Jokerit ja IFK eivät ole kauden 2013-2014 jälkeen enää varsinaisesti kilpailijoita pelaajamarkkinoilla tai kilpailijoita ylipäätänsäkkään, joten on epäreilua pelaajaa kohtaan alkaa moralisoimaan, jos teidän entinen peluri siirtyy KHL-Jokereiden riveihin. Koska IFK ei ole enää paikalliskilpailija niin ei minulle tuon kauden 2013-2014 jälkeen ole mitään ongelmaa nähdä Granlundeja ja Petrellejä Jokereiden paidassa. Jos Jokerit pelaisi SM-liigaa niin tilanne olisi tietysti täysin eri.
Tavallaan tämä on totta, mutta historiaa ei voi kokonaan pyyhkiä pois, eivätkä varmasti kummankaan joukkueen intohimoiset tosifanit tätä haluakaan tai niin edes ajattele.
Itselleni, kuten monille kymmenille tuhansille muille, asia on joko-tai. Joko olet IFK- tai Jokeri-sydämellä varustettu henkilö tai sitten et ole. Sympata voi kumpaakin, mutta en usko sellaiseen, että sydän voisi sykkiä molemmille. Paljon mahtuu meidän lisäksemme ihmisiä, jotka eivät ole kumpaakaan, eikä oman kokemukseni mukaan heidän kanssaan saa samanlaisia vääntöjä aikaiseksikaan, koska ovat liian neutraaleja. Toisaalta heiltä saa usein muita hyviä näkökulmia asioihin. Umpimielinen puusilmäisyys ei tietenkään ole mistään kotoisin, mutta kyllä tunne ja intohimo kuuluvat hyvin vahvasti omaan fanitukseen. Tämä toimii kuitenkin myös toiseen suuntaan eli toisinaan kritiikki omaa seuraa kohtaan voi olla hyvinkin armotonta. Mutta niin sen kuuluu ollakin. Pahinta olisi se, jos mikään ei tunnu missään.
Mulle ainakin tulee tuottamaan suuria vaikeuksia nähdä omia poikia narripaidassa jatkossakin. Se ei silti tarkoita sitä, ettenkö voisi inhmillisellä tasolla heidän ratkaisuaan ymmärtää tai hyväksyäkin. Mulle IFK-laisuus merkitsee jollakin tasolla myös anti-jokerilaisuutta, joten on silläkin tunnetasolla joku merkitys. Se, että on anti-jokerilainen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että dumaisi jonkun pelaajan automaattisesti alimpaan helvettiin tai ryhtyisi radikaaleihin toimenpiteisiin.
Aikanaan, kun Peltonen ja Hirschovits siirtyivät naapuriin, vitutti rutosti. Siirto ei kuitenkaan poistanut kunnioitusta kumpaakaan pelaajaa kohtaan ja kun siirron taustat kävivät ilmi, oli selvää, ettei kummankaan siirrossa syyttävä sormi ihan ensin osoita kyseisiin pelaajiin, vaan Matikaisen Penttiin. Tottakai sitä toivoisi, että aina olisi muitakin vaihtoehtoja ja naapuri olisi se ihan vihoviimeinen, mutta se nyt ei vain aina mene niin. Elokuvissa ehkä. Pelaajan fanitus jollakin tasolla lakkaa tuoksi ajaksi, mutta ei se kunnioittamista poistanut. Toisaalta Kimin kohdalla tuomitsin Osalaa kohtaan tekemän viikateiskun kovin sanoin, mutta niin tuomitsin myös Ilkka Pikkaraisen viikatteen Kalle Kermaniin, kun Pikkarainen pelasi meillä.
Aika näyttää, muuttuuko mieli ja tunteet, mutta juuri nyt tuntuu siltä, että ei Jokeri-siirrot tule muuttumaan yhdentekeviksi ja kyllähän se kirpaisee. Tämä ei tietenkän koske kaikkia IFK:ssa pelanneita, vaan lähinnä omia kasvatteja tai vuosia IFK:ssa pelanneita pelaajia. Palkkasoturit ovat erikseen ja niitä on aina tietty määrä, toki heissäkin on persoonakohtaisia eroja. Mitä pidempään pelaaja on pelannut meillä tai naapurissa, sen vahvemmaksi kuvittelen siteen siihen seuraan. Voi olla naivia, mutta näin se mulla menee.
