Guns N' Roses

[JHag]

Viestin lähetti Peoplez
Slash & Duff väänsivät riffejä, Izzy sointukiertoja ja ylipäätään biisien rakenteita ja laulumelodioita, myös lyriikaa. Axl sitten väänsi lyriikkaa, mutta sävelsi myös muutaman biisin(November Rain). Voin toki olla täysin väärässäkin.

Olen antanut kertoa itselleni, että Axl vastasi aika pitkälle nimenomaan laulumelodioista. Eli ei tämä hemmo mikään pelkkä lyriikoiden tai sointukiertojen väsääjä ollut, Axlin varustukseenhan kuuluu myös absoluuttinen korva. Muutamalla keikkataltionnilla paljastuu, että Axl aloittaa biisin (ainakin Don't cryn ja Sweet Child of minen) ilman lähtöääntä. Tosta vaan ihan hatusta - ja kohdalleen. Duff on tehnyt käytännössä yksin Paradise cityn ja Slash Estrangedin, joka on kunnianosoitus 70-luvun kepittäjille, erityisesti Carlos Santanalle (!) ja Eric Claptonille. GnR oli kipeän lahjakas bändi, jonka jäsenet eivät ole sooloissaan saaneet mitään mainittavaa aikaiseksi. Velvet Revolver olisi ilman Slashin, Duffin ja Mattin taustaa takarivissä niiillä keikoilla, missä Nickelbackit ja kumppanit vetävät päälavalla.

 

[Kopteri]

Viestin lähetti JHag
Muutamalla keikkataltionnilla paljastuu, että Axl aloittaa biisin (ainakin Don't cryn ja Sweet Child of minen) ilman lähtöääntä. Tosta vaan ihan hatusta - ja kohdalleen.

Sekä juurikin tapetilla olevan Estranged-biisin,
jonka Axl aloitt(i)aa ilman bändiä.

Viestin lähetti JHag
Slash Estrangedin, joka on kunnianosoitus 70-luvun kepittäjille, erityisesti Carlos Santanalle (!) ja Eric Claptonille.

Minä olen antanut kertoa itselleni,
että Slash taas nimenomaan ei ollut kauhean innostunut Estrangedista yms.
Vaan tykkäsi enemmän perusvedoista tyyliin Perfect crime, Back off bitch ja niinpoispäin.
Tätä tukee? osaltaan UYI-vihkoseen Estrangedin loppuun Axlin kirjoittama "Slash, thanks for the killer guitar melodies" (ulkomuistista).

En tiedä onko tämä ollut jo ketjussa...
Slashin mukaan Sweet child o minen syntytarina menee seuraavasti.
Slash soitti treenikämpällä vittuillakseen tuota jumalaisen kaunista alkuriffiä, omien sanojensa mukaan välillä jopa "hated that little sucker".
Izzy alkoi jammaamaan mukana (soinnut) ja sen jälkeen Axl "went off on it".

 

[JHag]

Viestin lähetti Kopteri
Minä olen antanut kertoa itselleni,
että Slash taas nimenomaan ei ollut kauhean innostunut Estrangedista yms.
Vaan tykkäsi enemmän perusvedoista tyyliin Perfect crime, Back off bitch ja niinpoispäin.
Tätä tukee? osaltaan UYI-vihkoseen Estrangedin loppuun Axlin kirjoittama "Slash, thanks for the killer guitar melodies" (ulkomuistista).

