Haluan vuotuiset MM-kisani, kiitos

[Hejony]

Viestin lähetti finnjewel
Pitkään ja hartaasti on tullut jokakeväistä kärsimysnäytelmää - viimeisten 15 vuoden aikana jopa ilon juhlaa - seurattua. Kärsimysnäytelmien huipentumina ehkäpä 1-7 -tyyppinen tappio DDR:lle tai se Italia-ottelu, jossa B-sarjaan putoaminen estyi viimeisellä minuutilla tulleen täydellisen säkätasoitusmaalin takia.

Minä en ole ihan noita taaperrusvuosia joutunut seuraamaan, mutta ihme on, jos eräs Ruotsi-tappio ole jokaisen seuraajaan pettymysen kärkipäässä. Niin kova oli innostus ja buumi niihin kotikisoihin. Vieläkin harmittaa. Vtun Hurme.

Suurin pettymykseni jääkiekon parissa löytyy kuitenkin vuodelta 2001, kun MM-finaalia Tshekkiä vastaan johdettiin 40min jälkeen 2-0. Tshekkejen tasoitusmaalin jälkeen päätin siirtyä takapihan puolelle. Oli se vaan niin prkln katkeraa. Suorastaan epäreilua. Vtun Sihvonen.

Myös vuoden 99 finaalitappio otti varsin koville, sillä ryhmällä olisi kyllä pitänyt mestaruus viedä. Vtun Lydman.

Viime vuoden puolivälierätappio ei alkuun tuntunut juuri miltään, mutta kun sitä tässä nyt on nauhalta kelaillut, niin kyllä se olisi pitänyt voittaa. Vtun Noronen.

Vuoden 2002 välierätappio oli aivan taatusti yksi epäoikeudenmukaisimmista urheilutappioista joita Suomi on kokenut. Vtun Sokolov.

Kauden '98 huipentuman häviäminen Ruotsille kirpaisi yllättävän vähän, se oli kuitenkin niin hyvä suoritus niin heikolla joukkueella. Varmaan sama reaktio tulisi tänäkin vuonna. Vtun Dell.

Onneksi olin liian nuori ymmärtämään mitään jääkiekosta vuonna 1994. Muuten istuisin edelleen vankilassa ottelun päätuomarin murhasta johtuen. Vtun dumari.

 

[Taitopelaaja]

Viestin lähetti Saku #11
Onneksi olin liian nuori ymmärtämään mitään jääkiekosta vuonna 1994. Muuten istuisin edelleen vankilassa ottelun päätuomarin murhasta johtuen. Vtun dumari.

Heh, Saku on samoilla linjoilla kuin minäkin. Yleensä aina johonkin Suomen peli on tavallaan kaatunut, vaikkei yksittäisiä pelaajia pitäisi syyttää. 1994 minäkin olin onneksi liian pieni murehtimaan niitä. :)

 

[Alamummo]

Viestin lähetti Taitopelaaja
Heh, Saku on samoilla linjoilla kuin minäkin. Yleensä aina johonkin Suomen peli on tavallaan kaatunut, vaikkei yksittäisiä pelaajia pitäisi syyttää. 1994 minäkin olin onneksi liian pieni murehtimaan niitä. :)

Ja minä olen liian vanha, kun en muista vuoden 1994 tapahtumia. Virkistäkää nyt nuorukaiset vanhan muorin mieltä...

 

[Hejony]

Viestin lähetti Alamummo
Ja minä olen liian vanha, kun en muista vuoden 1994 tapahtumia. Virkistäkää nyt nuorukaiset vanhan muorin mieltä...

Suomelta kohteliaasti ryöstettiin sen historian ensimmäinen maailmanmestaruus, kun olisiko ollut Rob Brind Amour(?) harvinaisen selvästi kampitti Jari Kurrin, ja näin Kanada pääsi tasoittamaan finaalin 1-1. Lopullisesti mestaruus ratkesi rankkareilla.

