Todellakin. Keskiaikaisessa sotimisessa oli sentään jotain hohdokkuutta, kun äijät väänsivät mano i mano miekkojen ja kilpien kanssa. Toista se on nykyään, kun joku tarkka-ampuja voi pudottaa kilometrien päästä ilman mitään mahdollisuutta puolustautua. Vitun nössöt.
Tämmöinen heppuli kuin Michael Crichton kirjoitti vuosituhannen vaihtuessa kirjan nimeltään Timeline:
Timeline (novel) - Wikipedia, the free encyclopedia
Suomeksi opus on nimeltään Aikamatka. Ensimmäinen sata sivua on kvanttijargonia ja loput ihan 250 mukavaa tekstiä. Käytiin keskiajalla.
Edesmennyt Michael Crichton kirjoitteli muunmuassa massakirjan Jurassic Park.
Saattoi sitä ennen vanhaankin saada projektiilistä osumaa. Jalkajousi, pitkäjousi, heittoaseet, mitä näitä nyt on. Kuuleman mukaan itse kuningas Rikhard Leijonamielikin sai jalkajousesta osuman kaulaansa riehuessaan holtittomasti Ranskassa armeijansa kanssa. Nuoli jämähti kaulaan, jonka jälkeen kuninkaan henkilääkäri sitten sai tuhojaan aikaiseksi irroittaessaan nuolta ja kun homma meni vituiksi, niin verenmyrkytyshän siitä koitti, jonka jälkeen kuningas kitui, kärsi ja kuoli pois.
Eipä tuokaan kyllä erityisesti toimi houkuttimena lähteä aikamatkalle ritaroimaan, kun kovan luokan kunkutkin saattoivat menehtyä tuskaisesti vammoihin ja omat lääkärit olivat todennäköisesti se viimeinen niitti monelle.
Tarinan mukaan kuningas jalomielisesti armahti häntä ampuneen nuorukaisen ja antoi tälle rahalahjoituksen ennen kuolemaansa, toisen tarinan mukaan paikallinen palkkasoturikapteeni sitten kumminkin nylki ampujan elävältä ja hirtti tämän sen jälkeen.
Myös Englannin silloinen hallitsija Harald Godwininpoika sai nuolesta silmään Hastingsin taistelussa kun Vilhelm Valloittaja valtasi Englantia. Ei ole tosin varmaa, kuoliko hän heti tähän vai elikö vielä, kun vihollisritarit tulivat ja mutiloivat Haraldin palasiksi.
Kyllä. Lapsena hullaannuin toden teolla mm. Kuningas Arthurin ja Pyöreän pöydän ritarien kertomuksista. Edelleen yksi tärkeistä teemoista eri muodoissaan. Harmi, että Arthurista ei ole ihan mitään täsmäiskua onnistuttu tekemään elokuvan tai tv-sarjan muodossa. Tupanneet olemaan aika puolivillaisia juttuja laidastaan. John Boormanin Excalibur on edelleen onnistuneinen ja paras versio aiheesta, mutta ihan täydellinen sekään ei ole, eikä tokikaan koko tarinan laajuutta ja syvyyttä pysty mitenkään punomaan yhteen.
Eli ritari keskiajalla, hell yes!
Tosin tällä habituksella olisin varmaan lähinnä hovinarrina...
Jos et ole lukenut Mark Twainin vuoden 1889 klassikkoa Jenkki kuningas Arthurin hovissa, niin lukaise joskus. Se on varsin hauska ja sujuva tarina siitä, kuinka insinöörijenkki päätyy Arthurin hoviin ja ryhtyy pistämään tietotaidollaan Camelotia järjestykseen, onhan hän insinöörintaitojensa takia "velho" tekemään asioita. Kestänyt varsin hyvin aikaa ja edustaa tyylikkäästi varhaisia aikamatkustusromaaneja (ilmestyi jonkin verran ennen H.G. Wellsin klassikkoa Aikakone). Tarinan loppu heilahtaa satiirisemmasta komediasta aika synkäksi ja fatalistiseksi viimeistään siinä vaiheessa kun Gatling-konekiväärit astuvat kehiin.
Lisäisin näihin historiallisiin muisteloihin sen tärkeän tosiasian, että ritareilla oli kuitenkin taistelukentällä se etu puolellaan (versus tavallinen maalaistollo), että monesti heitä ei ahdinkoon jouduttukaan pyritty tappamaan, vaan otettiin vaan juhlallisesti panttivangiksi.
Panttivankien vaihto ja erityisesti lunnasrahat muodostivat suuren osan koko sodankäynnin taloudellisesta logiikasta, pitkät pätkät Euroopan historian aikana.