Slashin Estranged -kepitys valittiin jonkun jenkkimusalehden top vitoseen "kaikkien aikojen kitarasooloja" etsittäessä. Slash piti sitä -ja btw. Sweet Childia- "tärkeimpinä" kitarasuorituksinaan Gunnarien aikana. Luin pitkän haastattelun ollessani USA:ssa -99 tästä aiheesta. Slash jaarittelee siinä paljonkin 70-luvun glam- ja heavyscenen vaikutuksesta soittoonsa ja ylistää tavan takaa vanhaa Santanaa. Hän diggaa tuon ajan Santanaa samasta syystä kuin minäkin; se ei ole teknisesti jumalaista soitantaa, mutta vittu mikä soundi ja imu siinä on. Myös Mick Ronson (RIP), Marc Bolan (RIP), Brian May/Queen kokonaisuudessaan, Tony Iommi ja Eric Clapton ovat vaikuttaneet Slashin soittamiseen todella paljon. Puhumattakaan ei-kitaristiosastosta: Alice Cooper, David Bowie, Roxy Music tulivat myös esiin. Ei siis ihme, että Slash oli aivan kuumana tuolloin -99 edelleen siitä, että oli päässyt Freddie Mercuryn muistokonsertissa tykittämään Brian Mayn ja Tony Iommin kanssa Tie your mother downia. Axl vetäisi samoissa kekkereissä Bohemian Rhapsody -dueton (Elton Johnin kanssa) lisäksi soolona We will rock youn, eikä halunnut Slashia siihen messiin "sotkemaan" = keräämään huomiota. Sopuisaa menoa siis tuolloinkin. Kaikkiaan Slash, vaikka jenkki onkin, on ammentanut enemmän brittirockista ja normaalisti pitäisin sitä negatiivisena seikkana. En kuitenkaan tässä tapauksessa...eniveis, Estranged on soundeiltaan ja koko moodiltaan täydellinen kunnianosoitus herran juurille. Joten kyllä se Slashille tärkeä biisi on.

 

[axe]

Slashän on syntynyt Englannissa ja muutti Amerikkaan vasta 11-vuotiaana 70-luvun puolivälissä.

Ja Slash ei tosiaan tykännyt veivata Estrangedin ja November Rainin kaltaisia piisejä, kuten ei myöskään Duff. Saattaa olla että Slash pitää Estrangedia jonain huippuhetkenään nyt jälkeenpäin, mutta Axl senkin joutui potkimaan muista irti, muuten olisi vedetty Back Off Bitchiä edestakaisin 200 hengen klubeilla vuodesta toiseen. Bändi tosiaan oli enemmän kuin osiensa summa ja täydensi toisiaan, mutta tosiasiahan on että kaikesta kusipäisyydestään ja mielenvikaisuudestaan huolimatta - tai ehkä sen takia - Axlin visiot sen suuruuden saivat aikaan.

Tuosta GNR:n piisienteosta olen yrittänyt etsiä sitä jotain kaavaa (tai siitä kertovaa juttua), millä vanha bändi sitten lopulta jakoi rojaltejaan, mutta ei perkele löydy mistään. Slashin kehittämäksi kaavaksi sitä sanottiin ja sillä jaettiin kappaleet eri musiikillisiin osuuksiin, jotka sitten merkittiin mikä kenenkin kirjoittamaksi. Enkä muista tarkkaan miten ne luvut meni, mutta sen systeemin mukaan Axl kuitenkin sai yksilönä selvästi eniten kredittejä, jotain 40% luokkaa, kun Slash ja Izzy olivat siellä noin 25:ssä ja Duff vielä pienemmässä. Rumpalithan eivät ilmeisesti mitään kirjoittaneetkaan.

 

[JHag]

Viestin lähetti axe
Rumpalithan eivät ilmeisesti mitään kirjoittaneetkaan.

Tai sitten ne olivat niin vitun tyhmiä , että eivät puolustaneet oikeuksiaan :). Maailmallahan basistivitsit kerrotaan nimenomaan rumpaleista.

