Syksyhän alkaa termisesti, kun vuorokauden keskilämpötila putoaa alle kymmenen asteen. Ollaan siis oikeasti kolean, matalapaineisen kesäkelin puolella suuressa osassa maata vielä.
Ja keskiviikkoisen matalan jälkipuolella on alkanut malleroita dominoimaan ensi viikon lopuksi ihan kivan näköinen korkeapaine. Toteutuessaan toisi sellaista raikkaan loppukesän tuulahdusta, auringonpaistetta ja parin kympin tienoilla majailevia lämpötiloja. Sitä ennen täytyy siis kahlata tuo keskiviikkoinen matala rankkasateineen läpi. En tiedä kuinka monennen kerran tämänkin saa sateiden kanssa laittaa, mutta TAAS päälle 50 millin sateita odotettavissa länsi-Suomeen tällä kertaa.
Jostain helteistä sitten jaksetaan marista sittenkin kun kuukausi on kohta edellisistä ja joskus aikaisintaan toukokuussa 2022 seuraavat, mutta henk.koht. kyllä seuraisin enemmän noita sademääriä. Jatkuvat kaatosateet kun tuskin ovat suurinta herkkua niin infralle kuin maataloudellekaan ja on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, että näitä meidän oloissa melkoisia sademääriä saadaan. Siis käytännössä voi sanoa, että matala kun matala näitä melkoisia sademääriä jonnekin päin Suomea vuoden ajasta viis sinkoaa.
Nuo rankkasateet on kyllä luonnolle ja (liian) tiiviille kaupunki-infralle turhan kova juttu. Ja miettikää, miten meni kesä maatalouden näkökulmasta; kylvöjen aikaan oli liian kylmää, kasvukauden aikana oli ihan liian kuivaa ja kuumaa ja puintiaikaan tulikin sitten sopivasti rankkasateet... jääköhän tämän vuoden viljasato alle puoleen keskisatoon verrattaessa.
Edelleen toistan itseäni, mutta onhan tämä ääripääkeli, oli se sitten helle tai rankkasade, ihan sieltä ja syvältä ja niin ilmastonmuutosta kuin vain voi olla. Lämpötilojen puolesta viime viikot ovat kuitenkin olleet mukavan virkistäviä.