Seurasin muuten ET:n narrimatsissa hartwallilla Summasta välillä tarkemmin ja hänen käymäänsä "dialogia" Tepon kanssa. Kuulematta sanoja siitä ei voinut päätellä oikein mitään. Raimo yhdenkin heikomman vaihdon jälkeen ilmeisesti penkitti Tepon näyttämällä suulla sellaista ikäänkuin pieruääntä (prööt) ja viuhtomällä käsiään samalla naureskellen. Kävi tosin heti perään isällisesti taputtelemassa olalle ja vaikutti ikäänkuin lohduttavan ja tsemppaavan, mutta tosiaan niin oudolta se kaikkinensa näytti, että en tiedä mitä siitä voi päätellä vai voiko mitään.
Mun käännös:
"Plörörrörrör! Toihan oli aivan aivotonta höntyilyä, ei-zonessa pelaamista. Aivan liikaa epäröimistä ja aivan liian vähän intensiteettiä"
->
"No, ehkä sä vielä saat itsesi tsempattua zen-zoneen ja tajuat mitä se vaatii että pääset huipputasolles. Ehkä. Joku kaunis päivä."
Musta tuntuu, että vain Raimo ja Ville ymmärtävät tämän zen-mäisyyden tärkeyden. Ja Raimo sitä tuskin pystyy pukemaan sanoiksi, kuten minäkään en oikein pysty. Pitää nousta ikäänkuin henkisissä leveleissä ja unlock (avata? siis niinku löytää aivoista portteja korkeamman tason tekemiseen...) tiettyjä übermench-talentteja itsestään ja uskoa, tai lähinnä tietää olevansa voittamaton ja yliluonnollisen nopea ratkaisuissaan. Ei ole varaa epäröidä nanosekuntiakaan, eikä ole varaa ottaa välillä edes yksittäisiä luistimenpotkuja jotka eivät ole täydellisen tehosuhteen ja täydellisen liikeradan täydellisyyteen treenattua alitajuista automatiikkaa! Pitää joka saatanan nanosekunti tietää olevansa jumala ja suorittaa sillä tasolla täysin irrallaan "ajatuksista".
Tää on osa siitä mitä tarkotan sanalla "total hoki", jota etenkin Chicago pelaa, mutta moni muukin NHL-jengi yrittää. Täydellistä dominointia ilman hitustakaan pelkoa, niin yksilöratkaisuissa kuin myös Jungmaisen kollektiivisen alitajunnan ohjaaman ryhmän ratkaisuissa.
Meillä on nyt nopea joukkue, joka on perustavaa laatua oleva edellytys sille, että voisi pelata total hokia (uskon, että Raimon MNH on jokin versio total hokista). Erilaista sen on luonnollisesti oltava, kun on aivan erikokoiset kaukalot, suhteessa aivan hitosti isommat keskialueet ja paskemmat tuomarit, mutta periaatteessa toivon että MNH:n core prinsiippeihin kuuluu nopeus, riskinotto, dominointi, kiekonhallinta, kiimainen nälkä, zen-mäinen kylmähermoisuus ja übermench-draivi. Sillä pelityylillä tuli tuossa juuri 3kk sitten ehkä kaunein mestaruus koskaan.
Mutta jotta IFK saisi köyhän miehen version siitä, tarvitsemme parempia pelaajia. Se on valitettava fakta.