Hätkähdyttävimmät fiktiivisen hahmon kuolemat

  • 17 999
  • 104

Voranen

Jäsen
Marshallin isän kuolema How i met your motherissa. Marshallin täydellinen voimattomuus hänen kuultuaan yllättävän uutisen sai minut samaan tilaan.
Tämä kyllä. Loistava näyttelysuoritus. Ei edes kuulu mihinkään suosikkisarjoihini mutta tuo kohtaus oli kyllä pysäyttävä. Ilmeisesti Marshallin näyttelijälle oli alunperin kerrottu että kyseisessä kohtauksessa Lily kertoo hänelle raskaudestaan mutta sitä muutettiin viime hetkellä, joten tuloksena oli aika spontaani näyttelijäsuoritus Jason Segeliltä.
 

ämjiijii

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Suomen maajoukkue, Sharks bandwagon 2016
Tämä kyllä. Loistava näyttelysuoritus. Ei edes kuulu mihinkään suosikkisarjoihini mutta tuo kohtaus oli kyllä pysäyttävä. Ilmeisesti Marshallin näyttelijälle oli alunperin kerrottu että kyseisessä kohtauksessa Lily kertoo hänelle raskaudestaan mutta sitä muutettiin viime hetkellä, joten tuloksena oli aika spontaani näyttelijäsuoritus Jason Segeliltä.

Tulipa muuten tästä näyttelijän kanssa bluffaamisesta mieleen Imperiumin Vastaiskusta kohtaus, jossa Darth Vader kertoo Lukelle olevansa tämän isä. Ilmeisesti käsikirjoituksissa oli lukenut loppuun asti "I am your father" -repliikin kohdalla "Obi-wan killed your father" ja tämän oli myös Darth Vaderin näyttelijä David Prowse kuvauksissa sanonut. Lopulliseen versioon Vaderin ääninäyttelijä oli sitten sanonut oikean repliikin.

Itse aiheeseen, tuo Marshallin isän kuolema oli omastakin mielestä varsin vittumainen homma. Noihin aikoihin tuli katsottua How I Met Your Motheria todella paljon ja Marvin oli ehdottomia suosikkihahmoja. Sen sijaan sarjan lopussa kerrottu Tedin vaimon kuolema ei kyllä herättänyt minkäänlaisia tunteita. Kokonaisuudessaankin tuo ysikausi oli järkyttävää tuubaa, joskin itse kuulun siihen porukkaan joka piti sarjan loppuratkaisusta.

Game of Thronesista mikään kuolema ei ole tullut yllätyksenä Nedin mestaamisen jälkeen. Esim. Red Wedding oli aivan normitouhuja tuolle sarjalle ykköskauden jälkeen. Siinä vaiheessa kun tajusin ettei tulekaan mitään Deus ex Machinaa vaan Ned todella menettää päänsä, oli järkytys ihan oikeasti aitoa. En ollut oikeastaan aikaisemmin lukenut/katsellut fantasiaa, joissa päähenkilönä esitelty "hyvis" ei selviäisi, ja tuossa kohdassa harkitsin jo vakavasti sen toteamista että tämä sarja ei ole minua varten, pitäkää tunkkinne. Mutta kyllähän noin mehukasta juonittelua ja paljaita tissejä sisältävän sarjan katsomista sitten tulikin jatkettua. Mutta mistään en todellakaan ole enää ollut tuossa sarjassa yllättynyt. Ned Starkin kuolema oli hetki, jolloin minä muutuin fiktion seuraajana. Paljon särkyi maailmankuvastani, mutta paljon rakentui tilalle.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Serranon perheen Lucian kuolema oli kanssa kyllä koskettava, vaikka tuosta kuuli jo etukäteen mutta jotenkin oli niin surullisesti toteutettu tuo ja näyttelijöiden suoritukset tuossa, oli aivan aidon oloinen kuolema. Yksi harvoja kertoja kun kyyneleet tulee tv-sarjan tai elokuvan takia. Ei voi käsittää miten voi yksi sarja aikoinaan tuoda sekä paljon hyviä ja hauskoja hetkiä, mutta myös antaa toisenlaisia tunteitakin. Aivan mahtisarja oli aikoinaan. Jotain tämmöistä suomeenkin..
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Mitä Dumdledoren kuolemaa ei ole mainittu? Se jätti aika tyhjäksi pitkäksi aikaa. Samoin Boromirin kuolema oli aika paha paikka aikanaan. Kullervon lähtö oli myös mieleenpainuva tapaus. Nämä tulivat päällimmäisinä mieleen. Täällä onkin jo paljon muita omalla kohdalla paljon vaikuttaneita mainittu.