 

[Alamummo]

Viestin lähetti Saku #11
Suomelta kohteliaasti ryöstettiin sen historian ensimmäinen maailmanmestaruus, kun olisiko ollut Rob Brind Amour(?) harvinaisen selvästi kampitti Jari Kurrin, ja näin Kanada pääsi tasoittamaan finaalin 1-1. Lopullisesti mestaruus ratkesi rankkareilla.

Ai karseeta, se oli se case. Ei olisi kannattanut pyytää muistinvirkistystä, kun rupesi oitis jurppimaan.

 

[teemu73]

Viestin lähetti finnjewel
Kärsimysnäytelmien huipentumina ehkäpä 1-7 -tyyppinen tappio DDR:lle tai se Italia-ottelu, jossa B-sarjaan putoaminen estyi viimeisellä minuutilla tulleen täydellisen säkätasoitusmaalin takia.

Onko kyseessä vuoden 1983 Saksan kisat? Olenko väärässä jos väitän, ettei Suomi olisi pudonnut b-sarjaan vaikkei Tapio Levo olisikaan tasoittanut peliä puolesta kentästä 3 sekuntia ennen loppua?

DDR:lle hävittiin samoissa kisoissa 6-4 ja 6-2. Olisiko ollut vielä niinkin, että "jalkavaivaisia" suomalaispelaajia lähetettiin kesken kisojen kotiin juopottelun takia.

 

[Jake74]

MM-kisat parittomina vuosina

Kyllä itse olen henk.koht. sen kannalla, että MM-kisat voitaisiin järjestää joka toinen vuosi parittomina vuosina. Olympialaiset tai Canada / World Cup pidettäisiin sitten parillisina vuosina. Näin saataisiin arvokisat joka vuodelle. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö innostuisi joka kevät MM-kisoista, mutta uskoisin kisojen arvostuksen nousevan pelaajienkin silmissä, kun se järjestettäisiin harvemmin.

Turnauksien ajankohtia ei tarvitsisi oikeastaan paljoakaan muuttaa, mutta World Cup pitäisi siirtää vaikka helmikuulle. Tämä onnistuu tietysti vain NHL:n luvalla, mutta onhan NHL päästänyt viime vuosina pelaajia olympialaisiinkin, joten miksei tämäkin voisi onnistua. MM-kisojen ja olympialaisten ajankohdat ovat kyllä kohdallaan.

Nämä turhat Euro Hockey Tourit voisi lopettaa tai ainakin karsia ottelut puoleen.

 

[IceBreezer]

Viestin lähetti scholl
Mua ei MM-kisat nykyisellään juuri hetkauta. Joukkueen nimeäminen ei aiheuta suuria tunteita ja usein matsejakaan ei juuri jaksa katsoa. Passiivista satunnaisseurantaa. Joku matsi tulee ehkä katsottua, mutten varmaankaan jaksa isommin vittuuntua, jos Suomi putoaa. Se on vähän niinkuin aamuhesari - perusmoskaa, ei mitään ihmeellistä. Eri asia on futiksen mm-kisat, koska ne ovat vain joka 4.v niin siellä suosikkijuokkueen on syytä aina kyllä pärjätä.

Tunnehan on tunnetusti tosi. Minulta on 10 viime vuoden aikana loppunut kiinnostus jalkapalloon melkein tyystin ja lätkä sen kuin kiinnnostaa enemmän ja enemmän. Osasyynä nimenomaan se, että futiksen puolestapuhujat jatkuvasti vaativat minua hyväksymään sen, että jalkapallo on paljon merkittävämpi laji kuin jääkiekko. Minulle ei ole. Eikä minun mielestäni tarvitse sitä kenellekään perustella.

 

[IceBreezer]

Viestin lähetti finnjewel
Pitkään ja hartaasti on tullut jokakeväistä kärsimysnäytelmää - viimeisten 15 vuoden aikana jopa ilon juhlaa - seurattua. Kärsimysnäytelmien huipentumina ehkäpä 1-7 -tyyppinen tappio DDR:lle tai se Italia-ottelu, jossa B-sarjaan putoaminen estyi viimeisellä minuutilla tulleen täydellisen säkätasoitusmaalin takia.

