Geoff Platt Ilvekseen

[Kaukosäädin]

Eräs nimimerkki Ilves.comin foorumilla julistaa varmaksi tietoa, että Platt olisi jo Tampereella. Jos näin on, niin itse en näe syytä miksei jo huomenna pelaisi Lukkoa vastaan.

 

[The Original Jags]

Eräs nimimerkki Ilves.comin foorumilla julistaa varmaksi tietoa, että Platt olisi jo Tampereella. Jos näin on, niin itse en näe syytä miksei jo huomenna pelaisi Lukkoa vastaan.

Platt teki pari tuntia sitten päättyneessä ottelussa Dynamo Minsk-Severstal Tsherepovets (jonka Severstal voitti 3-7) yhden maalin. Olisiko ehtinyt näinkin nopeasti Tampereelle?

 

[Mr. Smith]

Kyllähän Ilves lupasi jo Plattia signatessa, että hän liittyy joukkueeseen lokakuun toisella viikolla. Tarkkaa päivämäärää en ole missään nähnyt. Alla vielä linkki Ilveksen kyseiseen uutiseen.

http://www.ilves.com/uutinen310708.php

 

[aquanqua]

Ilmeisesti Ilveksessä ei uskota finaalipaikkaan, sillä viimeinen mahdollinen SM-liigapeli eli 7.finaaliottelu pelataan 19.4.09. Tämä siis, jos Platt on jo Suomessa tai tulossa Suomeen täksi viikoksi.

 

[Hejony]

Ilmeisesti Ilveksessä ei uskota finaalipaikkaan, sillä viimeinen mahdollinen SM-liigapeli eli 7.finaaliottelu pelataan 19.4.09. Tämä siis, jos Platt on jo Suomessa tai tulossa Suomeen täksi viikoksi.

Päinvastoin, me hoidetaan finaalit neljässä pelissä ;).

En kyllä usko että Platt huomenna pelaa. Kärpät ottelun jälkeen Sakke puheli että loppuviikosta saattaa olla maisemissa. Innolla odottelen, huippuäijä pitäisi olla kyseessä. Ainoa epäilys liittyy miehen otteisiin Venäjällä, mutta eiväthän kaikki vuokramiehet toki ole colbyja.

Paineitakin kaverilla kyllä on, hänen on nimittäin oltava ei enempää eikä vähempää kuin helvetin hyvä.

 

[Kaukosäädin]

Ei varmastikaan pelaa Lukkoa vastaan. Heitti eilen (maanantaina) pari maalia KHL liigan ottelussa..

 

[se7en]

Platt tulee Suomeen maanantaina. Näin kertoo Aamulehti.

 

[Baloun]

Pietilä sanoi lahtelaisradion haastattelussa, että Platt tulisi Tampereelle sunnuntaina. Pari päivää siis jäisi aikaa totuttautua joukkueeseen.

Näin kirjoitti nimimerkki Satunnainen.
Eli taitaa Platt tulla tänään Tampereelle, jotta jää aikaa totuttautua joukkueeseen. Hyvä näin.

 

[Baloun]

Platt ottaa tuntumaa Hakametsässä

http://www.ilves.com/uutinen201008.php

 

[Timppa68]

Platt

Platt ottaa tuntumaa Hakametsässä

http://www.ilves.com/uutinen201008.php

Millaisia otteita kaveri esitti Ässiä vastaan ?

 

[Baloun]

Millaisia otteita kaveri esitti Ässiä vastaan ?

Nopea jätkä, hakee hanakasti maalipaikkoja ja laukoo aina kun on mahdollista, mutta jäi hukkaan kun Tukonen ja Marjamäki eivät oikeen halunneet yrittää pelata. Tuntuu, että Geoff ei oikein sovi tuohon sentterin paikalle vaan paremminkin laitaan. Todella erityyppinen pelaaja kuin Genoway.

 

[Mortal]

Sakke tarinoi HIFK-matsin jälkitunnelmissa, että Plattia yritetään tällä viikolla istuttaa sentterin tontille uudelleen.

Toivoa sopii, että tuossa onnistutaan sillä sentteritilanteemme on rajoittunut.

 

[nuck]

Sakke tarinoi HIFK-matsin jälkitunnelmissa, että Plattia yritetään tällä viikolla istuttaa sentterin tontille uudelleen.