Joo, Estranged on Slashin mielestä nimenomaan studioduunina loistava. Keikoilla hän halusi vain rokata. Ja haluaa edelleen. Sen unohdin mainita. Slashin haastattelu oli Guitar -aiheisessa lehdessä ja siinä puhuttiin muutenkin eniten soundeista, laitteista, mikityksestä jne. Slash soitti keikoilla useimmiten Gibsonia, mutta studiossa hän kokeili /kokeilee mielellään erilaisia keppejä ja ellen väärin muista, Sweet Child on väännetty Washburnilla.

edit: kopterin kanssa yhtä aikaa noteerattiin liveaspekti näköjään

 

[Kopteri]

Viestin lähetti JHag
Joten kyllä se Slashille tärkeä biisi on.

Ehkä mielikuvani tuosta "ei-tykkäämisestä" perustuukin enemmän livenä soittamiseen, tiedä häntä.
Jumalallisen kaunis biisihän tuo on,
ei siinä mitään.

Mieleeni piirtyy kuva Iommista, Maysta ja Slashista vetämässä Tie your mother down, jumalautsi...
Tai vielä parempaa, May ja Slash vetämässä We will rock you:ta.
Sain....

Viestin lähetti JHag
Sweet Child on väännetty Washburnilla.

Niinkö?
Mun muistini mukaan Slash on jossain sanonut,
että hänellä oli Appetiten äänittämisen aikaan vain yksi "decent guitar", eli tavaramerkiksi muodostunut Les Paul.

 

[teroz]

Kitarat ovat iso osa Estrangedia ja Slash on niistä vastuussa, mutta olen aina luullut, että Axl on tehnyt isoimman osan biisistä.

"You know without Axl and Slash we wouldn't have November Rain and Estranged" .. Well you don't know what the fuck I went through to get that guy to play those songs. You don't know about the argument we had at A&M studios, because Duff and Slash came to me going "We're not gonna do that song Axl, we're not gonna do this song, no, no, we're just not gonna do it." .. But I wanna do it. We'll do it right now. This song is called 'patience

Tommosen rantin Axl heitti 2002 kiertueella Columbuksessa.

 

[Vteich]

Viestin lähetti teroz
Uskon taas, että Axlin osuutta biisintekijänä on vähätelty. Tässä otteita AFD:n crediiteistä.

Jep. Itse olen saanut sellaisen käsityksen, että Axl = visiot, uudistumishalu ja luovuus, Slash+Izzy+Duff = se äijäosasto, jolle tärkeintä on sex, drugs & rock'n'roll ja kovaa soittaminen. Toki Slash on helvetin lahjakas kitaristi, mutta ilman kunnianhimoa pelkillä lahjoilla ei pitkälle mennä. Tämänhän huomaa jo, kun vertaa uutta GNR:ää (Madagascar ja The Blues) muiden äijien GNR:n jälkeisiin tuotantoihin. Esim. sitä, joka täällä väitti Izzyn olleen GNR:n tärkein biisintekijä, kehottaisin kuuntelemaan Izzyn soolotuotantoa. Ihan ok perusrockia, kuten myös Velvet Revolver, Neurotic Outsiders ja Slash's Snakepitkin, mutta ei mitään ihmeellisempää. Tusinakamaa, jota ei todellakaan muistella kymmenienkin vuosien päästä.

JHagin kommentit Velvet Revolverista ovat aivan totta. Vaikka Contraband onkin ihan kelpo paketti, ja itsekin kesällä sitä kuuntelin aika paljonkin, on se omasta mielestäni melko lyhytikäinen ja loppujen lopuksi harvinaisen tylsä kliseinen rock-levy. Duffista, Mattista ja Weilandista se onkin helppo uskoa, mutta ihmetyttää miksi Slashkin jaksaa moista kamaa kepitellä. Mies on niin uskomattoman hyvä ja taitava kitaristi, ja etenkin yksi parhaista soolokitaristeista ikinä (samassa kastissa kuin mm. Ritchie Blackmore), että on sääli, ettei tuon mielenkiintoisempaa musiikkia ole kiinnostunut soittamaan.

