Uusi vuosi, vanhat kujeet. Out of the Park Developmentsin kiekkomanagerointi Franchise Hockey Manager saapuu viidenteen osaansa, mutta vailla odotettua rytinää. Pelin edellinen osa tuuttasi sen verran kovalla kädellä parannuksia edeltäjäänsä nähden, että fanipoikana odottelin vastaavaa harppausta pelin laadussa tälläkin kertaa. Valitettavasti mitään suuria harppauksia ei tehty ja tuntuvimmat liikkeetkin tuntuvat vieneen peliä väärään suuntaan.
Jos hyviä puolia lähdetään hakemaan, pieni mutta merkittävä muutos pelin historialliseen moodiin tuo hieman uutta makua vanhaan pullaan. Pelimuodon ajatushan on ollut, että pelaaja saa aloittaa uransa mistä tahansa vaiheesta NHL:n historiaa aina vuodesta 1917 alkaen ja pelaajat ovat ilmestyneet aina aikanaan varattavaksi ja tätä myöten historiaa on sitten muokattu viemällä miehiä eri osoitteisiin kuin oikeasti. Nyt peli voi kuitenkin arpoa vaikkapa Gretzkyn 40-luvulle tai vaikkapa tuoda nuoren Bobby Hullin liigaan vasta 90-luvulla. Näin ollen pelaajan luomasta vaihtoehtoisesta historiasta voi löytyä kovinkin mielenkiintoisia tutkapareja.
Mitä taas niin sanottuun "normaaliin" pelaamiseen tulee, OOTP heitti melkoisen pahanmakuisen kapulan kotimanagerin rattaisiin. Pääasiassa peli toimii kuten ennenkin, mitä nyt UI:ta on viilattu modernimpaan suuntaan. Tämä herätti pientä pärinää fanien joukossa, mutta uudistus sopi ainakin omaan makuun vallan mainiosti. Suureksi ongelmaksi nousee jälleen kerran uusiksi vedetyt joukkueen taktiikat.
Taktiikkapuolella peliä on viety yksityiskohtaisempaan suuntaan ja tänä vuonna päästäänkin jo EHM-tasoiseen nypläykseen yksittäisten pelaajien taktiikoiden säädössä, puhumattakaan tietysti useammasta säätönappulasta niin joukkue- kuin ketjutasollakin. Miksi tämä sitten on huono asia? Pelaajalle saa antaa tasan yhden roolin, jota tämä toteuttaa koko ottelun ajan. Otetaan esimerkiksi pelin julkaisun aikaan Penguinsissa pelannut Carl Hagelin. Tasakentällisin kolmosketjussa mies on jotakuinkin täydellinen roolissa, jossa kärkytään nopeaan vastahyökkäykseen lähtöä. Vaan mitäpä jos kaveria haluaa peluuttaa myös alivoimalla? Ei passaa kärkkyä, ei. Jos miehen rooliksi vaihtaa AV-ketjussa nopeasti omiin palaavan puolustavan hyökkääjän, tuota roolia on pakko käyttää myös tasakentällisin. Käsittämätöntä räpellystä OOTP:n osalta.
Loppuun pitäisi kaiketi lisätä se pakollinen kappale pelin tekoälystä ja sen tekemistä valinnoista joukkueiden rakentelun suhteen, mutta en rehellisesti sanoen ole nähnyt siinä mitään eroa edelliseen versioon nähden. Edelleen tekoälyn kaupoissa saattaa välähtää jonkinlainen järjen pihaus, mutta täysiä aivopierujakin tulee vastaan joka kausi, useammin kuin kerran.
Kokonaisuutena on pakko sanoa, että FHM5 on lievä pettymys, vaikka se kantaakin FHM-sarjan lippua ylpeänä eteenpäin. Nelosen ja vitosen erot ovat kuitenkin sen verran pieniä, että FHM5 tuntuu jäävän paitsion puolelle, sikäli kun edellinen osa löytyy hyllystä. Hauskasti näyttäisi siltä että jokainen pariton versionumero pelistä on ihmeellistä hapuilua ja parilliset sitten korjaavat potin. Tältä pohjalta isot odotukset FHM6:lle, koska tuo sitten tuleekaan.
