Tosiaan nyt on runkosarja taputeltu ja harva ois olettanu että taistellaan suorasta pudotuspeli paikasta ja onnistutaan vielä saavuttamaan kotietu. Koko kautta katsellen hirveesti ei oo epäonnistujia, mutta onnistujia sitäkin enemmän.
Kovimpia yllättäjiä omasta mielestä Karuvaara, Rautiainen, Nykänen, Rämö, Heikkilä, Tamminen ja Haukka. Edellä mainittujen lisäks monta pelaajaa jotka on ottanut isoja askelia omassa kehityksessä.
Karuvaara : RoKin nelosesta Hermeksen ykköseen ja joukkueen johtaviin pelaajiin. Vahvaa suorittamista molempiin suuntiin.
Rautiainen : Ei ehkä kiekolla taitavin, mutta pelaa hyvin varmistavan sentterin paikkaa. Tällä kaudella osottanu että on sarjan nopeimpia luistelijoita ja pisteitäkin alkanu kertyä, nopeet vastahyökkäykset ja nousevat pakit tukee Rautiaisen vahvuuksia hyvin.
Nykänen : On kyllä tälle kaudelle isoimpia yllättäjiä Haukan ja Karuvaaran kans. Aikasemmilla kausilla näkynyt että kehitystä tapahtuu, mutta on tällä kaudella ottanu kyllä tosi isoja askeleita eteenpäin. Vahva voimahyökkääjä eikä kaihda fyysisyyttä, tykkään.
Rämö : Oli ehkä pieniä odotuksia jo valmiiks Rämöstä, mutta on ollut kyllä paljo kokonaisvaltasempi kuin odotin. Tulinen laukaus ja rauhallinen kiekolla, ehkä vääntövoimaa kaipais vielä hieman lisää että pärjäis oman maalin edessä.
Tamminen : Tammisen alkukausi ennen loukkaantumista oli aivan maaginen, harmi että hyvä lentokeli katkes nivusvammaan. Loukkaantumisen jälkeen ei ihan samaa oo nähty, toittovasti sais vammat pois alta ja pääsis samaan kuntoon kuin alkukaudesta.
Haukka : Toista kautta Hermes U20 joukkueessa ja tällä kaudella pääsi kokeileen siipiä Mestiksessä loukkaantumisten takia. On antanut täydet mahollisuudet voittoon lähes joka pelissä missä on jäälle päässyt. Parhaat tilastot omista maalivahdeista, 13peliä, 7 voittoa, 1tasuri, 3 häviötä, 91.93% ja 2,22 päästettyä ei oo huono tilasto tulokasmaalivahdille joka ennen kauden alkua oli maalivahtien nokkimisjärjestyksessä sijalla 4.
Niitä joilla jäi parannettavaa tai todistettavaa on Paulaharju, Peterek, Herrala ja Lausniemi.
Paulaharju : Tuli tuomaan sähäkkyyttä ja tulitukea, mutta jäi kyllä pahasti piippuun. Viime aikoina on alkanut näkymään sitä samaa Paulaharjua mitä aiemmilla kausilla, eli sähäkkää taistelijaa jolla on hyvä rannelaukaus.
Peterek : Kausi alko tosi hyvin mutta vuoden vaihteen tienoilla pelistä paisto turhautuminen tai haluttomuus, kaikki fyysiset tilanteet yritettiin väistää keinolla millä hyvänsä eikä tekemisestä tullut mitään. Viime aikoina on löytynyt Peterekiltäkin uus vaihde ja peli on alkanu palaamaan takas uomiin. Oisko ollut turhautumista tai jotain henk kohtasta, sen verran haluttomalta miehen tekeminen välillä näytti.
Herrala : Herralan kausi alko nousujohteisesti ja toi sitä mitä kaivattiinkin, taitoa ja energisyyttä joukkueeseen. Pitkä loukkaantuminen on omasta mielestä näkynyt viimeaikoina hieman väsyneenä menona varsinkin kamppailuvoittosissa peleissä. Aikasemmin on yhtä nopeesti noussut pystyyn kuin on kaatunut ja sama meno jatkunut, viime aikoina taas tuntunut että jokaisen kamppailun jälkeen on aivan loppu. Vähä huono aika kuroa kuntoa kiinni jos se siittä on kiinni.
Lausniemi : Lausniemeen ainaki ite kohdistin kovasti odotuksia pisteitten muodossa, mutta vielä ne on isommassa kuvassa antanut odottaa. Peliesitykset muuten on ollut vähintään ok tasolla, mutta Peterek - Lausniemi - Nykänen on kyllä sellanen ketju joka saattaa yllättää pudotuspeleissä positiivisesti.
Täytyy kyllä jo tässä vaiheessa nostaa hattua jokaiselle pelaajalle, valmentajalle, huollolle ja niille jotka on joukkuetta rakentanut että miten tällanen kokoonpano on saatu tällaseen iskuun. Moni pelaaja on ottanut isojakin steppejä omassa tekemisessä ja joukkue on rakennettu tukemaan valmentajan pelitapaa todella hyvin. Kyllä nää pelaajat on pakottanut meidät uskomaan tähän joukkueeseen tällä kaudella, hyvää tekemistä ja kun samaa jatketaan niin kaikki on loppukaudella mahollista.