Itselle parasta GNR:ää ovat aina edustaneet ne vähän mielenkiintoisemmat, kunnianhimoisemmat ja vaikeammat biisit, kuten vaikka Sweet Child o'Mine, Rocket Queen, Coma, Estranged, Civil War, Locomotive ym. Juuri tuosta osasta uskoisin Axlin olleen paljon enemmän vastuussa kuin loppubändin. Toki jollekin toiselle iskee paremmin sitten vaikka Paradise City, Nightrain, You're Crazy, Anything Goes, Get in the Ring, Shotgun Blues ja vastaavat. Noissa uskon näkyvän enemmän juuri Slashin, Izzyn ja Duffin kädenjälki. Ja uskoisin, että ilman Axlia GNR:n tuotanto olisi ollutkin pelkästään noiden kaltaisia biisejä. Siinä tapauksessa bändistä ei ikinä olisi tullut minulle sitä kaikkien aikojen suosikkia.

Riippuu ihan tietysti mitä arvostaa. Itse en jaksa niin innostua tuosta perus-hardrock -linjasta. Samanlaisia biisejä vääntää joka toinen rock-asenteen omistava b-luokankin soittelija. Kyllä kai näillekin löytyy kuulijakuntansa, ja näiden tässäkin ketjussa esiintyvien tyyppien mielestä Axl onkin täysi pelle ja ikääntyvä entinen rock-tähti, ja Izzy, Slash ja Duff niitä wanhan hyvän rock & roll -asenteen omistavia loistavia muusikoita. Itse vaan en jaksa niin innostua pelkästä perusjunttauksesta, vaan odotan paljon suuremmalla mielenkiinnolla millaista materiaalia Axl saa The Bluesin ja Madagascarin rinnalle. Ainakin nuo biisit verrattuna muiden jäsenien myöhempiin tuotoksiin ovat vain vahvistaneet minun käsitystäni siitä, että Axl on aina ollut GNR:n aivot. Olkoot Izzy, Duff ja Slash sitten vaikka bändin pallit ja sydän.

 

[Peoplez]

Edelliseen viestiin,

Heitän jälleen ilmoille saman argumentin kuin ennenkin: Jos Axl kerta on yhtä kuin Jumala,innovaatio,nerous niin miksi sitten Demokratia ei ole vieläkään saapunut Kiinaan? Ihminen voi olla perfektionisti mutta jos levyä ei saada 9. vuodessa ulos niin kyllä se menee jo vitsin puolelle.

Jokainen gnr-fani tietää että Izzy Stradlin oli pääbiisintekijä. Mitä tulee Izzyn soolotuotantoon, niin sellaista perusrokkiahan se on. Sama homma Slash's Snakepitilla ja muilla. Ei ne vedä vertoja sille alkuperäiselle kemialle.

Mutta turha silti väittää että Axl=Guns n' Roses.

 

[Vteich]

Viestin lähetti Peoplez
Heitän jälleen ilmoille saman argumentin kuin ennenkin: Jos Axl kerta on yhtä kuin Jumala,innovaatio,nerous niin miksi sitten Demokratia ei ole vieläkään saapunut Kiinaan? Ihminen voi olla perfektionisti mutta jos levyä ei saada 9. vuodessa ulos niin kyllä se menee jo vitsin puolelle.

Mielestäni sillä, että Axlilla on päässä muutama ongelma liikaa, ei ole mitään tekemistä Axlin musiikillisten kykyjen kanssa.

Mutta turha silti väittää että Axl=Guns n' Roses.

Ei ollut toki tarkoituskaan. Eihän tämä nykyinen/tuleva GNR ole millään mittarilla saman tasoinen kuin GNR parhaassa kokoonpanossaan. Mutta väittäisin, että enemmän tämä nykyinen kokoonpano häviää nimenomaan soittotaidossa ja sen yhteensopivuudessa kuin varsinaisesti sävellyksellisessä mielessä. Edelleen: The Blues ja Madagascar.

 

[Juhaht]

Itse kun en biisejä muina kuin mp3:sina nykyisin enää omista, levyjen kerätessä pölyä kanahäkissä, esittäisin vienon kyssäripyssärin: kuka kirjoitti You could be minen? Kyseessähän on kuitenkin Gunnareiden paras biisi, täysin subjektiobjektiivisesti määriteltynä, joten kipaleen syntyhistoria kiinnostaa.

 

[axe]

Viestin lähetti Juhaht
kuka kirjoitti You could be minen? Kyseessähän on kuitenkin Gunnareiden paras biisi, täysin subjektiobjektiivisesti määriteltynä, joten kipaleen syntyhistoria kiinnostaa.

Musiikki on Izzyn ja sanat Axlin, jonka mukaan se on tehty Izzyn ex-tyttöystävä Angelasta (ei kai tää vaan oo muuten nykyinen McCoy?). Ja historiasta voisi kai sitten senkin verran lisätä, että sehän oli oikeasti Appetite-ajan kappale, mutta ei saatu hiottua ihan valmiiksi tai jotain, niin jäi sitten myöhempään käyttöön. AFD:n sisäkannessahan oli jo lainaus YCBM:n kertosäkeestä.

 

[Kopteri]

Viestin lähetti axe
Musiikki on Izzyn ja sanat Axlin, jonka mukaan se on tehty Izzyn ex-tyttöystävä Angelasta (ei kai tää vaan oo muuten nykyinen McCoy?)

Patience on ainakin tehty Angelasta, siis juurikin McCoysta.

 

[Osmo Rapeli]

Andyllähän oli myös tämä kuuluisa läppä "Izzy tarjos mulle miljoona dollaria jos mä annan sille Angelan takasin mutta enhän mä voi, tää on kohtalo..." jne.

 

[Peoplez]

Viestin lähetti Vteich
Mielestäni sillä, että Axlilla on päässä muutama ongelma liikaa, ei ole mitään tekemistä Axlin musiikillisten kykyjen kanssa.

No jos on musiikillisia kykyjä niin kyllä silloin levy saadaan yhdeksässä vuodessa ulos. Jos biisitkin ovat NIIN hyviä.

 

[Kh]

Monta kertaa Gunnarit ehti käydä Suomessa? Ainakin Helsingin keikka keväällä (?) 1991. Ovatko käyneet muulloin?

Muistelen, että ko. Hesan keikka keskeytyi, kun Axl vittuuntui bändiin ja lähti latomaan lavalta. Jonkin ajan maanittelun jälkeen Axl oli palannut ja keikka jatkui. Bändi ei osannut kuulemma soittaa riittävän hyvin.

 

[teroz]

Viestin lähetti Kh
Monta kertaa Gunnarit ehti käydä Suomessa? Ainakin Helsingin keikka keväällä (?) 1991. Ovatko käyneet muulloin?

Muistelen, että ko. Hesan keikka keskeytyi, kun Axl vittuuntui bändiin ja lähti latomaan lavalta. Jonkin ajan maanittelun jälkeen Axl oli palannut ja keikka jatkui. Bändi ei osannut kuulemma soittaa riittävän hyvin.

Jep Axl hajoili 90-luvulla selvittyään huumeista/viinasta muiden kännitoilailuihin.

GnR ehti heittämään vain nuo kaksi keikkaa vuonna 1991 Suomessa. Myös vuonna 2001 oli keikka Hartwalille varattu, mutta ongelmat Bucketheadin kanssa peruivat keikan.

 

[Vteich]

Viestin lähetti Peoplez
No jos on musiikillisia kykyjä niin kyllä silloin levy saadaan yhdeksässä vuodessa ulos. Jos biisitkin ovat NIIN hyviä.

Jokainen lahjatonkin tusinarokkari saa levyn ulos vaikka kuinka nopeasti jos haluaa. Eiköhän se Chinese Democracyn lykkääntyminen ole ihan muista asioista kiinni. Ja kun uutta materiaaliakin todellakin ON olemassa. Uusien biisien hyvyyden voit ihan itse tarkastaa etsimällä käsiisi The Bluesin, Madagascarin ja Chinese Democracyn. Jos et tykkää, voivoi. Itse pidän ja paljon.

