Guns N' Roses

  • 808 428
  • 4 534

kovalev

Jäsen
Oli positiivinen yllätys!
Bändi oli energinen, minkä lisäksi kaikilla tuntuisi olevan soittamisen lisäksi esiintymispuolikin hallussa. Pidin todella paljon keikasta, ja loppuun asti jaksoin toivoa settiin jotain ylläriä - ei tullut. Axl:n laulusta sanoisin, että nimenomaan vanhoissa biiseissä (osassa niistä) tuntuisi olevan vaikeuksia. Sorryn heivaisin setistä ja korvaisin millä tahansa rokkaavammalla vedolla uudelta levyltä. KOHD on todella turhake, vaikka valtaosalle yleisöstä se kyllä tuntuu kelpaavan. Sovitusta on hieman muutettu alkuperäistä kunnioittavampaan, mikä on kyllä plussaa.
Yleisö tuntui ottavan ihan hyvin uudet biisit vastaan, varsinkin Better sai aikaan vipinää.
Kiitos, GN`R. Tulkaa pian takaisin!
 

Sic

Jäsen
Youtube-clippien perusteella näytti olleen mahtava ilta, olisin tehnyt mitä vaan ollakseni tuolla, mutta ei voi mitään kun leikkaus esti. Toivottavasti nyt ei montaa vuotta seuraavaa kertaa tarvitse venata, eiköhän ne vielä edes yhden kerran tule suomeen, pakko uskoa.

Lehdet tais repiä otsikoita myöhästymisestä ja huviluvan rikkomisesta, kaipa siellä itse keikkaakin analysoitiin. Axl on vähän lihoneessa kunnossa, ehkä bailaaminen yömyöhään tekee tehtävänsä tuossa iässä. Silti ääni on kunnossa ja kyllähän taustabändi on parempi mitä aiemmin tällä vuosikymmenellä.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Toivottavasti nyt ei montaa vuotta seuraavaa kertaa tarvitse venata, eiköhän ne vielä edes yhden kerran tule suomeen, pakko uskoa.

Koko ajan tippuu lisää keikkapäiviä ympäri Eurooppaa ja lentokoneet pyrähtelee. Pääsyliputkin taitavat pääsääntöisesti olla hieman halvempia kuin meillä tai ainakaan ei kalliimpia. Kurkistele ihmeessä josko johonkin noista pääsisit. Seuraavaan Suomen keikkaan menee kuitenkin taas vuosia ja mistä sen tietää ovatko edes tulossa.
 
Olipahan keikka!

Axl oli helvetin kovassa iskussa, vaikka taisikin vähän väliä käydä haukkaamassa lisähappea. Joku idiootti yritti tunnin odottelun jälkeen viskata Axlia jollakin pallolla eturivistä, mutta onneksi herra ei välittänyt.

Kaikkineensa aivan huikea keikka ja settilista olisi myöskin pienellä viilauksella ollu mieleinen. Ainoa mikä meikäläiselle vaan tökki oli vanhojen biisien soolot, kun slashin kuva se vaan tuppasi piirtymään verkkokalvoille.

Iltalehti sivalti varsin asiantuntevasti eilisen pakettiin:

"Vanhat tutut Knockin´ On A Heaven´s Door ja Nightrain saivat tunnelman vielä hienoiseen nousuun, mutta aika loppui kesken. Encoreja ei kuultu, sillä soitto taukosi kello 23. Puuttumaan jäi esimerkiksi bändin isoimpiin hitteihin lukeutuva Paradise City."


Löytyipä toinen melko laadukas arvostelu..: http://www.rumba.fi/”guns-n-roses”-kapylassa-–lansimaisen-sivistyksen-rappio-8478/
 
Viimeksi muokattu:

Jokeriarska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Anteeksi jos olen vastarannan kiiski, mutta keikka oli itselleni helvetin paha pettymys 4 vuoden takaisiiin keikkoihin. Bändin jätkät kyllä ajoittain yrittivät pitää fiilistä yllä, mutta itse tirehtööri veti keikan kyllä pahasti niin rutiinilla kuin voi olla, paria poikkeusta lukuun ottamatta. Loppupään Nightrainissa, Betterissä ja Paradise Cityssa olin havaitsivani jo yritystä. Muuten kyllä välittyi se fiilis, ettei kaveria kiinnostanut tarpeeksi. Lopun Kimi Räikkös -kypärän hassuttelu ei riittänyt pelastamaan mulle showta, vaikka vähän hörähdin. Hyvä settilista oli, keikka ei niinkään.