Toivoa sopii, että tuossa onnistutaan sillä sentteritilanteemme on rajoittunut.

Pitäisi kyllä onnistua, sillä Plattia pidetään Pohjois-Amerikassa viime kauden laituritaustastaan huolimatta nimen omaan enemmän sentterinä. Esimerkiksi Columbuksen valmentaja Ken Hitchcock kehui Columbus Dispatchissa Plattia puolitoista vuotta sitten seuraavasti:

Platt, a rookie center, has spent the past two games between Nash and Vyborny and has looked good.

"Platt has had so many chances to score the last two games," Hitchcock said. "Just for his own confidence, you'd like to see him get one.

"He's got great skill; he's showing great speed. You can't help but like the way he does things right now."

 

[Mortal]

Sitten kun vielä joku laittaa kansankielisen selvityksen Eurooppalaisen ja Pohjois-Amerikkalaisen sentteripelaamisen eroista ja siitä mikä tekee isossa kaukalossa pelaamisesta ylivertaisen vaikeata joillekin P-Amerikkalaisille senttereille, jotka euroopassa pelaavat paremmin laitureina.

Mahdotonta ei toki ja äärinmäisen suotavaa Ilveksen kannalta.

 

[Tervalammen Tynamo]

Niin, ykkössentteriksihän mies hankittiin, joten ehkä häntä tosiaan olisi syytä ajaa sisään tuolle keskusmiehen tontille.

Jos tilanne olisi se, että Pasi Määttänen kykenisi pelaamaan ykkösen sentterinä, ei mitään pakottavaa tarvetta Plattin siirtämiseksi laidasta keskelle olisi. Silloin kakkosen keskellä olisi kuntoutunut Torkki ja kolmosta johtaisi omassa roolissaan Kauvosaari.

Ilmeisesti valmennusjohto nyt sitten kuitenkin aikoo istuttaa Plattin sinne, mihin hänet hankittiinkin.

 

[nuck]

Sitten kun vielä joku laittaa kansankielisen selvityksen Eurooppalaisen ja Pohjois-Amerikkalaisen sentteripelaamisen eroista ja siitä mikä tekee isossa kaukalossa pelaamisesta ylivertaisen vaikeata joillekin P-Amerikkalaisille senttereille, jotka euroopassa pelaavat paremmin laitureina.

Vaikean kysymyksen pistit ja minä en ainakaan osaa tuohon vastata.

Mitä on joskus lukenut ihmisten mielipiteitä näiden pelitapojen ja vaatimusten eroista, niin perinteinen ajattelumallihan on tainnut(?) olla se, että eurooppalaisessa kiekossa sentterin pitäisi osata ennen kaikkea pelata enemmän kiekollisen taidon kautta ja NA-kiekossa sentterin tehtävänä olisi pelata enemmän fyysisen ja suoraviivaisen pelin kautta. Jos tuota ajattelumallia vielä on olemassa (toivottavasti ei), se pitää ainakin heittää roskakoriin. NA-kiekko on (ihan kuin eurooppalainenkin kiekko) sekoitus sekä taitoa, että kovuutta, eikä mitään yksittäistä linjaa ole.

Jos nyt vaikka otetaan esimerkiksi oman suosikkijoukkueeni Vancouver Canucksin sentterit, niin kakkosketjun Kyle Wellwoodilla ja kolmosketjun Ryan Keslerilla on pelissä yhteistä vain paidan valaslogo. Muuten kaksikon peliä, heidän henkilökohtaisia ominaisuuksia ja pelityyliä seuratessa ei näe mitään yhteistä. Tästä yksilövertauksesta tuohon sopeutumisasiaan vedän viivan siihen, että minä en ainakaan osaa millään nähdä noiden kahden välillä sitä punaista lankaa, jonka perusteella voisin sanoa, että toinen sopii oikein hienosti NA-kiekkoon ja toinen sopisi puolestaan paremmin eurokentille.