 

[Nikke]

Viestin lähetti Kh
Muistelen, että ko. Hesan keikka keskeytyi, kun Axl vittuuntui bändiin ja lähti latomaan lavalta. Jonkin ajan maanittelun jälkeen Axl oli palannut ja keikka jatkui. Bändi ei osannut kuulemma soittaa riittävän hyvin.

Syy oli muistaakseni yhdistelmä aikaeroa + sitä että Slash aloitti Junglen vaikka Axl vasta spiikkasi biisiä. Jälkimmäisen ainakin muistan itse keikalta. Anyway, tuo uusi albumi ei voisi vähempää kiinnostaa, ei se kuitenkaan tule ilmestymään.

 

[teroz]

Linkki artikkeliin

Tässä linkki erittäin mielenkiintoiseen artikkeliin, joka käsittelee GnR:ää ja Chinese Democracyä.

Artikkelin nimi on "Chinese Democracy, the most expensive album never made". Surullista, mutta mielenkiinoista luettavaa. Ko. artikkeli tulee löytymään myös huomisesta New York Timesista.

 

[Hescu]

Erittäin mielenkiintoista luettavaa tosiaan!

Harmittavaa, potentiaaliahan on, mutta ei tuosta taida tulla mitään. Pieni viivästys ja salamyhkäisyyshän ovat ihan hyviä juttuja, mutta GnR:n tapauksessa siedettävyyden raja odottelussa on ylitetty jo aikoja sitten. Salaperäisyyskin on viety tämän leyvn kohdalla aivan äärimmäisyyksiin, kun fanit etsivät tiedon rippeitä sekä vihjeitä mistä sattuu ja yrittävät muodostaa niistä jonkinnäköistä kuvaa levyn julakisuaikataulusta ynnä muusta.

Taitaa olla niin, että Axlille on aikanaan sorvattu aivan liian hyvät sopimukset. Nyt hänen ei enää tarvitse tehdä mitään elantonsa eteen.

Vertaus Stevie Wonderiin ei ole minusta kovin osuva, sillä vaikka Steviellä on välilllä saattanut kestää levyn tekemisessä, on levyt kuitenkin aina ilmestyneet ja tuotanto on laaja. Axl on lahjakas mies, mutta Wonderiin on kuitenkin vielä matkaa.

Toivottavasti tuo levy vielä joskus nähtäisiin. Taitaa olla Axl aikamoinen perfektionisti, kun biisejä hiotaan noin kauan. Jää jopa Steely Danin kaksikko toiseksi.

 

[Osmo Rapeli]

Ei kannata luopua toivosta mutta ei kannata myöskään istua koko elämäänsä perseensä päällä.

Suosittelenkin tämän ketjun asiakkaille piipahtamista lähimmässä levykaupassa, odottamisen sijaan kannattaa hankkia uusia vanhoja levyjä, kaikkia maailman levyjä ei ikinä ehdi kuuntelemaan mutta onneksi meillä on nice price-hintaankin saatavana hyvä läjä Appetiten kaltaisia rock-klassikoita...

Black Sabbathin kuusi ensimmäistä ja Past Lives-live, Led Zeppelinin kuusi ensimmäistä ja "How the west was won"-dvd, Van Halenin kuusi ensimmäistä, The Doorsin Morrison-levytykset, Beatlesin levyt poikabändivaiheen jälkeen, Pink Floyd niin kauan kuin Waters oli mukana (How do you feel?), Cream, Kissin vanhemmat levyt, MC5, Rollarien vanhemmat (Gimme Shelter!)...tuossa läjässä siis vasta osa kaikkia klassikoita - menee tovi ennen kuin tuokaan kokoelma on täynnä.