Varmasti hyvä keikka heille, jotka Aksun ja bändin näkivät ekan kerran, mutta ei muuten. Olen nähnyt parempiakin.
 

Troy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Steelers

Olipa tosiaan, mutta oli tuossa jotain hyödyllistäkin infoa. Eli jos tuohon on luottaminen niin keikka vedettiin vara-PA:lla mikä selittää varsinkin keikan alkupuolen paskan äänenlaadun ja ajoittaisen tökkimisen. Axlin ääni hävisi välillä kokonaan vaikka äijä kyllä mikkiin kiekui minkä ehti ja sama kävi selkeästi myös kitaroille.

Tuo olikin oman väsymyksen lisäksi ainoa asia mikä keikassa ahdisti. Toki setistä voisi rakentaa varsinkin festareille rockaavammankin paketin, mutta minun mielestäni erittäin hyvä veto bändiltä. Tuntuu siltä, että tällä "karaoke-bändillä" ei vaan ollut mitään jakoa tyydyttää kaikkien nälkää jumalattomien odotuksien ja ennakkoasenteiden vuoksi. Toki nuo odotukset ovat osaltaan rakennettu aiempien esitysten kautta.

Sitä vaan ihmettelin keikkaa odotellessa että miksi porukkaa on vaivautunut ylipäänsä paikalle saati odottelemaan keikkaa lavan läheisyyteen n. klo: 20.15, kun kaikki tuntuivat olevan äärimmäisen tietoisia ja suivaantuneita siitä, että bändi ei ensinnäkään ole mitään ilman Slashia ja toisaalta aloita keikkaa ainakaan ennen puoli kymmentä. No toisaalta kyllä tuostakin porukasta ainakin suurin osa taisi kuitenkin keikasta tykätä.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Hieman Jokeriarskan linjoilla, eli ei niin hyvä kuin 2006. Siltikin pidin - alun ääniongelmat tosin rassasivat erittäin paljon. Huippuhetkiä itselle oli Sorry, Rocket Queen (josta en yleensä pidä), WTTJ, This I Love ja Better.

Axl tosiaan rentoutui loppua kohden ja oli hyvin iloisen oloinen.

Aamupäivästä kävin katsomassa Bumblefoottia, jolta sai mukavan nimmarin CD-vinyyliin. Siinä on kyllä vilpittömästi mukava kaveri, vietti jopa 15min joidenkin fanien kanssa, joka tietty johti siihen ettei jono liikkunut ollenkaan. Kätteli, valitteli New Jersey-korostustaan ja kertoi viihtyvänsä Suomessa erinomaisesti, hänen mielestään Norjan keikat eivät oikein sujuneet hyvin ym.

Se mikä nyt lähinnä kaivertaa löytyy Pietarin keikalta: Dont Cry ja Scraped.
 

Jokeriarska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Se mikä nyt lähinnä kaivertaa löytyy Pietarin keikalta: Dont Cry ja Scraped.

Shackler's Revengen puuttumista ihmettelin kovasti. Kuuluu kuitenkin ehdottomasti uuden levyn kulmakiviin rokkareista loistavan Betterin lisäksi. On muuten sekin kova biisi livenä (Better), levyllä aika kesy. Varsinkin se metal bridgen kohta laittoi nytkin hyppimään. Oli jo 4 vuotta sitten selvästi suosituin biisi uusista ja oli sitä myös nyt.
 

Jokeriarska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
En halua pilata niiden fiilistä, jotka keikasta nauttivat, mutta itseni se on jättänyt hivenen kylmäksi edelleen. En jopa uskoisi sanoa näin omasta suosikistani, mutta hetkittäin jopa todella tylsä keikka. "Cover-band"-statuksesta olen kasvanut jo ajat sitten yli, eikä se todellakaan häiritse. Itse asiassa Axl ei ollut itselleni lähellekään edes suurin illan tähti bändistä. Tylsän ammattimaisesti vain setistä suurin osa läpi kuin jukeboksista ilman mitään pulinaa yleisölle, joka on kuitenkin kaverin tavaramerkki hyvin usein. Nyt tuntui meininki alkavan parantua vasta loppua kohden (Nightrain, Better, Paradise City) ja keikka loppui vähän kuin kesken. Ehkä se vain ikä alkaa painaa? Plussaa on tosin annettava siitä, että ääni jäi mieleen melko hyvänä useista kappaleista ja vahvana pääosin. Aiemmin ollut melko epätasaisia laulusuorituksia viime vuosien keikoilla.

Erityisesti uusista kappaleista tykkäsin, muutaman vanhan saisivat kyllä heivata setistä huilille, mutta ymmärtäähän sen, että niitä suurin osa tulee kuuntelemaan. Pari slovaria olisin tosin vaihtanut rokkaavampiin vetoihin uudelta lätyltä, kun sieltä niitäkin muutama löytyy.

Mutta meneehän sitä rahaa viikottain mulla turhempaankin. Numeroarviolta sellanen seiska tää keikka mulle.

Soittaakos ne nyt keikoilla sitä Don't Cryta ihan koko bändin voimin? Kun viime kiertueella se oli usein vain Bumblefootin instrumentaalinen veto ja muutamilla keikoilla Axl lauloi sen. Ainakin 4 vuotta sitten Areenalla kyseinen veto biisistä ilman laulua kuulosti aika hankalalta ja olin jopa kuulevinani muutamia buuauksia selän takaa..
 
Viimeksi muokattu:

-Niks-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit.
Lähinnä itseänikin vituttaisi soittaa ja lauleskella tuon kaltaisilla rupu finlando keikoilla. Ihan vitun laimeeta tunnelmaltaan.

Mitä tuossa on katsellut pari päivää tiuhaan clippejä muilta keikoilta niin Axl on vetänyt hyvin. Ainakin itse olen pitänyt keikka materiaalista ja ääni on hyvää laatua.
 

Jokeriarska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Lähinnä itseänikin vituttaisi soittaa ja lauleskella tuon kaltaisilla rupu finlando keikoilla. Ihan vitun laimeeta tunnelmaltaan.

Joo, en tiedä oliko suomalaiset sitten niin soossissa tuolla, mutta 2006 ainakin avauskeikalla yleisö oli loistava, jota Aksu intoutui jopa kehumaankin pariin kertaan. Silloin olin aivan eturivissä, eikä tunnelma rajoittunut pelkästään sinne vaan myös koko halliin, jossa aallot kiersivät jo hyvissä ajoin ja katto tuntui Junglen alkuriffissä nousseen sata metriä ilmaan. Silloin taisi jonkunlainen suvantovaihe tosin tulla Heaven's Doorin jälkeen, joka oli silloin usein setin alkupäässä tai puolessä välissä. Ehkä tietysti oma latauskin keikalle vaikutti, kun herran näkeminen ei kait enää niin ihmeelliseltä tuntunut, joten kyllähän sekin varmaan selittää osin tämän. Mutta silti, 5.7.2006 Aksun Ruotsi-läpät nevö forget ja siitä jamista suoraan "Think About You" käyntiin. Oli muuten ainakin siihen mennessä kiertueen pisin rantti Aksulta.
 

JoukaHainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers ja Jaromir Jagr
Itse pidin kyllä kovasti keikasta. Axlin ääni oli mahtava slovareissa (November Rain, This I Love, Sorry) ja lavalla mies esiintyi mielestäni tyylikkäästi. Rokimmissa biiseissä juoksi ja tanssi. Itse olin noin 20metriä lavasta ja meno yleisössä oli ihan hyvää. Muutamat jammailivat ja hyppivät jopa enemmän kuin minä, vaikka se tuskin edes mahdollista on. Joku siinä edessä soitti jopa ilmakitaraa. Tottakai siinä lähellä riitti myös niitä, jotka näyttivät, että olisivat kuuntelemassa Tarja Halosen joulupuhetta.

Parhaiten rokkaavimmista biiseistä iski You Could Be Mine ja Nightrain. You Could Be Minen paukahtaessa soimaan sekosi varmaan kaikki, oli aivan mieletöntä pomppimista. Nightrainista taas en niinkään ehtinyt yleisöä katselemaan, kun meinasin itse seota. Oli aivan helvetin tiukka ralli!

Chinese Democracy oli ihan hyvin vedetty ja tyylikäs avaus. Welcome To The Junglen alkaessa ja Axlin kirkuessa alkoi jo tuntua pientä nostalgiaa ja ihan hyvinhän kaverit sen vetivät. It So Easy oli myös melkoisen tiukka ralli jäädän kuitenkin selvästi Nightrainille. Mr.Brownstone on mahtavabiisi ja livenä joskus 20 vuotta sitten oli aivan tajuton. Nyt oli aika vaisu, ehkä settilistan vaisuin. Joka tapauksessa oli kiva kuulla tuokin hitti livenä edes kerran.

Sorryä kehuinkin jo tuossa ja November Rain ja This I Love olivat myöskin aivan mielettömiä. Axl veti aika täydellisesti This I Loven ja täytyy kyllä sanoa, että onhan se melkoinen taideteos jälleen tältä maestrolta. Lempibiisini November Rain oli kyllä täyttä rautaa ja parasta mitä minä olen ikinä livenä kuullut.

Encore alkoi muistaakseni Madagascarilla ja mieleen tuli ne hetket joskus 2000-luvun alussa, kun lataili netistä jotain ensimmäisiä Madagascarin versioita. Hyvin veti Axl ja tässä vaiheessa mieskin alkoi olemaan jo melko kuumana. Tätä seurasi Better joka rokkasi myöskin erittäin kovaa jäädän kuitenkin Nightrainille tämäkin mielestäni. :) Vikana sitten Paradise City joka empi aluksi vähän, mutta yleisöstä oli melkeimpä kaikki kunnossa olevat täysillä mukana heti alusta lähtien. En tiedä kenelle Axl siinä sanoi "what a fuck", kun tuli sieltä verhon takaa. Oliko tarkoitettu Pitmanille siitä Räikkösen kypärästä vai? Kuitenkin Paradise City rokkasi kovaa ja koveni vielä kokoajan loppua kohden, jonka sitten kruunasi liekit ja paperin palat ja kovat suosionosoitukset. Siinä sitten Axl vielä tuli lavalla kiittämään ja lähdimme tyttöystävän kanssa kohti huusseja. Matkalla huussille joku vatipää ihmetteli "miks kaikki lähti, ne olis vetäny vaik 3 encoree jos oltais vaa venattu.. SÄÄLITTÄVÄÄ!!!SÄÄLITTÄVÄÄ!!" Tämän tapauksen jälkeen tyttöystäväni meni käymään veeseessä pissalla. Minä odottelin siinä oven vieressä. Sitten joku toinen vatipää tulee siihen ja alkaa potkia sitä ovea ja huutaa "runkkaatsä sielä?!" Sanon hänelle kiltisti, että tyttöystäväni meni juuri sinne tarkoituksenaan pissata. Sitten vatipää katsoo minua silmät seikkaillen "aa, ei se sit varmaa runkkaa". Noniin ja sitten tyttöystäväni tulee ulos huussista ja lähdemme suunnistamaan kohti uloskäyntiä. Porteilla on helvetinmoinen ruuhka ja siinä menee tovi ennenkuin pääsemme ulos. Pääsemme portin kohdalle ja joka puolelta tuntuu vahvaa puskemista. Huomaamme, että portti on vain noin metrin leveä!?!? Siis mitä helvettiä!? Viisaat järjestyksen valvojat eivät päästä ihmisiä kiipeämään sen metrin aidan yli, vaan väkisin kymmenentuhatta ihmistä survoo metrin leveästä portista... Oli taas aivan päätöntä menoa. Sitten pääsemme kuin pääsemmekin ulos ja kävelemmä kohti Pasilan asemaa. Pasilan asemalla on poika, jolla on Axlin heittämä mikki. Kysyn häneltä sitten läpällä, että paljolla myy. Vastaus tulee "kymppitonni". Jatkamme matkaa kohti junaraidetta. Juna matka sujui ongelmitta ja pääsimme tyttöystäväni luokse. Katsomme yhdessä ottamiamme kuvia koneelta ja luemme iltalehden ammattimaisen kertomuksen keikasta, mm encore jäi kuulemma vetämättä ja Paradise Cityä ei soitettu ollenkaan. Sitten syömme palat pitsaa jääkaapista. Tämän jälkeen muija menee sängylle ja minä vielä kirjoitan pikaisesti jatkoaikaan fiilikset ja sitten muija onkin jo vitun väsynyt ja minä jäin siis ilman pillua, vaikka kehuinkin saavani.
 

Nosebleed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, San Jose Sharks

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tulipa luettua tänään loppuun Mick Wallin W.A.R. Vähän hämmentynyt fiilis jäi kirjan parista vikasta luvusta, joissa aika säälimättä annettiin kuva uudesta GNR:stä totaalisen epäonnistuneena ja livenä paskana bändinä, ja tuota kuvaa painotettiin ottamalla esille eri negatiivisia keikka-arvioita mm. vuoden 2006 kiertueelta. Toki tuo kirja on kirjoitettu jo 2007 ennen Chinese Democracyn ilmestymistä, mutta itse näin kummatkin Helsingin keikat 2006 (kuten myös tämän kesän keikan) ja siksi jäi vähän kummastuttamaan tuo kirjan negatiivisuuden painottaminen. Helsingin keikathan olivat todella hyviä, myivät nopeasti loppuun ja mielestäni saivat aika pitkälti pelkkiä positiivisia kommentteja Suomen lehdistössäkin, jos nyt en ihan väärin muista.

Joten kiinnostaisi tietää oliko vastaanotto kiertueilla yleisesti ottaen noin paskaa kuin kirja antaa ymmärtää (jolloin Suomi olisi ollut vain poikkeus), vai painottiko kirja tahallaan vain negatiivisia kommentteja ja unohti kaikki positiiviset (en yllättyisi kyllä tästäkään yhtään)? Joku bändiä tarkemmin seurannut (ainkin axe ja ketkä muut tähän ketjuun aikoinaan ahkerasti kirjoittivatkaan) voisi kommentoida.

Sinänsä tietysti ihan koomisia ja Axlia hyvin kuvaavia yksittäisiä tapahtumia noillakin vuosilla on ollut (kuten vaikka tuo Eagles of Death Metalin kenkiminen pois kiertueelta), mutta vähän "happamia sanoi kettu" -fiilis minulle kuitenkin jäi tuosta Wallin kirjasta.
 

axe

Jäsen
Joten kiinnostaisi tietää oliko vastaanotto kiertueilla yleisesti ottaen noin paskaa kuin kirja antaa ymmärtää (jolloin Suomi olisi ollut vain poikkeus), vai painottiko kirja tahallaan vain negatiivisia kommentteja ja unohti kaikki positiiviset (en yllättyisi kyllä tästäkään yhtään)?

Jälkimmäinen pohdinta totta, eli Wall jätti tarkoituksella kaikki positiiviset lausunnot täysin huomiotta ja keskittyi oman agendansa eli negatiivisten juttujen korostamiseen. Kyllähän ne arviot huonoimmillaankin meni aika 50-50 plussan ja miinuksen suhteen. Ja niitä negatiivisiakin arvosteluja lukiessa oli koko ajan päällimmäisenä se, että ei siinä arvioitu varsinaisesti sitä keikkaa vaan juuri Axlin historiaa ja sitä että vanha bändi ei ollut lavalla. Tottakai sama pätee varmasti päinvastoinkin, että ne kaikkein positiivisimmat jutut otti extraplussansa siitä että se nyt vaan oli suosikki-Axl lavalla.

Mutta siis Mick Wall vihaa Axliä (viha on huono sana kun se on jotenkin niin aggressiivinen, mutta en keksi parempaakaan) eikä peittele sitä yhtään kirjassaan. Joo, Axl varmasti kohteli miestä aika paskamaisesti silloin vuoden 1990 episodissa ja laittoi miehen vielä Get In The Ringin tyhmään paasaukseensakin, mutta aika paskamaista oli myös Wallilta lähteä kirjoittamaan Axlistä kirjaa tietämättä yhtään mitään mitä mies oli tehnyt viimeisen 15 vuoden aikana. Koko loppukirjahan oli poimittu kuin suoraan Seiskan sivuilta huhupuheina ja niistäkin oli napattu vain ne negatiiviset jutut.

----

Mutta mää oon pari päivää odotellut tätä ketjua ylös koska Youtubessa on pari hauskaa videoo. Joku studiovelho on yhdistellyt Axlin laulua Chinese Democracyltä ja musiikkia Velvet Revolverin levyiltä ja tehnyt niistä ikään kuin sitä mitä Axlin ja vanhan bändin yhteistyö voisi nyt olla. Tuo Prostituten ja Beautiful Dangerousin mäshääminen on vähän tylsä, mutta If The World vs. Slither rokkaa mummielestä aika kliffasti.

Prostitute vs. Beautiful Dangerous
If The World vs. Slither
 

Jokeriarska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Joten kiinnostaisi tietää oliko vastaanotto kiertueilla yleisesti ottaen noin paskaa kuin kirja antaa ymmärtää (jolloin Suomi olisi ollut vain poikkeus)

Wallin propagandaa. Bändiähän ylistettiin heti ensimmäisistä keikoista 2006 asti siitä, kuinka imago on parantunut reilusti vuosien 01-02 keikoista ja etenkin Axl:n lauluääntä kehutettiin huomattavan paremmaksi, vahvemmaksi. Raspi oli tullut takaisin (välillä tosin omaan korvaan myös ärsyttävän liikaa).
Tässä Los Angelesin keikalta syksyä 2006. Ei vaikuta kovin laimealta vastaanotolta? http://www.youtube.com/watch?v=DZrHOcbZSdk&translated=1
 
Viimeksi muokattu:

mice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames, Juventus, Parma

Nosebleed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, San Jose Sharks
Viimeksi muokattu:

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös