Herra Hakkarainen
Nyt kun monien mieli on jo laantunut, uskallan sanoa oman mielipiteeni herra Hakkaraisesta. Ajattelen, että neljänteen ketjuun ei tarvitse olla enää mitään ihmemiehiä. Näin ollen aivan kuten Mauri Kunnaksen kirjoissa Hakkarainen on pikantti ja harmiton lisä tarinoiden kuvissa, JYPin Hakkaraiseen tulee suhtautua samalla tavalla.
On nimittäin niitä pelaajia, jotka ymmärtävät täysin sen, että heidän taitonsa eivät riitä kahteen ensimmäiseen pelaavaan ketjuun. Näin ollen pelaaminen tutun valmentajan alaisuudessa pienessä roolissa on Hakkaraiselle todennäköisesti riittävän tuntuinen haaste.
Monien mielestä neljänteen ketjuun olisi hyvä sijoittaa junioreita kasvamaan. Mutta on selvää, että aivan yhtä perusteltua on sijoittaa neljänteen ketjuun rutinoituneita nobody-pelaajia, jotka ovat täysin tyytyväisiä rooliinsa. Lisäksi on syytä muistaa, että nuoren pelajaan täytyy olla todella hyvä, että pysyy liigavauhdissa mukana. Niemien, Sipiläisten, Piiroisten, Kärkkäisten, Jääskeläisten, Kulosten ja Mikkosten sekaan mahtuu varmaan yksi Hakkarainen. Osa heistä on myös alivoiman spesialisteja. Jos juniorista on kasvamassa vähintään kolmosketjun tasoinen liigapelaaja, hänen on ihan turha yrittää kehittyä liigatasolle joukkueen neljännessä ketjussa.
Jouni Virpiö toimikoon hyvänä esimerkkinä. Hänen uransa ei varmasti olisi yhtä hyvässä myötätuulessa, jos hän olisi roikkunut JYPin miehistössä mukana. Vastuuta olisi tullut todennäköisesti vain kolmannessa ja neljännessä ketjussa. TuTossa vastuuta oli mielin määrin, valmennus vaati paljon ja kas kummaa, Virpiö kehittyi huikein askelin.
Mauri Kunnaksen kirjoissa on se pieni erikoisuus, että nukkuva vuohi kasvoi sivuroolistaan yhdeksi kulttihahmoksi, joka on saanut myös omia kirjojaan. Toivotaan, että JYPin Hakkarainen väläyttää joskus maalin merkeissä, vaikka rooli ei tule olemaan järin suuri.
PS: Sitä minä olen vain suuresti harmitellut, että huikeaksi todettu pelimies D. Helminen on ilmeisesti jättämässä JYPin. Se on huutava vääryys!