Lahdessa ollut aurinkoinen päivä pitkästä aikaa. Varmaan kohta rytisee.
Kohta saavuttaa rintama Lahden.Helsinki Testbed - Rain & temperature animation
Helsinki Testbed History Browser from the Finnish Meteorological Institutetestbed.fmi.fi
Kyllä minusta viimeiset pari kuukautta ovat jo olleet ankeita, sikäli että sinä aikana on varmaan oikeasti ollut noin 10 päivää kun ei ole satanut ollenkaan. Eikä loppua sateille näy. Tämä oli huono kesä, lukuunottamatta noin kolmen viikon pätkää kesäkuussa.Niin se vaan taas kesä ihan hämmentävän nopeasti meni. Eikä siinä, syksyhän on ihan kivaa aikaa sekin. Siitä jostain marras-joulukuusta se ankeus sitten taas alkaa, mutta ei murehdita sitä vielä.
Kesällä voi sataa ihan miten paljon tahansa, ja se on pelkkää iloa ja auvoisuutta siihen verrattuna, että koko ajan on pimeää ja tämä kaikki sade tulee alas räntänä tai lumena.Kyllä minusta viimeiset pari kuukautta ovat jo olleet ankeita, sikäli että sinä aikana on varmaan oikeasti ollut noin 10 päivää kun ei ole satanut ollenkaan. Eikä loppua sateille näy.
Olipas mahtava kesä.
Sama! Ja nyt alkaa parin kuukauden mainio jakso säiden suhteen, joskus mukavaa keliä vielä pitkälle marraskuuhun. Kumpa tulisi kunnon talvikeli eteläänkin jo joulukuussa.Olipas mahtava kesä. Oikeastaan aivan täydellinen minulle. Ei liikaa hellettä, eikä trooppisia öitä. Sadettakin saatiin kuivan kevään jälkeen mukavasti. Ulkoiltua tuli enemmän kuin helteisimpinä kesinä, sillä tykkään ulkoilla sateessa tai missä vaan kelissä, kunhan on alle 25 lämmintä. Yleensä, jos on pitkä helleputki käyn ulkoilemassa aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Tänä kesänä ei tarvinnut välittää kellon ajasta, vaan ulos oli mukava mennä milloin tahansa.
Kohta alkaakin jo vielä mukavammat ajat. Synkät ja lyhyet päivät ovat aina olleet minulle nautinnollisia, en kyllä osaa sanoa miksi. Seuraaviin seksihelteisiin on se yli 9 kuukautta aikaa, joten sään osalta kaikki on hyvin vähintään siihen asti.
Samoja mietteitä. En tiedä kuinka poikkeuksellista tämä on etelä-suomessa, kun vasta toinen kesäni täällä, mutta pilvisyys on yllättänyt sisämaassa. Kesäkuun lopun jälkeen on ollut vain yksittäisiä täysin aurinkoisia päiviä sisämaassa nyt vuoden lämpimimpään aikaan 2 kuukauden aikana. Toissa sunnuntai oli sellainen päivä täällä Tampereella, että paistoi aamusta iltaan. Muuten epävakainen pilvisyys on hallinut säätä jo 2 kuukautta.Kyllä minusta viimeiset pari kuukautta ovat jo olleet ankeita, sikäli että sinä aikana on varmaan oikeasti ollut noin 10 päivää kun ei ole satanut ollenkaan. Eikä loppua sateille näy. Tämä oli huono kesä, lukuunottamatta noin kolmen viikon pätkää kesäkuussa.
Sikäli surullista kun olen @Rinksu kirjoituksista ymmärtänyt, että kohta koittaa jo se aika taas vuodesta kun korkeapaine ei tarkoita enää selkeää kirkasta säätä, vaan ehkä sitä koleaa pilvipoutaa.. kai tämä ilmastonmuutos ja lisääntynyt kosteus sitten näkyy meidän tontillamme pilvisyydessä niin talvisin kuin kohta kesäisisinki... Britti-ilmasto here we come !
Muuten epävakainen pilvisyys on hallinut säätä jo 2 kuukautta.