Sama asia se on ollut esimerkiksi kaikissa seuraamissani farmijoukkueiden peleissä. Yhdenkin joukkueen sisällä hajonta on todella isoa, eikä sitä isoa punaista lankaa tuoltakaan löydy. Eikä löydy muuten oikein mistään NHL-joukkueestakaan, kun eri joukkueiden pelaajia alkaa yksilöidä. En siis voi ainakaan omien havaintojeni perusteella millään sanoa, että joku tietty pelaaja sopisi eurooppalaiseen kiekkoon toista paremmin, kun Pohjois-Amerikkalaiseen peliinkin he sopivat yhtä hyvin/huonosti.

Lähinnä kyse on nähdäkseni siitä, miten esimerkiksi Platt sopii juuri Ilvekseen (ei siis eurooppalaiseen kiekkoon ylipäänsä) sentteriksi. Miten hän sopii joukkueen pelityyliin, istuuko hän joukkueen sisäiseen kemiaan, miten hänen ja valmentajien välit menevät, miten hänen erikoisosaamistaan osataan hyödyntää ja muiden pelaajien kautta tukea, miten laiturit tekevät kiekottoman ja kiekollisen työnsä Plattin kanssa, miten hän sopeutuu suomalaiseen ja tamperelaiseen kulttuuriin kentän ulkopuolella, tuleeko kotiseudulta uutisia, joiden vuoksi hän olisi ennemmin siellä kuin täällä, miten hän näkee SM-liigan oman uransa kannalta kannattavaksi (motivoiko pelaaminen yksilön kautta joukkueelle - saako hän lisää virtaa tätä kautta, kun NHL-mahdollisuutta ei ole ainakaan tällä kaudella) jne.

Erilaisia sopeutumiseen liittyviä asioita tulee esiin yhden ulkomaalaisen kanssa useita ja näiden kaikkien (tai ainakin suurimman osan) on mentävä paikoilleen, jotta hänestä saataisiin irti paras osaaminen. Ihan sama asia se on pelaajilla, jotka yrittävät saada hyvää jalansijaa NA-kiekossa. AHL:n historia tuntee vaikka kuinka paljon Euroopassa menestyneitä kiekkoilijoita, joilla on ollut ylivertaisen vaikeaa saada isompaa menestystä NA-kiekossa.

Mitä tällä minun jaarittelullani on sitten tekemistä Plattin sopeutumisen kanssa Ilveksen sentteriksi? Ei mitään muuta kuin se, että tulosta ei tiedä, ennen kuin kokeillaan enemmän kuin se yksi peli koko joukkueelta surkean Ässät-pelin lisäksi (vähintään viisi peliä). Lähtökohta on kuitenkin se, että Platt on pelannut hyvin sentterinä NA-kiekossa, ja ei minulle tule ainakaan mitään sellaista asiaa mieleen, miksei hän voisi pelata sentterinä hyvin Ilveksessäkin.

 

[Tarinankertoja]

Sekä NHL:ssä että AHL:ssä sentteri toimittaa luisteluvoimaansa ja kiekkokontrolliinsa luottaen kiekon usein itse omalta puolustusalueelta hyökkäysalueelle.

Kuten Genowaystä nähtiin. Mies yleensä kuljetti itse kiekon keskialueen yli. Mitä se kertoo miehen luistelutaidosta, tasapainosta ja mailatekniikasta, että näin pystyi keskialueensumputuksessa toimimaan. Golby oli kyä aika huikee jätkä...

Ei silti, erittäin positiiviset fiilarit myös Platista. Mies likkuu hyvin, ja laukoo hanakasti. Nyt kun Torkkikin saatiin kehiin, niin joukkue alkaa taas näytään aika hyvältä.

 

[George Parros]

Entäpä sitten keskushyökkääjien puolustuspelaaminen? Sellainen tuntuma/mielikuva on jäänyt, että myös siinä olisi pieniä pelitapaeroja p-amerikkalaisen ja eurooppalaisen sentterin välillä, monesti niin, että rapakon takaa tulleella senalla on ainakin alkuun vaikeuksia erityisesti oman alueen puolustuspelaamiessa.
Olisiko tässä kyse siitä, europassa sentteri on lähtökohtaisesti enemmän viisikon "kolmas puolustaja", pelaten selkeämmin aluetta lähempänä omaa maalia. P-amerikassa puolestaan sentteri ja laituri monesti vaihtavat paikkoja oman pään puolustustilanteissa pelaajien ominaisuuksien mukaan siten, että se ketjun puolustavampi/fyysisempi laitahyökkääjä auttaa enemmän pakkeja maalin edustan puolustamisessa, sentterin ottaessa lähinnä vastustajan viivapakit ja niiden nousut.
Hieman tätä teoriaa tukee se, että Gretzkyn ja Lemieuxn johdolla siellä on aina ollut huikeita hyökkäysuunnan senttereitä, jotka eivät kuitenkaan ole olleet mitään ihmemiehiä omassa päässä. Nämä pienet puutteet ovat monesti eliminoitu tunnolliseti omankin pään hoitavalla laiturilla.
Olenko ihan kujalla vai onko joku muu nähnyt asiaa ollenkaan samoin?