Teho-osaston Mark Greenin kuolema oli myös todella kova paikka, vaikka sen tiesi tulevan.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Mufasan kuolema sykähdytti Leijonakuninkaassa. Eihän sitä ikinä pystynyt katsomaan vaan piti vaan peittää silmät siltä tapahtumalta.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Serranon perheen Lucian kuolema oli kanssa kyllä koskettava, vaikka tuosta kuuli jo etukäteen mutta jotenkin oli niin surullisesti toteutettu tuo ja näyttelijöiden suoritukset tuossa, oli aivan aidon oloinen kuolema. Yksi harvoja kertoja kun kyyneleet tulee tv-sarjan tai elokuvan takia. Ei voi käsittää miten voi yksi sarja aikoinaan tuoda sekä paljon hyviä ja hauskoja hetkiä, mutta myös antaa toisenlaisia tunteitakin. Aivan mahtisarja oli aikoinaan. Jotain tämmöistä suomeenkin..

Hyvä haku. Erittäin surullinen kuolema tosiaan ja hyvin näytelty. Tuntui silloin vähän liiankin aidolta, rupesi surettamaan oikein kunnolla.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mark Greenen kuolema E.R. -sarjassa oli aika koskettava tapaus. Varsinkin kun se koko jakso keskittyi sairastavan Greenen viimeisiin viikkoihin Hawaijilla.
 

Pordinard

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buffalo Sabres
Frodon "kuolema" kun Lukitar oli jätkän myrkyttänyt koomaan ja käärinyt seitteihin. Eihän sitä silloin 10-vuotiaana kirjaa lukiessa tajunnut ettei se oikeasti mitään ollut kuollut kun Samvaiskin jo vetisteli kaverinsa poismenoa. Tuli itsekin vähän niiskautettua, perheen kanssa oltiin jossain mökillä silloin. Yöllä lueskelin taskulampun valossa.
Toinen mikä tuli mieleen niin Family Guyn Brianin kuolema oli yllättävän surullinen tapaus. Tyttöystävälläkin taisi huuli väpättää vaikka juuri aikasemmin oli haukkunut mua kun katon "tommosta sairasta paskaa".
 

Pordinard

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buffalo Sabres
Ah, Eddie Deanin kuolemaa en edes kunnolla muistanut kun niin vimmatulla vauhdilla tuon kirjasarjan jälkimmäisen puoliskon luin. Tuli vaan tuosta mieleen että Oyn delaaminen oli karsea homma, siinä oli symppis elukka!
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Hyvä ketju, vaikkakin ollaan just Ozia tässä katsomassa ensimmäistä kertaa, 3. jaksossa mennään ja nyt tuli parit spoilaukset kyllä. Mutta minkäs teet, vanhahan tuo sarja on kuin taivas joten ei nyt oikein pysty kiukuttelemaan tämmösestä.

Hyviä hakuja kyllä ketju täynnä, ensimmäinen mua järkyttänyt kuolema oli pikkupoikana äidin kanssa leffateatterissa koettu Pikkutassun mutsin kuolema, ja eikös se siinä lopussa vielä kliseisesti taivaasta jonain pilvidinosauruksena vielä heittänyt pojalleen moikat. Kyllä tuli itku. Teho-osaston kalju-rilli-pää-lääkärin kuolemajaksoa kanssa jostain syystä katoin, vaikken muuten sarjaa niin seurannutkaan, en hahmoa hirveesti ees tuntenut mutta niin vain siinäkin alkoi kurkkua kuristamaan, varsinkin siinä lopussa kun se joku tyttö päästi lopussa ilmapallon taivaalle niin meinasin tukehtua saatana. Ja Serranon perheessä Lucian kuolema, ja kanapuvussa sairaalan käytävällä Curroa lohduttanut Raul, taas kuroutui kurkku umpeen.

Forrest Gumpissa sekä Forrestin mutsin ja Jennyn kuolemat oli nekin kovia paikkoja, siinäkin lopussa ku höyhen lähtee taivaalle lentoon kun Forrest on normaaliälyisen poikansa saattanut koulubussiin sai taas aikaan tukehtumisreaktion. Älkää saatana laittako mitään juttuja nousemaan taivaalle kun joku on kuollut, siinä on kuolemanvaara lähellä!