Mielenkiintoista, pitänee lukaista.
Olen näet itse joskus huvikseni pohtinut, että kuinka ison joukon modernia sotavoimaa olisi tarvinnut avukseni keskiaikaisessa Euroopassa, jos olisi halunnut valloittaa vaikka koko silloisen suurvallan, eli Ranskan. Tulin erinäisten pohdintojen kautta siihen johtopäätökseen, että varmaan joku pataljoona riittäisi. Joka paikkaan ei tarvisi lähteä valloitusretkille, vaan lyhyt näyttö tulivoimasta riittäisi. Tämän jälkeen tarinat taikavoimista ja mustasta magiasta kiirisivät edelläni.
Enemmän olisin huolissani sisäisistä valtataisteluista, ja tietty materiaaleista, pitäisi olla riittävästi mukana paitsi ampumatarvikkeita, niin kaikkia mahdollisia antibiootteja ja muita nykyajan hyödykkeitä. Siis varmistamaan dominoiva asemani.
Enpäs muuten ole. Kiitos vinkistä. Ritarit ja aikamatkustus on kaksi teemaa jotka kiinnostaa todella paljon ja ne yhdistettynä ei voi mennä pahasti pieleen.Jos et ole lukenut Mark Twainin vuoden 1889 klassikkoa Jenkki kuningas Arthurin hovissa, niin lukaise joskus. Se on varsin hauska ja sujuva tarina siitä, kuinka insinöörijenkki päätyy Arthurin hoviin ja ryhtyy pistämään tietotaidollaan Camelotia järjestykseen, onhan hän insinöörintaitojensa takia "velho" tekemään asioita. Kestänyt varsin hyvin aikaa ja edustaa tyylikkäästi varhaisia aikamatkustusromaaneja (ilmestyi jonkin verran ennen H.G. Wellsin klassikkoa Aikakone). Tarinan loppu heilahtaa satiirisemmasta komediasta aika synkäksi ja fatalistiseksi viimeistään siinä vaiheessa kun Gatling-konekiväärit astuvat kehiin.
Itsekin olen joskus leikkinyt näillä ajatusleikeillä, mutta siinä vaiheessa on alkanut ahdistaa, kun olen tajunnut, ettei Netflixiin voisi saada uutta matskua ellei sitten jotain porttia olisi nykypäivään auki ja tietysti jotain ajan poikki yltävää nettiä. No ei vaines, mutta kyllähän tuolla pitäisi olla melko osaava huoltojengi olla mukana, jotta homma toimisi, sekä varusvarasto tietenkin. Olosuhteiden tuntemuksestakaan ei olisi haittaa, eli historioitsijoita, biologeja, uskonto- ja kielitieteilijöitä saisi olla mukana. Keskiaikaan perehtyneitä kokkeja, panimomestari, lääkäreitä ja sairaanhoitajia nyt ainakin sekä Mats Sundin uhrattavaksi panttivankina jossakin kiperässä tilanteessa. 2003 never forget.Mielenkiintoista, pitänee lukaista.
Olen näet itse joskus huvikseni pohtinut, että kuinka ison joukon modernia sotavoimaa olisi tarvinnut avukseni keskiaikaisessa Euroopassa, jos olisi halunnut valloittaa vaikka koko silloisen suurvallan, eli Ranskan. Tulin erinäisten pohdintojen kautta siihen johtopäätökseen, että varmaan joku pataljoona riittäisi. Joka paikkaan ei tarvisi lähteä valloitusretkille, vaan lyhyt näyttö tulivoimasta riittäisi. Tämän jälkeen tarinat taikavoimista ja mustasta magiasta kiirisivät edelläni.
Enemmän olisin huolissani sisäisistä valtataisteluista, ja tietty materiaaleista, pitäisi olla riittävästi mukana paitsi ampumatarvikkeita, niin kaikkia mahdollisia antibiootteja ja muita nykyajan hyödykkeitä. Siis varmistamaan dominoiva asemani.
Ei ole ripulia eikä edes rivaria (tai pätkääkään sellaisesta). Rikkaimuri sentään löytyy, mutta sillä on huono heikompiosaisia teurastella.Haluaisin olla niin ritari peloton joka ratsastaa teräshevosellaan kohti tuntematonta ja pelastaa kaikki heikot ja huono-onniset. Mutta ei. Todellisuudessa minulla on ripuli.
Haluaisin olla niin ritari peloton joka ratsastaa teräshevosellaan kohti tuntematonta ja pelastaa kaikki heikot ja huono-onniset. Mutta ei. Todellisuudessa minulla on ripuli.