Muilla ajatuksia ja kokemuksia pelin tästä versiosta?
Jos hyviä puolia lähdetään hakemaan, pieni mutta merkittävä muutos pelin historialliseen moodiin tuo hieman uutta makua vanhaan pullaan. Pelimuodon ajatushan on ollut, että pelaaja saa aloittaa uransa mistä tahansa vaiheesta NHL:n historiaa aina vuodesta 1917 alkaen ja pelaajat ovat ilmestyneet aina aikanaan varattavaksi ja tätä myöten historiaa on sitten muokattu viemällä miehiä eri osoitteisiin kuin oikeasti. Nyt peli voi kuitenkin arpoa vaikkapa Gretzkyn 40-luvulle tai vaikkapa tuoda nuoren Bobby Hullin liigaan vasta 90-luvulla. Näin ollen pelaajan luomasta vaihtoehtoisesta historiasta voi löytyä kovinkin mielenkiintoisia tutkapareja.
Mitä taas niin sanottuun "normaaliin" pelaamiseen tulee, OOTP heitti melkoisen pahanmakuisen kapulan kotimanagerin rattaisiin. Pääasiassa peli toimii kuten ennenkin, mitä nyt UI:ta on viilattu modernimpaan suuntaan. Tämä herätti pientä pärinää fanien joukossa, mutta uudistus sopi ainakin omaan makuun vallan mainiosti. Suureksi ongelmaksi nousee jälleen kerran uusiksi vedetyt joukkueen taktiikat.
Taktiikkapuolella peliä on viety yksityiskohtaisempaan suuntaan ja tänä vuonna päästäänkin jo EHM-tasoiseen nypläykseen yksittäisten pelaajien taktiikoiden säädössä, puhumattakaan tietysti useammasta säätönappulasta niin joukkue- kuin ketjutasollakin. Miksi tämä sitten on huono asia? Pelaajalle saa antaa tasan yhden roolin, jota tämä toteuttaa koko ottelun ajan. Otetaan esimerkiksi pelin julkaisun aikaan Penguinsissa pelannut Carl Hagelin. Tasakentällisin kolmosketjussa mies on jotakuinkin täydellinen roolissa, jossa kärkytään nopeaan vastahyökkäykseen lähtöä. Vaan mitäpä jos kaveria haluaa peluuttaa myös alivoimalla? Ei passaa kärkkyä, ei. Jos miehen rooliksi vaihtaa AV-ketjussa nopeasti omiin palaavan puolustavan hyökkääjän, tuota roolia on pakko käyttää myös tasakentällisin. Käsittämätöntä räpellystä OOTP:n osalta.
Loppuun pitäisi kaiketi lisätä se pakollinen kappale pelin tekoälystä ja sen tekemistä valinnoista joukkueiden rakentelun suhteen, mutta en rehellisesti sanoen ole nähnyt siinä mitään eroa edelliseen versioon nähden. Edelleen tekoälyn kaupoissa saattaa välähtää jonkinlainen järjen pihaus, mutta täysiä aivopierujakin tulee vastaan joka kausi, useammin kuin kerran.
Kokonaisuutena on pakko sanoa, että FHM5 on lievä pettymys, vaikka se kantaakin FHM-sarjan lippua ylpeänä eteenpäin. Nelosen ja vitosen erot ovat kuitenkin sen verran pieniä, että FHM5 tuntuu jäävän paitsion puolelle, sikäli kun edellinen osa löytyy hyllystä. Hauskasti näyttäisi siltä että jokainen pariton versionumero pelistä on ihmeellistä hapuilua ja parilliset sitten korjaavat potin. Tältä pohjalta isot odotukset FHM6:lle, koska tuo sitten tuleekaan.
Muilla ajatuksia ja kokemuksia pelin tästä versiosta?
Viimeksi muokattu: