Hymyilevä Hannes back in town
Mietin eilen illalla, kun Yle oli haastatellut Kojoa Hanneksen mahdollisesta tulosta, että nyt alkaa olla jo niin paljon savua ilmassa, että jossain on pakko olla jonkinlainen notski, ja kohta täytyy alkaa tarkkailla IFK:n sivuja uuden Tiedotteen varalta. Eikä mennyt vuorokauttakaan, kun siirtouutinen julkaistiin. Monena keväänä on haikailtu vesaviitakosken perään. Nyt tuli muutamaa kertaluokkaa kovempi konkari. En valita. :)
Onhan tuo hyökkäys aivan mieletön. Ei tuollaista ole - ainakaan Nordiksella - nähty sitten Änärin työsulun kuusi vuotta - ja floppikevättä - sitten. Puolustus tietysti on pienehkö kysymysmerkki ja joku - oliko JHag? - muistutti syksyllä, että aina menestyessään IFK:lla on ollut kivikova puolustus. On se nytkin kova Suomen mittakaavassa, mistä kertoo se, että ainoastaan Dufvan jengi on päästänyt vähemmän maaleja. Ai, no on Ässilläkin yksi maali vähemmän. Puolustus ei ole kuitenkaan pelkästään siitä kiinni, mitä puolustajien selässä lukee, vaan koko viisikon pitää osallistua puolustamiseen ja siinä tosiaankin IFK on onnistunut varsin hyvin tällä kaudella. Siirtoikkuna on vielä pari viikkoa auki, joten kun näitä myöhäisiä joululahjoja on ruvettu jakamaan, niin ehkä sieltä tulee vielä se yksi kaivattu Big Bad Bob?
Ja kyllä, totta kai tämä merkitsee sitä, että nuorison peliaika saattaa hieman pienentyä, mutta yhtä hyvin voi olla, että joku konkari joutuu loppukevääksi telakalle. Hamiltonin nivuset mm. on kysymysmerkki. Ja kuten joskus taannoin kirjoitin, niin varmasti Pöystit ja kumppanit ymmärtävät, että nyt pelataan niin isoista panoksista, että kaikki mahdollinen liikenevä kokemus on tarpeen. Paras seitsemästä sarjaa ei ratkaista koulupojilla kuten olympiaturnaus vuonna 1980. Miracle on ice tuskin toteutuu 2010-luvun SM-liigassa. Sanon vielä kerran: ne pelaavat, joilla kulkee parhaiten. Ei kukaan ole kieltänyt nuoria pelaamasta niin hyvin, että syrjäyttävät pari kokeneempaa pelaajaa kokoonpanosta.