 

[Yläpesä]

Erinomaista pohdintaa. Itse olen odotellut milloin alkaa jääkiekon parissa se "ihmiskeskeisyys", mikä on jyllännyt esimerkiksi teollisuudessa ja tuotekehityksessä jo pari vuosikymmentä. Perinteinen tapa tuottaa tuotteita on ollut sellainen, että suunnittelija/innovaattori saa idean, siitä piirretään speksit, tuote valmistetaan ja sitten sitä aletaan tuputtaa ihmisille markkinointimielikuvien avulla. Mikäli tuote ei jostain syystä mennyt hyvin kaupaksi, mietittiin lähinnä markkinointistrategian hiomista tai luovuttiin lopulta tuotteesta.

Kaikki oli lähtöisin Mastermindien päästä, heidän "pelikirjastaan", heidän sisäisestä varmuudestaan että tuote on hyvä ja sellaisenaan kuluttajille kelpaava. Modernissa maailmassa tämä toimii kovin harvoin enää. Tuotekehityksessä on omaksuttu hyvin käyttäjäläheinen tapa, jossa kuluttajien tarpeet ja tuotteelle asettamat vaatimukset tutkitaan hyvinkin tarkkaan ennenkuin markkinoille tarjotaan yhtään mitään. Yhä useammin jatkokehittely jatkuu tämänkin jälkeen, eikä tuote markkinoille tullessaan enää edes ole "valmis", vaan sitä hiotaan saadun palautteen mukaisesti, yhdessä loppukäyttäjien kanssa.

Kuullostaa järkevältä, mutta mitä tekemistä sillä on kiekon kanssa, joku kysyy? Nähdäkseni ainakin SM-liigassa kiekkojoukkueen "tuote", eli pelitapahtuma, tuotetaan yhä suurelta osin valmentajalähtöisesti, luottaen tämän kiekkoprofessorin, tietäjän, taikurin ymv. ylivertaiseen tietämykseen lajin taktisista ja fyysisistä saloista. Pelikirjahössötys on nähdäkseni tätä jalostetuimmassa muodossaan. Ilveksessa pelaajakoordinaattorin tehtävänä on ollut hankkia valmentajan sapluunaan sopivia pelaajia markkinoilta, minkä jälkeen valmentaja alkaa sitten kouluttaa pelaajia sapluunan mukaisiin tehtäviin. Mastermind pakottaa "käyttäjät" sopeutumaan mallintamaansa tuotteeseen. Yleensä tämä ei onnistu, kuten jo tiedetään, vaikka käyttäjässä ei mitään vikaa olisikaan. Käyttäjä vain ei halua/osaa toimia toisin kuin on vuosikaudet/koko elämänsä ajan oppinut käyttäytymään. Mikäli tuote floppaa, eli joukkue häviää, yritetään vielä sekottaa pelaajia kentällisissä (eli pakottaa loppukäyttäjiä paremmin sapluunaan sopiviksi) ja ellei sekään auta, kuopataan projekti, annetaan kenkää suunnittelijalle ja hankitaan tilalle uusi, parempi, ja aloitetaan taas uusi projekti tuliterällä Mastermind-planilla, johon aletaan taas hakemaan ja pakottamaan käyttäjiä/pelaajia.

Milloin nähdään jääkiekossa käyttäjälähtöinen strategia? Milloin tapahtuu se keikaus että nimenomaan valmentaja onkin se taho, joka muuntuu dynaamisesti, reagoi, vaihtaa suunnitelmaa saatavilla olevien pelaajien, heidän ominaisuuksiensa ja vahvuuksiensa mukaisesti? Milloin strategiaa alkavatkin luoda pelaajat ja valmentaja tuo siihen omaa asiantuntemustaan? Milloin valmentajasta/peluuttajasta tulee enemmän joukkueensa konsultti kuin sen diktaattori?