Mielenkiinnosta, että mikä tämän saa aikaan? Lämmin meri? Koska lämpötilat kuitenkin ovat vielä korkeammalla tasolla kuin esim toukokuussa, jolloin tätä ilmiötä ei synny? Ja myös siis sisämaassa. Kosteus on on niin paljon korkeampaa, vai vuorokauden lämpötila heittelytYleensä näihin aikoihin ainakin aamusumut lisääntyvät, korkeapaineessakin sitten saatetaan olla pitkälle aamupäivään sumulautan alla.
Mielenkiinnosta, että mikä tämän saa aikaan? Lämmin meri? Koska lämpötilat kuitenkin ovat vielä korkeammalla tasolla kuin esim toukokuussa, jolloin tätä ilmiötä ei synny? Ja myös siis sisämaassa. Kosteus on on niin paljon korkeampaa, vai vuorokauden lämpötila heittelyt
Vähentyvä auringonsäteily ja lisääntyvä ilman kosteus. Ilman kosteussisällön vuodenaikaissykli laahaa lämpötilan sykliä jäljessä. Tämä on loogista, koska kylmempi ilma pystyy pitämään vähemmän vesihöyryä sisällään kuin lämmin. Talvella ilmassa on siis absoluuttisesti vähän kosteutta, ja keväällä, kun aurinko alkaa paistaa voimakkaammin ja voimakkaammin ja lämpötila nousee, ilma suhteellisesti ottaen kuivuu, jos kosteussisältö pysyy samana. Lämpötilan noustessa kestää aikansa, että ilmaan tulee vastaavasti lisää kosteutta. Keväällä ei myöskään ole haihduttavaa kasvillisuutta, ja vesistötkin ovat kylmiä, joten tärkein kosteuden lähde ovat eteläiset ilmavirtaukset, jotka vähitellen kuljettavat kosteampaa ilmaa pohjoisemmaksi. Syksyllä sitten toimii päinvastainen efekti. Lämpötilat kun kääntyvät keskimäärin laskusuuntaan, muuttuu ilma lopulta ylikylläiseksi ja kosteus, joka ei enää mahdu viilenevään ilmaan, tiivistyy sumuksi ja pilviksi. Samalla auringonsäteily heikkenee, eikä siinä ole enää yhä lyhyemmiksi käyvien päivien aikana tarpeeksi potkua hajottamaan yöllä muodostuneita sumupilviä. Nimenomaan korkeapainetilanteissa alkaa syksyllä kosteus kerääntyä matalaksi pilveksi maanpinnan lähelle.Mielenkiinnosta, että mikä tämän saa aikaan? Lämmin meri? Koska lämpötilat kuitenkin ovat vielä korkeammalla tasolla kuin esim toukokuussa, jolloin tätä ilmiötä ei synny? Ja myös siis sisämaassa. Kosteus on on niin paljon korkeampaa, vai vuorokauden lämpötila heittelyt
Oletko jossain rannikkopaikkakunnalla asunut aiemmin? Se on aika harvinaista, että sisämaassa olisi juhannuksen jälkeen loppukesällä täysin pilvettömiä päiviä. Kumpupilvisyyttä kerääntyy taivaalle lähes aina. Loppusyksystä muuttuu sitten kelit semmoisiksi, että on yleensä joko täysin pilvistä tai (harvemmin) täysin selkeää. Kevättä kohti sitten tuo selkeän sään osuus lisääntyy ja pilvisen vähenee, ja mitä pidemmälle kevättä mennään, sitä enemmissä määrin alkaa selkeä sää korvautua vaihtelevan kumpupilvisellä säällä siten, että juhannuksen jälkeen enää harvoin on tosiaan täysin selkeää muuten kuin öisin.Samoja mietteitä. En tiedä kuinka poikkeuksellista tämä on etelä-suomessa, kun vasta toinen kesäni täällä, mutta pilvisyys on yllättänyt sisämaassa.