... tai kun Eric Kühnhackl käytännössä yksin voitti Suomen kerta toisensa jälkeen. Varsinkin muistelen lämmöllä Hannu Haapalaisen "sankarillista" miehen pelaamista, kun Iso-Eric alkoi ajaa laidasta kohti Suomen maalia.

 

[IceBreezer]

Viestin lähetti Saku #11
Minä en ole ihan noita taaperrusvuosia joutunut seuraamaan, mutta ihme on, jos eräs Ruotsi-tappio ole jokaisen seuraajaan pettymysen kärkipäässä. Niin kova oli innostus ja buumi niihin kotikisoihin. Vieläkin harmittaa. Vtun Hurme.

.

Olet onnekas, kun olet niin nuori :)
Kekkoskauden lapsena voin vakuuttaa, että yhtä paljon on aikanaan sattunut mm. Stig Wetzellin banaanikäry 1974, yhden maalin voitto Ruotsista, jonka olisi prionssia varten pitänyt olla kahden maalin voitto vuonna 1975, Hannu Kapasen hylätty "mitalimaali " olympialaisissa 1976, 4-1 johdon hukkaaminen 4-6 tappioksi Tshekkoslovakiaa vastaan MM-kisoissa 1978 (Kanada kaatui edellisessä ottelussa!), Matti Forssin maaliviivalle jäänyt voittomaalin yritys, joka olisi vienyt Suomen mitalipeleihin kotikisoissa 1982, Anders Carlssonin kaksi maalia viimeisellä minuutilla, jotka veivät Suomelta varman hopean MM-Moskovassa 1986, Teppo Nummisen maalivivalle jäänyt tasoitusyritys, joka olisi vienyt Suomen mitalipeleihin kotikisoissa v. 1991 - ja lopunhan sinä jo olet elänyt itsekin.

Kärsimys, tuska ja epätoivo ovat oleellisia osia Suomen jääkiekkomaajoukkueen kannattamista. Ilman niitä onnistumisista häviäisi jotain olennaista.

 

[Alamummo]

Viestin lähetti IceBreezer
Kärsimys, tuska ja epätoivo ovat oleellisia osia Suomen jääkiekkomaajoukkueen kannattamista. Ilman niitä onnistumisista häviäisi jotain olennaista.

Muistan kaikki nämä IceBreezerin luettelemat tapaukset vuosiluvuista viis. Kamalin oli mielestäni Wetzellin käry. Siitä on jostain syystä jäänyt elämään mieleen Stigun kertomus, kun heillä soi kotona puhelin käryn jälkeen ja pikkupojan ääni tiedusteli, että "onkos se narkomaani kotona".

Suomen Leijonien kannattaminen on ihanaa masokismia, mutta päivääkään en vaihtais pois. Onnistumisten fiilistely ei olisi niin makeaa, jossei kahta minuuttia ennen matsin loppua saisi pelätä sydän kurkussa, että vieläkö Tre Kronor nousee kolmen maalin tappioasemasta voittoon tai vähintään tasuriin - mitä nyt siinä tilanteessa svenssoneilta vaaditaan. Haluan mm-skaba-annokseni vuosittain, muuten keväästä jää joku tärkeä stimulantti puuttumaan...

 

[IceBreezer]

Viestin lähetti Alamummo
Muistan kaikki nämä IceBreezerin luettelemat tapaukset vuosiluvuista viis. Kamalin oli mielestäni Wetzellin käry. Siitä on jostain syystä jäänyt elämään mieleen Stigun kertomus, kun heillä soi kotona puhelin käryn jälkeen ja pikkupojan ääni tiedusteli, että "onkos se narkomaani kotona".

