IFK yllätti positiivisesti tai sitten Kärpät alisuoritti, todennäköisesti kumpaakin. Itse peli olisi voinut kääntyä kummallekin, mutta hyvät maalivahdit pitivät joukkueitaan pystyssä. Taklauksia pitää IFK:n miehenä tietysti laskea ja oman arvioni mukaan voitimme ne noin prosentein 70/30, itseasiassa eka vaihdon hyvä niitti (oliko Saarinen) taisi viedä Kärpiltä jo hiukan pelihaluja, ainakin toi varovaisuutta otteisiin ja epätarkkoja syöttöjä paljon.
IFK:n pelissä hyvää oli ehdottomasti aktiivisuus ja hyvä liike, hyökkäyspäässä saatiin Kärpät ajoittain yllättävän paniikkiin. Huonoa oli ehdottomasti lukuisat läpiajot ja kaksi yhtä vastaan tilanteet, mikäli aioitaan menestyä jatkossa, en usko tähän olevan varaa, porrastus ei karvauspelissä toimi jatkuvasti.
Pelaajista Askey, Salmelainen (Tony), Petrell ja Hauhtonen olivat erinomaisia, punainen kolmonen ei ole Lallin veroinen, mutta täyttää paikkansa ja on kyllä vaikeasti kierrettävä. Vihkoa on mollattu, mutta pari maukasta taklausta Joonakseltakin, ei siellä mielestäni juuri kukaan pettänyt, tasaista suorittamista. White? Mitähän uskaltaisi sanoa? Hyvin lähellä joukkueen huonointa vielä, enemmän sekottaa ketjun peliä , mutta annetaan aikaa ja toivotaan parasta.
Jere takaisin, kiekollinen pakki ja pari hyökkääjää, niin ehkäpä sittenkin taistelemme vielä muustakin kuin säälipleijareista. IFK:n fanikatsomoille tunnustusta, mestaruuskautta lukuunottamatta (silloinkin vain keväällä) meno on nyt parempaa, häivähdys eurooppalaisesta kannustuskulttuurista on havaittavissa. Tunnustus myös Kärppäfaneille, hyvää jengiä. Täytyy myös kehua päätuomari, onnistui vastoin odotuksiani hyvin, toisin kuin linjamiehet, joilla ei ole tietoa kuinka sääntökirjaa pitäisi tulkita pitkän kiekon viheltämisessä.