Rannikolla ja sisämaassa. Toki kun Lapissa asuin sisämaassa, niin en näin kiinnostunut säästä ja ilmastosta ollut, niin en ole pistänyt merkille. Onko se tuulisuus vai mikä tekijä, mikä teettää rannikkoalueista keskimääriin selkeämpiä kuin sisämaan kaupungeista?Oletko jossain rannikkopaikkakunnalla asunut aiemmin? Se on aika harvinaista, että sisämaassa olisi juhannuksen jälkeen loppukesällä täysin pilvettömiä päiviä. Kumpupilvisyyttä kerääntyy taivaalle lähes aina.
Noin kovia sadenääriä ei mielestäni ole tullut yli kymmeneen vuoteen Tampereella. @Rinksu osannee kertoa, että oliko tuo kuinka harvinaisen raju vesimäärä isossa kuvassa?
Pääsyynä on veden suuri ominaislämpökapasiteetti.Rannikolla ja sisämaassa. Toki kun Lapissa asuin sisämaassa, niin en näin kiinnostunut säästä ja ilmastosta ollut, niin en ole pistänyt merkille. Onko se tuulisuus vai mikä tekijä, mikä teettää rannikkoalueista keskimääriin selkeämpiä kuin sisämaan kaupungeista?
Olipas hyvä ja mielenkiintoinen viesti pilvisyyttä koskien! Kiitos siitä.Pääsyynä on veden suuri ominaislämpökapasiteetti.
Kun aurinko alkaa aamulla paistaa, maanpinta lämpenee nopeasti ja tyvenenä aurinkoisena kevätaamuna näkee silmälläkin, miten ilma väreilee maanpinnan yllä. Maanpinnan lämmityksestä aiheutuvat pystyvirtaukset nostavat kumpupilvet taivaalle jo ennen puoltapäivää. Meren päällä nousevia ilmavirtauksia ei synny, koska pinnan lämpötila muuttuu päivän aikana vain vähän.
Sikäli vesistöt kyllä lämpenevät aurinkoisella säällä nopeasti, että alkukesästä pienten järvien pintalämpötila saavuttaa usein 20 astetta samoihin aikoihin, kun on vasta ihan yksittäisinä päivinä ilman lämpötila käynyt 20 asteessa. Vesi nimittäin vaikka lämpenee hitaasti, imee lähes kaiken auringonsäteilyn itseensä. Mutta siltikään pilviä aikaansaavia nousuliikkeitä ei vesistöjen ylle lähde muodostumaan, koska niitä syntyy sinne, missä maanpinta lämpenee huomattavasti ilmaa lämpimämmäksi.
Rannikolta maa-merituulisolu sitten usein putsaa pilvet keväällä ja kesällä, toisaalta merituulirintaman kohdalla hieman sisämaan puolella on erityisen runsaspilvinen ja kuuroherkkä vyöhyke.
Talvellakin sisämaassa on keskimäärin hieman pilvisempää kuin rannikolla, vaikka silloin pinnanläheisiä nousuliikkeitä syntyy vain merialueilla, kun kylmää ilmaa virtaa lämpimän meren ylle. Mantereen päällä alailmakehä on syystalvella usein hyvin stabiilisti kerrostunut, jolloin matalalla roikkuva pilvilautta pysyy taivaalla hyvin sitkeästi. Nyt ilmaa lämpimämpi meri vaikuttaa siten, että meren päällä alailmakehän lämpötilaprofiili on labiilimpi ja pilvet hajoavat helpommin.
Länsi-Lapissa ja osin Pohjanmaalla on sitten myös sisämaassa keskimäärin paljon aurinkoisempaa kuin samoilla leveysasteilla hieman idempänä. Tämä johtuu vallitsevista länsivirtauksista ja Skandien vuoristosta, jonka suojan puolella laskuvirtaus kuivattaa ilmakehää. Pilvisintä Suomessa on keskimäärin Pohjois-Karjalasta itärajaa pitkin päälaen Lappiin ulottuvalla alueella. Sinne myös puskee koillistuulella Barentsinmereltä usein stabiiliin alailmakehään jumiin jäänyttä matalaa pilvilauttaa.