Suomen Leijonien kannattaminen on ihanaa masokismia, mutta päivääkään en vaihtais pois. Onnistumisten fiilistely ei olisi niin makeaa, jossei kahta minuuttia ennen matsin loppua saisi pelätä sydän kurkussa, että vieläkö Tre Kronor nousee kolmen maalin tappioasemasta voittoon tai vähintään tasuriin - mitä nyt siinä tilanteessa svenssoneilta vaaditaan. Haluan mm-skaba-annokseni vuosittain, muuten keväästä jää joku tärkeä stimulantti puuttumaan...

Aivan. Moni kritisoi kevään kiekkohuumaa tai koko lajia, loogisin perustein. Mutta mitä ihmettä logiikalla on tekemistä jostain asiasta innostumisen kanssa?

 

[Haipakka]

Kymppi: "MM-kisoja arvostetaan jokapuolella Euroopassa".

HALOO! Koitas nyt herätä todellisuuteen.

Euroopassa jääkiekko on maahockeyhin, curlingiin ja salibandyyn verrattava pilipalilaji lukuunottamatta jotain Suomea ja Slovakiaa. Slovakiassakin futisjoukkue palaa nykyisin niin hyvin että lätkä jäänee pian kakkoseksi.

-> Suomella on näin kyseenalainen "kunnia" jäädä Euroopan AINOAKSI maaksi jossa jääkiekko on suositumpaa kuin Kuningas Jalkapallo.

Toivotaan että tämä epäkohta korjaantuu mahdollisimman pian.

 

[teemu73]

Viestin lähetti Haipakka
Suomella on näin kyseenalainen "kunnia" jäädä Euroopan AINOAKSI maaksi jossa jääkiekko on suositumpaa kuin Kuningas Jalkapallo.

Toivotaan että tämä epäkohta korjaantuu mahdollisimman pian.

Tämä asia voi korjaantua aikaisintaan sitten kun Suomessa osataan pelata jalkapalloa. Mutta vaikka osattaisiinkin, niin ainakin minua jääkiekko kiinnostaa silti enemmän.

EDIT: Vai tarkoititko, että kiekko nousisi muualla suositummaksi kuin futis vai että futis Suomessa. Tulkitsinko väärin?

 

[swingwood]

Viestin lähetti Alamummo
Muistan kaikki nämä IceBreezerin luettelemat tapaukset vuosiluvuista viis. Kamalin oli mielestäni Wetzellin käry. Siitä on jostain syystä jäänyt elämään mieleen Stigun kertomus, kun heillä soi kotona puhelin käryn jälkeen ja pikkupojan ääni tiedusteli, että "onkos se narkomaani kotona".

Suomen Leijonien kannattaminen on ihanaa masokismia, mutta päivääkään en vaihtais pois. Onnistumisten fiilistely ei olisi niin makeaa, jossei kahta minuuttia ennen matsin loppua saisi pelätä sydän kurkussa, että vieläkö Tre Kronor nousee kolmen maalin tappioasemasta voittoon tai vähintään tasuriin - mitä nyt siinä tilanteessa svenssoneilta vaaditaan. Haluan mm-skaba-annokseni vuosittain, muuten keväästä jää joku tärkeä stimulantti puuttumaan...

Vuodet kultaa muistot,ne taaperrusvuodet oli omalla tavallaan niin suloisen katkeria . Hirveimpinä tietenkin jotkut Katowisen MM-kisat joskus 70-luvulla .
Se kun ruvettiin jollainlailla menestymään eli 88 ja 92 oli olo todella epäuskoinen ja ihmeellinen kun ne eka mitallit tuli. Kaikkihan huipentui tavallaa 95 .Sen jälkeen kaikki hopeaa huonommat sijat olivat epäonnistumisia monen mielestä . Näin se maailma muuttuu.

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Alamummo
Suomen Leijonien kannattaminen on ihanaa masokismia, mutta päivääkään en vaihtais pois.

Jokunen vuosi sitten televisiosta tuli näitä unohtumattomia surkeuden hetkiä esittelevä dokumentti "Tätä ottelua Suomi ei voi hävitä". Sitä tulee nauhalta katsottua vieläkin vähintään kerran vuodessa. Se toimii aina, erityisesti nousuhumalassa.

