kovinkaan kaksinen peli, mutta valmentamisessa korostuu sitten muut asiat.
Kiekollinen ylikylän pakki puuttuu, tämä on periaatteessa tässä kohtaa ihan totta. Mutta kun katsoo viime vuosia, ketkä ovat olleet Liigan parhaita kiekollisia pakkeja, niin täysin nappiin menneitä skouttauksia on monia (Press, Gregoire, Lancaster, Saarijärvi). Niku ja Kemiläinen taas ovat palanneet henkiseen kotiinsa syystä tai toisesta.
Mitä käytännössä kuitenkaan ei tapahdu, on se, että Liigaan hankitaan rahalla pelailemaan joku taannoin muissa kovissa sarjoissa pistepörssiä dominoinut puolustaja.
Luke Martinista ei ehkä ole Liigan top-5 kiekolliseksi pakiksi, mutta ei tarvitsekaan olla, koska meidän pakkikokonaisuudessa on lisäksi nimiä kuten Lindbohm, Melart, Sund, Salin, Kiviharju.
Jos nelosketjussa ei pelaa samanaikaisesti Åsten ja Tallberg, niin kiekollisuutta pitäisi olla tarpeeksi.
Lasaretti on mitä on, mutta nyt on laajuutta sen verran, että IFKn lähihistoriankin tuntien kaikki mahdollisuudet pitäisi olla siihen kaikkein tärkeimpään eli:
Finaalipaikkaan. Finaaleja on karkeasti sanottuna kahdenlaisia: tiukkoja ja Daavid vastaan Goljat - tyyppisiä. Viimeiset kolme kevättä Goljat on voittanut Daavidin.
Vielä on mahdotonta sanoa minkämoinen on ensi kevään finaali, mutta helvetinmoinen pettymys se tulee olemaan jos IFK ei finaalissa ole. Mestaruudenkiilto on jo silmissä, mutta realistin ääni sanoo: finaalipaikka on ehdoton minimi.
Sitten katsellaan kuka on vastassa ja miksi. Ja miten selviydytään voittajina.
Runkosarjaa enää 57 peliä jäljellä. Tulee olemaan hieno kausi ja mitä olisikaan IFK ilman tunteiden vuoristorataa.