Song of Ice and Firessä hätkähdytti taas vittumaisella tavalla Red Wedding siinä määrin että heitin kirjan seinään kun selvisi että ne kaikki, myös Robb, oikeesti kuoli, viime hetkellä apuun tullut Roose Boltonkaan mitään auttanut vaan vielä saatana viimeisteli koko homman. TV-sarjaa seuratessa oli mukava katella vierestä vaimon reaktioita samaisessa kohtauksessa.

Wiressä Omarin ja Stringer Bellin kuolemat tuli yllätyksenä ja molempien jälkeen vitutti, Bodien kuolema ei yllättänyt mutta kummallisen surulliseksi siitäkin tuli.

Boardwalk Empiressä sen naamapuolen symppistappajan, Richard Harrowin, viimeiset hetket laiturin alla normaalielämästä normaalin naaman kanssa haaveillen sai kanssa pientä reaktiota aikaan tuolla kurkun seutuvilla.
 

Schadowan

Jäsen
Mufasa on ihan selkeä ykkönen. Vielä tuo vedenpinnasta heijastunut "Muuuista kuka olet"-setti Simballe, huhhuh.

Mites O.C:n Marissa Cooperin kuolema? EIhän sekään hyvältä tuntunut.

GOT:ssa ne ekat kuolemat tuntu pahalta, nyt vain odottelee, että kuka tippuu seuraavaksi.
 

Captain K

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Serranon perheen Lucian kuolema oli kanssa kyllä koskettava, vaikka tuosta kuuli jo etukäteen mutta jotenkin oli niin surullisesti toteutettu tuo ja näyttelijöiden suoritukset tuossa, oli aivan aidon oloinen kuolema. Yksi harvoja kertoja kun kyyneleet tulee tv-sarjan tai elokuvan takia. Ei voi käsittää miten voi yksi sarja aikoinaan tuoda sekä paljon hyviä ja hauskoja hetkiä, mutta myös antaa toisenlaisia tunteitakin. Aivan mahtisarja oli aikoinaan. Jotain tämmöistä suomeenkin..

Jep, pointsit täältäkin tälle. Nuoruuden parhaita sarjoja, mitä tuli aina kesät tuijotettua.
Lisätään listaan vielä omalta osalta, kun ei kukaan ole maininnut niin Jaxin itsemurha/kuolema Sons of Anarchyssa, ja sarjan päättyminen siihen. Oli aika hyytävä.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Sarjakuvista Ryhmä-X:n Feenixin eli Jean Greyn kuolema, joka tapahtui suomalaisessa lehdessä 8/85. Kyllä riipaisi, kun tuota kahdeksan ikäisenä luin.

Edelleenkin klassikkotarina, tosin tarinan tehoa on syönyt se, että kuolleeksi tarkoitettu hahmo on sittemmin herätetty henkiin, tapettu uudestaan, herätetty taas, tapettu taas jne jne jne ties kuinka monta kertaa, aina niin usein kun ahneet kustantajat ovat päättäneet. Näinhän toki käy kaikille supersankarien "kuolemille", ne eivät koskaan kestä ja siksi niillä ei ole mitään erityistä painoarvoa enää.

Bulkkifantasian puolella Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Dragonlance-kirjoissa oli muutamiakin traagisia edesmenoja, jotka aikoinaan jäivät mieleen. Sturm Kirkaskalvan kohtalo tuntui ikävältä siitä huolimatta, että hahmo oli jääräpäisen kopea mulkku eikä mitenkään sympaattinen. Raistlinin uhri Kaksos-trilogian lopussa tuntui myös kovalta siksi, että läpeensä itsekkäästi koko ikänsä toiminut hahmo ymmärsi vihdoin, että joskus on isompiakin asioita olemassa kuin oma valta ja oma asema, ja toimi kerrankin muiden eduksi.

Tuntemattomassa Sotilaassa on montakin palan kurkkuun nostavaa kohtaa, erityisesti Koskelan ("Ville vaitelias oli kuollut.") ja Hietasen kuolemat liikuttavat joka kerta.
 

