Hyvä taistelu, muttei riittänyt. Tuloksena oli sitten toinen käytännössä maalin tappio, vaikka kahta erää hallittiinkin mielin määrin. Heikko viimeistely ja 90%:sesti hävityt aloitukset, siinäpä kaksi pääsyytä tappioon.
Ensimmäisessä erässä Jokereilla yksi maalipaikka ja yksi maali. Saihan sentään HIFK:kin maalin ensimmäiseen erään, vaikka alun rynnistyksestä olisi ilman muuta pitänyt vähintään kertaalleen onnistua. Lehtosella ei ollut oikeastaan montaakaan vaikeaa torjuntaa, melkein kaikki yritykset menivät ohi tai sitten kiekko karkasi lavasta ratkaisevalla hetkellä.
Toinen erä menikin sitten narripainostuksessa, mutta kovin montaa kertaa Stathos ei joutunut venymään paraatipelastuksiin.
Kolmannen erän alkuun Narrit sai harmittavasti tehhtyä voittomaalin ja se riitti vaikka loppupeli oli vahvasti HIFK-väritteistä.
Levosen linja oli vähän omituinen, sillä jäähyjä löydettiin ihan ihmepaikoista, mutta selviä paikkoja jäi viheltämättä vaikka kuinka monta. Esim. pelin viimeinen jäähy tuli siitä, että noudetun maila käväisi kainalossa ja heti koukkausjäähy. Z sai sen sijaan pariin kertaan hiihtää pari-kolme mailaa kainaloissaan, mutta pilli ei soinut.
Kentän paras pelaaja oli ehkäpä tämä joku numerolla 16 pelannut narri. Ei jäänyt nimi mieleen, liekö joku uusi junnupelaaja? Vopat pelasi surkeimman pelinsä pitkiin aikoihin, Z oli tapansa mukaan hyvä ja vaihteeksi Pärssiselläkin kulki.
Tunnelma oli ainakin E9:ssä hyvä, korvat taitaa soida vielä huomenissakin. Pelin loppuhetkillä olisi kyllä toivonut suurempaa meteliä. Huomenna on kuuluisan pakkovoiton paikka, muuten tämä sarja taitaa mennä neljässä pelissä.
Illan epäonnennumero taisi muuten olla 77, sillä molemmat lähtivät jalat edellä kaukalosta. HIFK:n hasardipari taisi paheta entisestään, sillä loukkaantumisen jälkeen Hedbergin rinnalla vuorotelleet ÄrPee ja HPikkarainen taisivat olla vielä aika jäässä.
Ai niin, se yksi lappeenrantalaisturkulainen ämmä numerolla 14 olisi ansainnut kunnon turpasaunan pelin loppuhuipennukseksi, mutta valitettavasti siihen ei ollut varaa tiukassa tilanteessa.
Ensimmäisessä erässä Jokereilla yksi maalipaikka ja yksi maali. Saihan sentään HIFK:kin maalin ensimmäiseen erään, vaikka alun rynnistyksestä olisi ilman muuta pitänyt vähintään kertaalleen onnistua. Lehtosella ei ollut oikeastaan montaakaan vaikeaa torjuntaa, melkein kaikki yritykset menivät ohi tai sitten kiekko karkasi lavasta ratkaisevalla hetkellä.
Toinen erä menikin sitten narripainostuksessa, mutta kovin montaa kertaa Stathos ei joutunut venymään paraatipelastuksiin.
Kolmannen erän alkuun Narrit sai harmittavasti tehhtyä voittomaalin ja se riitti vaikka loppupeli oli vahvasti HIFK-väritteistä.
Levosen linja oli vähän omituinen, sillä jäähyjä löydettiin ihan ihmepaikoista, mutta selviä paikkoja jäi viheltämättä vaikka kuinka monta. Esim. pelin viimeinen jäähy tuli siitä, että noudetun maila käväisi kainalossa ja heti koukkausjäähy. Z sai sen sijaan pariin kertaan hiihtää pari-kolme mailaa kainaloissaan, mutta pilli ei soinut.
Kentän paras pelaaja oli ehkäpä tämä joku numerolla 16 pelannut narri. Ei jäänyt nimi mieleen, liekö joku uusi junnupelaaja? Vopat pelasi surkeimman pelinsä pitkiin aikoihin, Z oli tapansa mukaan hyvä ja vaihteeksi Pärssiselläkin kulki.
Tunnelma oli ainakin E9:ssä hyvä, korvat taitaa soida vielä huomenissakin. Pelin loppuhetkillä olisi kyllä toivonut suurempaa meteliä. Huomenna on kuuluisan pakkovoiton paikka, muuten tämä sarja taitaa mennä neljässä pelissä.
Illan epäonnennumero taisi muuten olla 77, sillä molemmat lähtivät jalat edellä kaukalosta. HIFK:n hasardipari taisi paheta entisestään, sillä loukkaantumisen jälkeen Hedbergin rinnalla vuorotelleet ÄrPee ja HPikkarainen taisivat olla vielä aika jäässä.
Ai niin, se yksi lappeenrantalaisturkulainen ämmä numerolla 14 olisi ansainnut kunnon turpasaunan pelin loppuhuipennukseksi, mutta valitettavasti siihen ei ollut varaa tiukassa tilanteessa.