Kaikki pienellä rahalla, paitsi Beatlesit pitävät yli 20 e:n hintansa vuodesta toiseen.

 

[Peoplez]

Viestin lähetti teroz
Myös vuonna 2001 oli keikka Hartwalille varattu, mutta ongelmat Bucketheadin kanssa peruivat keikan.

No hoho. Jotain objektiivisuutta peliin teroz vaikka axl-fani oletkin :)
Ei todellakaan johtunu ämpäripäästä tuo keikan peruuntuminen vaan ihan Axlista. Axlhan laittoi Bucketheadin syyksi myös viime kesän ison festareikeikan(en nyt muista mikä se festari oli) peruuntumisen koska ämpäripää lähti kävelemään bändistä keväällä. Minun sympatiani menevät kyllä Bucketheadille kun tajusi vain tuhlaavansa aikaa bändissä joka ei edes julkaise levyjä ja peruu keikkoja koska bändin egomaaninen laulaja tykkää katsoa hotellihuoneessa vapaapainia kun pitäisi olla keikalla.

Ja en halua haastaa riitaa mutta naurettavaa kun pitää bändinjäsenten syyksi laittaa noi peruuntumiset kun syyt ovat selvästi vain ja ainoastaan Axlissa. Olikohan se Philadelphian keikka pari vuotta sitten kun muu bändi oli jo lavalla odottamassa Axlia kun herra on samaan aikaan New Yorkissa hotellihuoneessa katsomassa tv:tä. Mellakka ei ollut taaskaan kaukana.

ps. mulla saattaa olla noi kaupungit sun muut yksityiskohdat ihan väärin mutta jutun pointti varmaan selviää

 

[teroz]

Ei ei...

Buckethead joutui kiertueen aikoihin todistetusti sairaalahoitoon, itseasiassa oli myös viime vuonna. Kärsii jostain sisäisistä verenvuodoista kuulemma. Sanoin vain sen mikä oli virallinen selitys ja tämä selitys vuonna 2001 tuli Bucketheadilta ja GnR:n managereilta.

RIR 4-keikan peruuntumisen laittaminen Bucketheadin syyksi oli Axlilta tyhmä veto. Miehen ei pitäisi ihmetellä miksi joku bändin jäsen turhautuu.

Axl olisi varmasti voinut tulla myös ilman Bucketheadia, onhan miehellä kaksi muutakin pätevää kitaristia.

Ja jos sitten naurattavia tapahtumia GnR:ltä haetaan niin Philly 2002 oli kenties niistä suurin. Itseasiassa siellähän syntyi mellakoita, oikeudessahan niitä puidaan vieläkin.

ps. Ei tässä mitään hätää, ei tuota levyä kannata tosiaan täysipäiväisesti odotella. Onneksi klassikkoihin ei kyllästy ja tänä vuonna pitäisi tulla siedettävää kuunneltavaa:

Foo Fighters
System of a down
AC/DC (ei virallista tietoa)
Paul Stanleyn (KISS) soolo
Extreme Elvis Comeback

 

[Hescu]

Viestin lähetti teroz
Ja jos sitten naurattavia tapahtumia GnR:ltä haetaan niin Philly 2002 oli kenties niistä suurin. Itseasiassa siellähän syntyi mellakoita, oikeudessahan niitä puidaan vieläkin.

Onneksi klassikkoihin ei kyllästy ja tänä vuonna pitäisi tulla siedettävää kuunneltavaa:

Foo Fighters
System of a down
AC/DC (ei virallista tietoa)
Paul Stanleyn (KISS) soolo
Extreme Elvis Comeback

Joo, tosiaan noi Phillyn tapahtumat ovat minusta aika legendaarisia, heh. Koko muu bändi jo lavalla, mutta Axl ties missä.

Foo Fightersin uutta odottaa tosiaan innolla ja AC/DC:n kanssa. Tuo listan viimeinen artisti onkin sitten aikamoinen tapaus.:)