 

[IceBreezer]

Viestin lähetti swingwood
Kaikkihan huipentui tavallaa 95 .Sen jälkeen kaikki hopeaa huonommat sijat olivat epäonnistumisia monen mielestä . Näin se maailma muuttuu.

Jännä juttu, tästä mun omat fiilikset on ihan toiset. Mun suurin yksittäinen riemunhetki oli Naganon voitto Ruotsista, se oli niin kova turnaus, Ruotsilla oli niin rautainen joukkue ja Suomen toinen maali niin täydellisen taitavasti tehty.

 

[flintstone]

Viestin lähetti Alamummo
Suomen Leijonien kannattaminen on ihanaa masokismia, mutta päivääkään en vaihtais pois. Onnistumisten fiilistely ei olisi niin makeaa, jossei kahta minuuttia ennen matsin loppua saisi pelätä sydän kurkussa, että vieläkö Tre Kronor nousee kolmen maalin tappioasemasta voittoon tai vähintään tasuriin - mitä nyt siinä tilanteessa svenssoneilta vaaditaan.

Nimenomaan. Se jännityksen tunne mikä sisältyy pelin viimeisille parille minuutille on käsin kosketeltava. Pelikello kulkee tuskastuttavan hitaasti, Suomelle tulee joku käsittämätön jäähy (esim korkeasta mailasta ja vastustajasta vuotaa n. 3l verta), kukaan meidän pelaaja ei saa kiekkoa purettua ulos omalta alueelta, edes kiekon nostaminen katsomoon ei onnistu, aina siinä purkukiekon tiellä on joku ruotsalainen ja aina Suomen maalilla on kauhea hässäkkä. Jokainen laukaus Suomen maalia kohti saa sydämesi jättämään vähintään yhden lyönnin väliin. Toivot, tässä vaiheessa et enää uskalla uskoa, että jollain ihmeellä Suomi selviäisi tuosta kauheasta painostuksesta mutta syvällä alitajunnassa tiedät että on vain ajan kysymys milloin se kiekko on meidän maalissa. Suomi saa johtaa peliä vaikka 5-1 ja silti voit olla varma että mitään ei ole kirkossa kuulutettu, yksi onnekas pomppu ja yhtäkkiä se lähes sillassa ja luovuttamassa ollut vastustaja onkin pelissä mukana ja se onnistumisen aallonharjalla vahvasti porskuttanut Suomi onkin täydessä paniikissa ja mikään vielä hetki sitten naurettavan helppoa ollut asia ei enää onnistu. Kiekko-Leijonien kanssa on aina mukana suurta draamaa, yleensä tuloksena on lopulta suloisen katkera tragedia mutta ah sitä onnen tunnetta kun vaikeuksista huolimatta ollaankin selvitty voittajina. Kevät on hienoa aikaa ja siihen mielestäni kuuluu myös jääkiekon MM-kisat ja Suomen Kiekko-Leijonien mukana jännittäminen.

 

[Skii 27]

Viestin lähetti Haipakka
Kymppi: "MM-kisoja arvostetaan jokapuolella Euroopassa".

HALOO! Koitas nyt herätä todellisuuteen.

Euroopassa jääkiekko on maahockeyhin, curlingiin ja salibandyyn verrattava pilipalilaji lukuunottamatta jotain Suomea ja Slovakiaa. Slovakiassakin futisjoukkue palaa nykyisin niin hyvin että lätkä jäänee pian kakkoseksi.

-> Suomella on näin kyseenalainen "kunnia" jäädä Euroopan AINOAKSI maaksi jossa jääkiekko on suositumpaa kuin Kuningas Jalkapallo.

Toivotaan että tämä epäkohta korjaantuu mahdollisimman pian.

Tietääkseni täällä pitäisi puhua lätkästä. Ja futishan on se kuningas laji. Ja P*sk*t, pilipali touhuahan se vasta on. Mutta se on vain MINUN mielipiteeni. Ja tämän "Scheissen" jauhanta saa puolestani päättyä. Nyt aletaan keskittymään lätkän seuraamiseen. Näitä keskusteluja voi jatkaa mielestäni FUTISforumissa

 

[kaizu]

Tottakai

Tottakai lätkän MM-pelataan joka vuosi ja se myös sytyttää joka vuosi.

