Timrå-pelissä syöttöpisteen merkkauttivat tililleen Korpisalo ja Kivenmäki. Todennäköisesti tuosta matsista löytynee muitakin maalisyöttäjiä, mutta ei tähän hätään. Skellefteåta vastaan Virkkusen voittomaalin syötti Atte Valli.
Oma pää pitää, maalinteko tökkii, eipä kai noista pelkistä tuloksista voi isompia johtopäätöksiä vetää. Sinänsä ei mitään uutta siis. Toivolan aikakaudella omissa ei ole hirveästi ennenkään soinut näin kauden alkuvaiheilla. Soittoa on yleensä alkanut kuulua vasta siinä vaiheessa, kun kärsivällisyys on tehottomuuden edessä loppunut, joka on sitten näkynyt suoraan sen sortin höntyilynä etteivät rivit ole pysyneet omaan päähän pelatessa enää ollenkaan tiiviinä.
Toisaalta vielä tässä vaiheessa ei kannattane tehottomuudesta liiemmin huolestua. Ykkössyömähammas on kuitenkin vielä muilla mailla ja vääjäämättä GC tuo tullessaan lisää ratkaisuvoimaa.
Virkkusen tehot antavat odottaa, että siinä on ensi kaudella alusta asti yksi ison roolin mies. Toki voidaan vedellä yhtäläisyysmerkkejä Pölläsen kohtaloon, mutta en sellaista skenaariota kovin todennäköisenä pitäisi. Virkkunen on fyysiseltä valmiudeltaan ja monipuolisuudeltaankin kuitenkin niin paljon Pöllästä edellä, että hän tuskin vaipuu unholaan. Uskallan vahvasti povata tälle köyhän miehen jerelehtiselle jopa sen tason läpimurtoa, että joulukuussa saattaa olla joku Moskovan keikka edessä.
Sen sijaan noiden takarivin taavien pitäisi päästä edes näissä harjoituspeleissä huseeraamaan tehotilastoissa hivenen ahkerammin. Sen suhteen voisi olla ainakin aavistuksen huolissaan. Ei se riitä, että ykkösketjusta löytyy 40 pinnan miehiä, pitää myös löytyä taustatukea selvästi viime kautista enemmän. Sillä ei pitkälle pötkitä jos ykkösketjun takana rivistössä on jälleen lähinnä 4-5 maalin miehiä. Ja jos nämä takarivin taavit eivät saa onnistumisia harjoituspeleissä, onko mitään syytä odottaa, että he saisivat niitä liigapeleissäkään?
Niin tai näin, ihan lupauksia herättävästi nämä ensimmäiset pelit ovat kuitenkin kokonaisuutena katsottuna sujuneet. Ainakin kun otetaan huomioon suuri vaihtuvuus pelaajistossa, avainmiesten puuttuminen sekä se pieni muutos kohti fyysisempaa pelitapaa. Jossain määrin vastaavassa tilanteessa muutamia vuosia sitten Läntisen Ässillä homma meni pahaistikin överiksi, Toivolan Ässillä homma on pysynyt hanskassa.
Tästä on oikeastikin ihan hyvä jatkaa.