 

[nuck]

Pohjois-Amerikassa keskialue ylitetäänkin huomattavasti nopeammin ja keskialueella pelaamisen merkitys on selvästi vähäisempi kuin Euroopassa. Sekä NHL:ssä että AHL:ssä sentteri toimittaa luisteluvoimaansa ja kiekkokontrolliinsa luottaen kiekon usein itse omalta puolustusalueelta hyökkäysalueelle.

HN:lta kerrassaan hienoa näkemystä kokonaisuudessaan. Tuossa on tosiaan perää, että eurooppalaisessa pelissä keskialueella pelataan enemmän ja syötöt on hankalampi saada kaukalon leveyden vuoksi perille. Tuo, että NA-sentterin keskialueen tuttu nopea ylitys on iskostettu selkärankaan, on eittämättä yksi kysymyksistä sen suhteen, miten NA-sentteri sopeutuu tänne.

Lähinnä tuo koskee kuitenkin useimmissa tapauksissa sentterin keskialueen kiekotonta pelaamista, sillä NA-kiekossa laiturit vievät kiekon lähes poikkeuksetta hyökkäysalueelle laitojen kautta. Toki tässäkin on joukkue-, ketju- ja pelaajakohtaisia eroja, kuten esimerkiksi aikaisemmin esille nostamieni Vancouverin senttereiden Keslerin ja Wellwoodin pelistä voi jokainen nähdä (ero näiden kahden keskialueen pelaamisessa on iso), mutta selkeä päälinja on tuo laitureiden tekemä jalkatyö. Sentteri osallistuu peliin sitten enemmän puolustus- ja hyökkäystehtävissä.

Tästä voisi ottaa jonkinlaisena tilastollisena esimerkkinä viime kauden mestarin Detroitin ja Vancouverin välisen pelin viime kauden tammikuulta. Katsoin tuon ottelun tänään aamulla hidastettuna tämä viestiketju mielessäni ja merkitsin ylös ottelusta seuraavat keskialueella tapahtuneet asiat:

Kiekko keskialueelta kulmaan/päätyyn/maalivahdille:

Vancouver: 15
Detroit: 13

Keskialueen lyhyet syötöt (noin <-10m):

Van: 15
Det: 23

Keskialueen pitkät syötöt / pelin levittäminen:

Van: 9
Det: 12

Keskialueen ylitys hyökkäysalueelle n. keskeltä siniviivaa:

Van: 3
Det: 8

Keskialueen ylitys hyökkäysalueelle laitojen kautta:

Van: 29
Det: 34

Keskialueen ylitys luistelemalla (siniviivojen väli):

Van: 9
Det: 8

Senttereiden keskialueen ylitys sinisen n. keskeltä:

Van: 1
Det: 7

Senttereiden keskialueen ylitys laitojen kautta:

Van: 3
Det: 5

Senttereiden keskialueen ylitys luistelemalla (viivojen väli):

Van: 1
Det: 2

Tuo yhden pelin ja kahden joukkueen mittainen katsanto on luonnollisesti hyvin suppea isossa sarjassa, mutta kyllä se jotain pelistä kertoo. Se on myös aika lailla sen suuntainen, mihin minä olen kiinnittänyt huomiota monen muun joukkueen osalta. Eli NHL:ssä hyökkäykset tehdään hyvin suurelta osin laitojen kautta ja sentterillä on keskialueen kiekollisessa pelissä ehkä yllättävänkin vähän merkitystä. Tässä voi olla yksi tekijöistä siihen, miksi joillakin NA-senttereillä on vaikeuksia sopeutua eurooppalaiseen peliin ja toisaalta taas, miksi jotkut kiekkoa keskialueella rakastavat eurooppalaiset ovat saaneet NA-valmentajien karvat pystyyn.

edit: Vancouverin sentteritilanne oli tuossa kyseisessä ottelussa siinä mielessä normaalia heikompi, että kakkossentteri Morrison puuttui pelistä. Detroitilta kiinnitin erityishuomiota taitavan venäläissentterin Pavel Datsyukin keskialueen peliin. Hyökkäyssuuntaan pelatessa Datsyuk jäi usein painottoman puolen siniselle seisomaan ja odottamaan, että kiekko viedään hyökkäysalueelle. Kun kiekko oli sisällä, sentteri osallistui peliin vasta tuolloin aktiivisesti.

Tuo on sikäli erikoinen asia, että kyseessä on kuitenkin yksi NHL:n taitavimmista pelaajista, ja voisi kuvitella, että niillä käsillä kiekko viedään melko helposti sisään. Tuo kertoo kuitenkin vain siitä, miten paljon valmentajat pelkäävät tuota sinisen keskustaa vastustajan vastaiskupaikkoina. Uskon, että jos Datsyuk saisi itse valita paikkansa, hän ei jäisi seisomaan hyökkäyssinisen päälle, vaan lähtisi aktiivisesti tekemään kiekolla työtä.

 

[wunderveba]

Platt tuossa käväisi vapailla markkinoilla taas ja sen, mitä Juupen twitteristä tulkitsin, niin kyselty on, mutta jatkaa KHL:ssä. Tulisipa se paluu ajankohtaiseksi ennen Geoffin 35 ikävuotta.

 

[kananlento]

Platt tuossa käväisi vapailla markkinoilla taas ja sen, mitä Juupen twitteristä tulkitsin, niin kyselty on, mutta jatkaa KHL:ssä. Tulisipa se paluu ajankohtaiseksi ennen Geoffin 35 ikävuotta.

Ei tällasia ketjuja saa nostaa ylös. Innostuu liikaa kun näkee otsikon. Viimeks Platt joutui pelailemaan paljon Anttilan vierellä, nyt olis tarjolla Sandell joka oasis sitä kiekkoa tarjoilla ihan eri tavalla. Todennäkösesti tulis Plattille uran kovimmat pisteet.

 

[1000]

mitä Juupen twitteristä tulkitsin, niin kyselty on, mutta jatkaa KHL:ssä

Omaan makuun Pajuojan twitterin käyttö on vähän kyseenalaista. Miksi tästäkin piti ilmottaa, että "perässä ollaan oltu", vaikka todellisuudessa Ilveksellä ei ole ollut mitään saumoja Plattiin. Samaan kastiin menee nämä isojen kalojen narrailut yms. keväältä. Antaa itsestään vähän epäammattimaisen kuvan ja lähinnä tulee mieleen, että pidetään ns. fanit tyytyväisinä. Menee vähän sivuraiteille, mutta kun kerran tässä Juupen twitteri mainittu.

 

[Peltsi #18]

Täsmälleen samaa mieltä. Aivan turha twiitti tuokin. Juupe antaa itsestään hiukan turhan rehvastelevan kuvan. Juupen mukaan nyt on siis oltu Polakin perässä, mutta tämä oli liian kallis, eikä sitten loppujen lopuksi kuitenkaan niin hyvä. Plattin perässä ollaan oltu, Hintzin sopimusta se varmaan vieläkin painii kuntoon siellä. Jos kerran Plattille on oikeasta jätetty tarjous, niin lyöpä Juupe nyt sitten seuraavaksi pöytään joku ihan kunnon vahvistus. Muuten nuo jutut ovat vain sanahelinää.

 

[Raymond Pearl]

Jos UTJ viestittelee tämän suuntaista, hän samalla nostaa odotukset uuden hyökkääjävahvistuksen osalta pilviin. Platt on siis se taso, johon rima on nyt asetettu. Kaikki tätä heikommat pelaajat aiheuttavat pettymyksen.

Todellisuudessa resurssit eivät riitä kilpailemaan lähellekään tämän tason nimestä ja AHL:n kärkinimetkin lienevät utopiaa. Ilveksen haavin ulottuvilla lienee korkeintaan uransa ehtoopuolen veteraaneja, loukkaantumisista kärsineitä tai floppikauden pelanneita potentiaalisia pelaajia (á la Polak viime vuonna) tai alemman korin nimiä (yliopistosarjat, ECHL/junioriliigat, alemman kastin euroliigat, heikompitasoiset ja ilman veteraanipaikkaa jäävät AHL-konkarit).