Ensimmäiset seuraamani arvokisat ovat Sarajevon olympialaiset vuonna -84, joten aika paljon gaggaa tässä on nähty ja nielty. Niin paikan päällä, kuin telkkarissa.

 

[repe_joke]

Tottakai mm-kisat joka vuosi. Minua ei haittaa itseäni sitten pätkääkään se, että joidenkin mielestä kisoja on liian usein ja mestaruutta ei tätä kautta arvostettaisi.
Itselleni leijonien pelien seuraaminen on aina ollut jääkiekossa se tärkein asia. Tämän jälkeen tulee seurajoukkue kaukana perässä. EHT on ainoa maajoukkueturnaus jonka pelaaminen on suht turhaa. Mm-kisat, world cupit, olympialaiset ja canada cupit (joka ehkä pelataan taas syksyllä) on kaikki seuraamisen arvoisia turnauksia.

Omat muistikuvani ulottuvat peräti lillehammerin kisoihin asti ja voi, että sillon ketutti pientä ihmistä, kun IVY (vai mikä hemmetti se olikaan silloin) voitti leijonat.
Oliko se sitten sama kevät, kun käytiin Canadan kanssa rankkikisassa asti häviämässä. Tuon matsin kuuntelin omassa huoneessani radiosta, kun piti olla olevinaan nukkumassa. Siinä vaiheessa, kun Ruutulta meni käsi paskaks meinas itku tulla, mutta siinä vaiheessa orastava kultamitalin toivo vielä käänsi huulet hymyyn. Ja loppu onkin sitten historiaa.
Eräistä mm-kisoista ei sitten puhutakkaan mitään kun niitä ei ole pelattu.

 

[1900]

Suurta urheilujuhlaa!!

Koko urheileva maailma tulee hengeään pidätellen ryntäämään televisioiden ääreen 30.04. kun jääkiekon maailmanmestaruus kisat, nuo megalomaaniset gladiaattorien kinkerit alkavat. Pietarissa sekä Moskovassa miljoonat ihmiset kokoontuvat Prospektille sekä Punaiselle torille hurraamaan omilleen heidän kohdatessa Itävallan. Itävallan, jonka esiintyminen giganttisessa MM-lätkä triumfissa tulee sekoittamaan koko Wienin täysin pois tolaltaan.

Mutta entäpä Suomessa, maassa jossa noita reiteviä kiekkoa laukovia jumalia kunnioitetaan yli kaiken? MM-huumaa ei voi mikään estää! Mertarannan Antsan ”Ihanaa Leijonat, ihanaa”- hittiin ei voi kyllästyä ja eihän sitä pidäkään. ”Den Glider In”- kappaleen raikuessa lähiöbaarin ämyreistä ei voi kun nousta seisomaan pöydälle vellovan ihmismassan sekaan kannustamaan Suomea äärimmäiseen suoritukseen Tanskaa, tuota viikingien jälkeläisistä sikiävää vimmaista kansaa vastaan. Jokisen Ollin tehdessä kuusi nolla maalin ei voi kuin hymähdellä itsekseen ja sääliä niitä satoja tuhansia tanskalaisia, jotka ovat kerääntyneet toreille multitronien ja baareihin televisioiden ääreen kannustamaan omiaan.

Ja voi vain kuvitella meininkiä muissa maissa kiekon tippuessa jäähän. Minskissä tullaan järjestämään loistavia ilotulituksia, kun omat pojat kohtaavat megatähtiä vilisevän Slovakian. Ympäri Saksaa kohistaan jo nyt, kuinka germaanien lihaksikkaat atleetit tulevat selviämään perinteikkään kiekkomaan Kazakstanin karhun kämmenissä.

