Ei edes kymmentä ottelua runkosarjaa takana ja vähän tekisi mieli keulia.
Rubin on edelleen ihan mielettömän hyvä maalivahti Ässiin. Tai 1ügaan ylipäätään.
Ensimmäinen verrokki on wanha cunnon Andy Bernard ihan vain siksi, että Rubin tekee omat hommansa niiiiiiin paljon paremmin, vaikka aihio on tavallaan molemmissa samanlainen.
Siinä missä Andy haki kiekkoa ruuhkasta selkä notkolla ja pää alhaalla, on Rubiini pääosin rebound-tilanteissa(kin) selkä suorana ja peittää mahdollisimman paljon. Plus tietysti sijoittuminen ja reaktiotorjunnat ihan jotain muuta kuin italialaista koulukuntaa.
Siitä on joku kymmenisen vuotta, kun Ässien maalilla on viimeksi pelannut näin hyvä kassari (Raanta, tai Riksman, mutta Riksmanin toisen tulemisen loukkaantumisten kautta liputtaisin Raantaa ensimmäisenä verrokkina) En ihmettelisi yhtään jos näillä suorituksilla pelaisi rapakon takana ensi vuonna ja pysyisi siellä pitkään.
Hämeenaho on toinen pelaaja, jota ei voi kuin ihmetellä. 18-vee kaveri, joka näkee kentän ja tilanteet viisaammin kuin keskiverto kymmenen vuotta liigassa tahkonnut jantteri. Tehopisteistä toki valtavasti plussaa, mutta vielä enemmän digaan niistä kentällä tehdyistä ratkaisuista, jotka ovat melkein jatkuvasti peliä edistäviä ja harvoin mallia aivopieru. Nyt taitopankkiin on lisätty vielä onetimer-lämäri ja mikäs siinä.
Liiga ei todellakaan ole Hämeenahon uran loppusijoituspaikka. Tällaista potentiaalia nuoressa pelaajassa en ole nähnyt Armian jälkeen (koska jostain syystä en nähnyt Kotkaniemen neroutta - olen puusilmä). Sekä Armia että Hämeenaho ovat Ässä-paidassa näyttäneet pelaajilta, jotka osaavat tehdä niitä Fiksuja Tekoja Joukkueen Eteen samalla kun pelaavat vahvuuksiensa kautta. Hämmentävän selkeästi ykkösketjumateriaalia kahdeksantoistavuotiaaksi näillä näytöillä.
Myös puolustuksessa nuoret Rami Määttä (21 vuotta) ja Aleksi Matinmikko (23 vee) pelaavat rooleissaan hyvin. Määtän rooli on maaleja tekemätön meemi, joka pelaa puolustuspäässä tehokkaasti ja Matinmikko taasen on se kiekollinen puolustaja, joka on ollut joukkueelleen heti alusta yhtä tärkeä kuin 31-vee Lefebvre, joka taidettiin hommata pakiston johtajaksi. Määttä on parantanut pelistä toiseen ja ei ole vielä viime kauden tasollaan, mutta on taas selvästi enemmän hyödyksi kuin keilana.
Muutenkin puolustus on yllättävän hyvin kasassa (ja nuori!). Kukaan ei ole jatkuvasti Sevän... kujalla tuolla puolustuksessa. Avaukset omista eivät ole olleet sitä perinteistä "Mää lämäsi laidan kautta pitkän!", vaan Ässät pyrkii avaamaan keskeltä ja yleensä lähtemään puolustusalueelta ihan järjellä.
Hyökkäyksessä moni pelaaja vielä etsii itseään ja parempaa on syytä odottaa melkein jokaiselta. Joensuu nyt on oma ihana (ja jäähyherkkä) itsensä ja Järvine on pelannut suorastaan erinomaisesti tämän kauden alun. JMJ on pelannut yli- ja alivoimaa, blokannut laukauksia, pelannut piste per peli ja jopa taklannut muutamia kertoja! Antaa aivan kaikkensa tällä hetkellä tuolla kentällä.
Lähinnä tahtoo sanoa, että kauden ennakko-odotuksiin nähden tämä on ollut aikasta huhhuh-aloitus uudelta valmentajalta ja joukkueelta, jota on kasannut periaatteessa kaksi eri TJ:tä. Maalivahti- ja puolustuspeli toimivat hyvällä tasolla.
Uutena tähän kauteen on tullut kulmapelin ja laitojen hyödyntämisen vähentäminen. Ässät avaa huomattavasti enemmän keskustan kautta kuin viime kausilla (ja lisäksi on nähty monta yhden kosketuksen jatkoa seuravalle, jotka ovat olleet todella, todella hienoja katsella).
Kyllä tämä vielä porilaiseksi paskaksi muuttuu iltojen pimentyessä, mutta just nyt on ihan hauskaa ja ÄSÄT!