Ja tuotahan edelsi varsin lämmin ja korkeapaineinen maaliskuu. Härmälässä mittariin kertyi sadetta vain noin 10 mm koko kuukauden aikana.
Helmikuu oli varsin lumisateinen ja lunta oli kuun alussa 46 cm.
Vasta kuun lopussa oli nähtävissä selkeämmin sulattavaakin vaikutusta, vaikka lämpötilat käväisivät ajoittain jo päällä 10 raadinkin.
Sitten nuo huhtikuun alun pyryt katkaisivat hetkeksi kevään etenemisen vallan.
Lopulta se menee niin, että päivän pituus ja auringonvalon määrän lisääntyminen katkaisee talven selän. Se tapahtuu joskus maaliskuun lopulta alkaen ja viimeistään huhtikuun alkupuolella. Noin siitä alkaen kuin päiväsaika on taas pidempi kuin yö ja tehot auringonvalossa ovat kasvaneet.
Siihen asti kitkutellaan vuodesta riippuen joko tällaisessa loskapaskassa tai sitten joinain vuonna korkeapaine-keleissä siinä yöt kylmiä/päivät lämpöisiä-mallissa, joiden aikaan teho ei vielä lumien sulamiseen aivan riitä.
Joku 2020 on sitten se poikkeus, mutta kun sitä edelsi sitten aivan historiallisen lämmin talvi. Ei noitakaan nyt jatkuvasti tule.
Ja silloinkin räpäskäkeliä piisasi pitkin huhti- ja toukokuuta sitten.