Multitapahtuma tulee keräämään satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailman turuille ja toreille juhlimaan yhtä suurinta urheilujuhlaa. Kisojen edetessä kämmenet hikoavat suihkulähteiden tapaan ja mikä onkaan loistavampaa liennykettä hermoja riipivään jännitykseen kuin TOP-5 kisakoosteet. Kyllä siinä Diego pampalta ja Khbolo viidakosta on ihmeissään kun maailmanlaajuinen lähetys suoltaa ruutuun kokoelman hauskimmista faneista. Six-packin pahveista koottu hullunhauska Karjala lakki tulee sekoittamaan koko maailman ja kyllä riemu raikaa hulluimmista tuuletuksista Pariisista Tokioon sekä Kapkaupungista Nuorgamiin.

Mutta nyt nauttimaan porukalla mahtavista ja mieleen ikuisiksi ajoiksi painuvista jääkiekon MM-kisoista! Ja muistakaa: TORILLA TAVATAAN!!

 

[KJR_63]

Kyllä nämä kinkerit on poikaa ihan vuosittain.

Turnauksen nimen vain voisi vaihtaa. "Maailmanmestaruus" on aikamoinen vitsi.

Minun ehdotukseni olisi IIHF Cup.

 

[siffa]

Aina ovat kiinnostaneet

Jääkiekon MM-kisat ovat kiinnostaneet minua jo iät ja ajat. Sen enempää en mieti, mistä kiinnostukseni on johtunut. Jokaiset kisat, joita olen seurannut ovat tuoneet mielenkiintoisia hetkiä.

Neuvostoliiton taiturit aikoinaan pelasivat nautinnollista kiekkoa. Tsekkoslovakia nousi pikkuveljenä haastamaan ensimmäisenä eurooppalaisena maana punakoneen. Ruotsalaisten henkilökohtaista taitoa ja itsevarmuutta olen ihaillut aina.

Kanada ja USA ovat olleet silloin kovia, kun ovat satsanneet joukkueiden kokoonpanoihin riittävästi.

Itä-Saksan, Puolan ja Sveitsin yllätykset alkusarjojen otteluisssa piristivät kisoja.

Suomi on tuonut hienoja hetkiä aina siitä alkaen, kun se alkoi kiusaamaan isompiaan. Monet mitalit ovat olleet hyviä saavutuksia. Ennen mitaliotteluita ja jopa finaaliotteluita Suomi on voittanut riemullisesti puolivälierä- ja välieräottelujaan.

Suurin hetki on ollut minulle MM-kisoissa 1995 kultamitalin saavuttaminen. Jääkiekossa on minulle ollut suurin suomalainen voitto viime syksyn WC:n välierävoitto USA:n kivikovasta joukkueesta.

Minä en ole koskaan verrannut jääkiekon kiinnostustani muihin peleihin. Minua ovat kiinnostaneet erityisesti jalkapallon arvoturnaukset. Sen lisäksi kiinnostusta on riittänyt koripallon ja lentopallon arvoturnausotteluita kohtaan. Suomalaiset eivät ole vain näissä muissa turnauksissa olleet pitkiin aikoihin mukana. Suomella oli esim. jalkapallossa parhaat mahdollisuutensa päästä arvokisoihin 70-luvun lopulla. Nyt tuntuu minusta, että jalkapallossa tuo tavoite on yhä kauempana. Suomalaisten sijasta on nautittava muiden maiden joukkueiden taituruudesta (Brasilia) tai kylmäverisyydestä (Kreikka).

 

[Iso Kolmonen]

Viestin lähetti Taitopelaaja
Heh, Saku on samoilla linjoilla kuin minäkin. Yleensä aina johonkin Suomen peli on tavallaan kaatunut, vaikkei yksittäisiä pelaajia pitäisi syyttää. 1994 minäkin olin onneksi liian pieni murehtimaan niitä. :)

eihän niitä pitäis mutta silti niin tehdään lähes poikkeuksetta..



Ja kyllä, MM-kisat kuuluvat kevääseen.
Mulla on hyvä kutina näistä kisoista.
Suomi menestyy..