Joe Plop

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Hiiriä ja ihmisiä elokuvan loppukohtaus kun
toinen päähenkilöistä ampuu kaverinsa kuoliaaksi haulikolla. Tuli suru puseroon. Yksi voimakkaimmista elokuvakohtauksista mitä tiedän.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers
Game of Thronesin kohtaus, jossa Mountain tappaa Oberynin kaksintaistelussa. Sinänsä hahmo on yhdentekevä, mutta lähtötapa on yksi mieleenjäävimpiä: Oberynin ylimielisyys, varmalta näyttävä voitto, yhtäkkinen Mountainin liike ja Oberyn makaa pää Mountainin jättikäsissä. Ensin puserretaan silmät puhki ja sen jälkeen murkataan koko pää. Tuo kaikki tapahtuu niin nopeasti ja karulla tavalla, että jäi todella vahvasti mieleen.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Vilpitön ihmetyksen aihe: miksei laita ehdokkaita suoraan spoilereihin ja anna lukijalle valtaa valita klikkaako auki? Muussa tapauksessa tällaisia listoja on mahdoton lukea.
 

Squit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK ja KaMa
No Country for Old Men: huoltamonpitäjä, jonka Chigurh tappaa. Siinä loksahti leuka lattiaan.

Loistava kohtaus jossa todellakin leuka loksahti lattiaan. Tuli suorastaan paha olo vatsaan vanhan miehen puolesta. Mutta ei mies tapettu, vaan kolikko suosi kaveria. Hyytava on tuo Bardemin suoritus: No Country For Old Men Coin Toss HD - YouTube

Toki Game of Thronesin monet kuolemat kuuluu tanne. Ensin Neddin mestaus jarkytti, etta kuinka ne tuon voi tehda ja samalla paljasti sarjan todellisen luonteen. Red wedding myos jarkytt ja Oberynin kuolema vitutti aivan valtavasti, kun oli justiinsa tullu lempihahmo. Joffreyn kuolema aiheutti myos valtavan reaktion, koskaan en ole roolihahmon kuolemast noin iloinnut!

Hopeanuolesta Rikin kuolema oli paha. Samoin Benizaguran kuolema vitutti raakasti. Muutenkin aina kun kuolee elaimia niin mina poraan. Kylla myonnan sen. Poru tulee kun elaimia kuolee. Ihmiset on ihan sama elaimien rinnalla. Mina ja Marley, Haciko, Turner and Hooch, I am Legend jne. No tuossa tuli nyt pelkkia koiria, mutta myos esim. tama hepan kuolema Neverending Storyssa saa kyynelkanavat vuotamaan: Artax dies in the Swamp of Sadness (Complete) - YouTube Varmaan oli muitakin, mutta tosiaan nuo tuli ekana mieleen. Mulle on ihan sama vaikka suolia lentelisi, mutta elainten kuolemilta pitaisi varoittaa ennen leffan alkua

Edit: tammoinen Top 10 elain kuolemat: Top 10 Saddest Animal Deaths in Movies - YouTube silkkaa murhaa meikalaiselle.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Vilpitön ihmetyksen aihe: miksei laita ehdokkaita suoraan spoilereihin ja anna lukijalle valtaa valita klikkaako auki? Muussa tapauksessa tällaisia listoja on mahdoton lukea.

Ainakin ketjun avaaja kirjoitti heti ensimmäiseen viestiin, että
SPOILER VAROITUS
Anteeksi jo etukäteen aiheuttamastani mielipahasta. En tiedä miten tätä pitäisi rajoittaa kun joku spoilaantuu ja pahoittaa(ihan aiheesta)mielensä joka tapauksessa, mutta kokeillaan vaikka sellaista sääntöä että jos on edelleen jatkuva sarja niin vaikka spoiler-tageihin varmuuden vuoksi.

Eli jos ei ole edelleen jatkuva sarja, niin spoiler-tageja ei tarvittaisi.

Tosin onhan tässä toisaalta tullut jo jokunen esimerkki jatkuvista sarjoistakin, joten sikäli ihmettelet ihan oikeaa asiaa.

Mutta liian herkästi ihmiset myös mieltään pahoittavat, harva sarja tai leffa sellainen on, että se pilalle menisi vaikka jonkun yksittäisen hahmon kohtalon jostain vahingossa lukisikin. Kyllä sitä Tuntemattomassa Sotilaassakin yleensä etukäteen tietää, että hahmoja kuolee ja sotakin hävitään.

Tietysti jos on joku aivan käänteentekevä avainkohtaus, niin voivat ne spoilertagit olla silloin paikallaan.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Mutta liian herkästi ihmiset myös mieltään pahoittavat, harva sarja tai leffa sellainen on, että se pilalle menisi vaikka jonkun yksittäisen hahmon kohtalon jostain vahingossa lukisikin. Kyllä sitä Tuntemattomassa Sotilaassakin yleensä etukäteen tietää, että hahmoja kuolee ja sotakin hävitään.

Tietysti jos on joku aivan käänteentekevä avainkohtaus, niin voivat ne spoilertagit olla silloin paikallaan.

Mistä sinä tai ketjun aloittaja tiedätte mikä menee pilalle kenenkin mielestä?

En minä pahoita mieltäni spoilauksista, koska tässä ketjussa ei toistaiseksi minua ole spoilattu siitä syystä, että harvoja sellaisia kuolemia tällaisissa ketjuissa tuodaan esiin joita en ole nähnyt. Pidän silti kovin omituisena käsitystä, että esimerkiksi jonkun yksittäisen hahmon kohtalo ei voisi muuttaa siitä tietämättömälle mahdollista tulevaisuuden elokuva/sarjakokemusta riippumatta onko kyse mistään avainkohtauksesta tai tunnetusta elokuvasta/sarjasta. Spoilaus on aina spoilaus, koska emme voi tietää mitä kukin on nähnyt tai mistä on kiinnostunut. Pidän vieläkin omituisempana sellaista käsitystä, että tällaisia "pienimuotoisempia" spoilauksia verrataan suoraan Tuntemattomaan Sotilaaseen, tai vaikkapa Luke Skywalkerin isään, joista oletettavasti useimmilla nyt on jokin tieto väistämättä mikäli tällaista ketjua lukee. Vaan täällä spoilataan suorilta käsin sellaisiakin tapauksia, joita ei varmasti kaikki ole nähneet. Tekee keskustelun aiheesta tarkoituksettoman, jos sitä ei uskalla lukea.

Spoilertagi on aina paikallaan kun paljastetaan jotain suurta tietämättä mitä kukin on nähnyt tai tietämättä siitä millaiseksi joku jonkin paljastuksen kokee. Ei kaikki elokuva/sarjafriikitkään ole kaikkea ehtineet katsoa mitä eetteriin tintataan, joten miksei suoraan laita tagin alle ja anna valtaa lukijalle klikata näkemänsä sarjan/elokuvan kohdalla mitä kirjoitetaan sillä ei se keskustelua tapa, vaan pikemminkin kasvattaa lukijamäärää näinkin mielipuolisessa aiheessa. Pure Madness.
 
Viimeksi muokattu:

sinikettu

Jäsen
Koulussa uskonnontunnilla sain opettajalta harmikseni kuulla, että muuan Jesus naulittiin ristillä erään klassikkokirjan loppuvaiheissa. Olisin mielelläni halunnut lukea tämän opuksen aivan itse ilman tietoa loppuratkaisusta. Olihan se toisaalta hätkähdyttävä, kun sen joskus myöhemmin satuin lukaisemaan. Ehkä toisaalta liian dramaattisia johtopäätöksiä on tästä scenestä tehty.

Ps. sori jos satuin spoilaamaan ja pilaamaan jonkun lukunautinnot.
 

Japi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh, Jokerit, Saipa, Jokipojat, Titaanit
Kaipa se kaikkein legendaarisin fiktiivisen hahmon kuolema (jos Jeesusta ei lasketa) tapahtui 6.8.1975, jolloin New York Times julkaisi etusivullaan fiktiivisen hahmon kuolinilmoituksen kuvalla varustettuna. Eipä ole muut taineet pystyä moiseen?
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Viisastelut eivät oikein toimi koska jo aloitusviestissä haetaan erilaisia fiktiivisiä hahmoja kuin nyt kaksi ylläolevaa näsää ovat keksineet. Toisin sanoen lukekaa aloitusviesti ennen kuin kuvittelette olevanne nerokkaita.
 

sinikettu

Jäsen
Viisastelut eivät oikein toimi koska jo aloitusviestissä haetaan erilaisia fiktiivisiä hahmoja kuin nyt kaksi ylläolevaa näsää ovat keksineet. Toisin sanoen lukekaa aloitusviesti ennen kuin kuvittelette olevanne nerokkaita.
Näin mainittiin avausviestissä: "Voi siis olla tv-sarja- tai elokuvahahmo... Lisätään vielä että voi olla videopelihahmokin, ja kun lisäämään alettiin niin laajennetaan täysin eli kaikki teatteriesityksistä ja oopperoista alkaen kaikki lasketaan, kunhan on fiktiivinen.". Sen lisäksi tuossa aiemmin on puhuttu kirjallisuuden hahmoista. Onhan noita jeesus-filmejäkin varmaan tehty useita, esimerkiksi nopeasti googlettamalla tästä löytyy yksi.

Anteeksi vain, jos satuin loukkaamaan fanittamasi hahmon imaginääristä kunniaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös