Kun noita viimeisten keikkojen settilistoja tarkemmin katsoin, niin pikkuisen jää setistä vähän sellaisen kokoelmalevyn maku. Vähän kuin Popedan keikalla olisi, kaikkea sekaisin tuotannon alkupäästä loppupäähän. Ei ole teemaa... Toisaalta, onhan GNR:n biisit melkein miljoona kertaa Popedan vastaavia parempia, varsinkin kun Popeda ei tänä päivänä ole allekirjoittaneen suosikkeja ollenkaan. Popedan parilla keikalla viimeisten vuosien aikana kun olen kuitenkin käynyt, niin siitä vertailukohta. Kokoelmaa, ei teemaa... :)
Mutta mutta, aivan helvetin isojahan nuo GNR:n settilistan biisit ovat, ja niitä on aika helvetin monta! En edes tiedä, mitä isoja biisejä siitä puuttuu, kun kaikki tuntuu olevan mukana. Sweet Child O' Mine, You Could Be Mine, November Rain jne. jne. jne. Aivan mahtavaa, ja aika helvetin pitkä matka sitä on kuljettu siitä, kun -89 helmikuussa lähdin Pyssykylään inttiin ja Appetitea täytyi luukuttaa aina joka paikassa jossa oli mahdollista. Ja lomilla Cafe Adamiin... Ja lauantaina Kantolaan... Tämä nostalgiafiilis tulee ennen kaikkea Slashin ja Duffin paluun myötä. Kyllä minä olen tykännyt kovastikin Chinese Democracystä, mutta tuon kaksikon paluun myötä tästä tulee se "the juttu".
Edit. Settilistassa näyttäisi olevan ihan mukavasti GNR:n "omien" covereiden lisäksi "tuoreempiakin" covereita, esim. ACDC:ä, Pink Floydia, Who'ta, Soundgardenia ja Chriss Cornellia - hyvä. Hyvät bileethän noista aikaiseksi saa.
Edit. Kertaalleen kun vielä katsoin noita settilistoja, niin CD:ltä vain 3 biisiä (Chinese Democracy, Better, This I Love)? Ns. "isoista" biiseistä puuttuu siis ainakin Madagascar.