Pelaaja-arviot 2011-2012
Maalivahdit
Petrus Lintonen 22 ottelua, 89,75%
- Veskaripeliä tutun aggressiivisella torjuntatyylillä. Paljon näyttäviä Youtube-pelastuksia. Ansaitsi vahdeista enemmän peliaikaa varsinaisessa Suomi-sarjassa. Jo viisi kautta edustuksen ringissä, vaikka ikää vasta 20.
Valtteri Salo 19 ottelua, 89,70%
- Eleettömämpää työskentelyä tolppien välissä, eikä anna paljoa reboundeja. Alkusarjassa enemmän peliminuutteja torjuen siellä muutamat tiukat ratkaisuvoitot suurella panoksellaan. 2012 puolella hyvillä prosenteilla muutamilla pitkillä reissuilla, mutta myös vaihtopenkille kesken pelien.
Puolustajat
Matti Kuusisto 30 9+15=24 110
- Toi liigakokemusta kasvattajaseuraansa. Pystyi kiekolliseen peliin ahdistettunakin, pisti putket kulkemaan ja hallitsi siniviivaa ylivoimalla. Jakoi erittäin kovia taklauksia, useampikin vastustaja loukkaantui puhtaista sellaisista. Myös vähemmän onnistuneita pommeja, joista pistettiin pihalle isoista ovista. Ei ehkä ihan omalla tasollaan kauden lopulla.
Joni Kujala 34 4+14=18 46
- Jo yli 350 peliä Palloseuran takalinjoilla. Karsintasarjaan jääminen ei olisi enää yhtään napannut. Pelasi pitkän pätkän kaudesta varvas murtuneena pitäen silti oman tasonsa.
Petteri Koistinen 35 3+9=12 44
- Odotettiin, ettei olisi enää vakioroolissa, mutta pitikin vielä nuoria peluutuksessa takanaan. Vanhat tutut ongelmat, jotka lähtevät verkkaisesta liikkeestä. Tosin muutaman kerran lähes lensi jäällä kuljettaessaan kiekkoa yli keskialueen. Keräsi tehopisteistään 7 lokakuussa.
Juha Ruohomaa 18 2+8=10 6
- Liittyi jengiin marraskuussa ja sai näytöillään nopeasti sopimuksen. Ykkösparissa Kuusiston kanssa. Iso, ulottuva, vahva ja kiekollisena rohkea. Lämärikin lähti kovaa. Luonnollisestikaan ei kovin vikkelä nopeissa suunnanmuutoksissa.
Micke Niemelä 20 5+2=7 20
- Innokas pakki myös hyökkäyssuuntaan pelattaessa. Missasi melkein puolet peleistä loppuvuoden polvivamman vuoksi. Ehkä vieläkin parempaa olisi voinut odottaa jo Mestiksessäkin esiintyneeltä pelaajalta.
Samuli Katajisto 28 1+5=6 10
- Alkukaudesta ulkona kokoonpanosta, mutta pakkipulan vallitessa nappasi vakiopaikan alakerrasta. Tehopisteistä viisi kahdeksassa alkusarjapelissään. Pakiksi vähän jäähyjä. Parhaimmillaan ihan ok peruspeliä. Kauden loppupuolella tuntui olevan enemmän vaikeuksissa.
Jere Holmqvist 30 2+3=5 106
- Edellisellä kaudella ammensi oppia Asko Rantasen pakkiparina. Alkukaudesta jatkoi siitä mihin oli jäänyt, vaikka myös ylilyöntejä nähtiin sekä yksi ottelurangaistus todellisena oikeusmurhana ja paikallisena saippuaoopperana. Teki molemmat maalinsa Pirkkalassa samassa erässä. Kauden edetessä rooli putosi usein nelosketjun hyökkääjäksi.
Toomas Veijola 18 1+4=5 18
- Suunnilleen yhtä paljon pelejä edustuksessa ja A:ssa. Alkusarjassa mahtui vain kahdesti kokoonpanoon, mutta onnistunut esitys juhlapelissä HPK:ta vastaan avasi osaltaan ovia. Ongelmana edelleen hitaat ratkaisut ja harhasyötöt pää alhaalla vastustajan lapaan. Holmqvistin tavoin monesti nelosketjussa.
Roope Westerman 6 0+1=1 4
- Pienikokoinen pakki oli alkukaudesta lainalla HPK A:sta. Pelasi sen verran hyvin, että olisi kelvannut joukkueeseen pidemmäksikin aikaa.
Asko Rantanen 4 0+1=1 8
- Lähes 500 sarjapelin seuralegendan kausi katkesi jo syksyllä harjoituksissa ilman kontaktia tulleeseen polvivammaan. Ikää tulee syksyllä jo 38 ja on mahdollista, ettei ura enää jatku tällä tasolla.
Hyökkääjät
Jukka-Pekka Koistinen 36 13+34=47 26
- Edelleen ison vastuun kantaja, mutta ilokseen heitä oli vihdoin monia muitakin. Joutui syksyllä pakin tontille selviytyen sielläkin hyvin ollen samalla jopa hämmästyttävän tehokas. Joukkueen paras pistemies alkusarjassa sekä koko kaudella.
Mika Erkkilä 35 16+29=45 10
- Liigadebyyttinsäkin tehnyt laituri oli uusi Forssassa, mutta silti jo varakapteeni. Järkevää peliä molempiin suuntiin. Ajoittain kovia pisteputkiakin, mm. joulukuussa pari hattutemppua. Kolmella voittomaalillaan joukkueen tilastokärki.
Tommi Rantanen 36 15+30=45 10
- Pienikokoinen sentteri ei HPK A:ssa kerännyt mitään supertehoja, mutta säväytti FPS:ssa jo harjoituspeleissä. Tosipelien käynnistyessä etsi tovin itseään nelosketjussa kunnes alkoi tapahtua. Keräsi joukkueesta eniten tehopisteitä niin marras-, joulu- kuin helmikuussakin.
Jesse Suvisuo 36 22+15=37 6
- A-nuorissa oli Kerhon kakkosmiehistössä, mutta Tyykikylässä vakuuttava alusta asti. Nopealla laiturilla riitti tahtoa kiihdyttää kohti vastustajan maalia ja ratkaista siellä. Osumia riitti kauden loppuunkin, joten oli vihreiden selvästi paras maalintekijä.
Juhani Tamminen 36 14+20=34 24
- Valokeilassa niin koti- kuin vieraskaukaloissakin. Tuskin tietää mitään parempaa kuin jallittaa yks-ykkösessä vastustaja ja vielä seuraavakin. Omalla
kenttäpuoliskolla harhautellessa olisi voinut olla nöyrempikin. Taitoa valtavasti, tulevaisuus näyttää kuinka paljon pystyy vielä kehittämään tehokkuuttaan.
Oskari Savijoki 36 7+15=22 4
-Aina varma kahdensuunnan luottosentteri, joka napsi myös kohtuulliset pisteet, vaikkei edelliskauden maalihurjastelu karsintasarjassa jatkunutkaan kovemmissa koitoksissa. Kahden täyden FPS-kautensa aikana vieraillut vain viisi kertaa jäähyboksissa.
Raitis Pujats 33 8+10=18 24
- Alkusyksystä oli vaikea ymmärtää, miksi Liepajan mies sai jälleen paikan joukkueessa. Näytti kuitenkin olevansa tärkeä palikka Palloseurassa. Kookas ja ulottuva laituri mylläsi kulmissa minkä kerkisi voittaen kiekkoja omille. Kiekollisia puutteita kompensoi ketjukaverien osaaminen. Laukaus on mitä on, mutta kauhoo paikan tullen irtokiekot sisään.
Jarno Kantelus 17 11+5=16 43
- Kapteeni ajautui vammakierteeseen, eikä pystynyt pelaamaan kevätkaudella lainkaan. Oli tärkeä tekijä joukkueen selvittäessä tiensä Suomi-sarjaan, jossa hänen fyysisyyttään olisi tarvittu loppukaudestakin. Alkusarja ei tällä kertaa niitä tasaisimpia, mutta säväytti muutamissa peleissä kunnolla.
Joonas Mäkinen 27 7+8=15 6
- Nuoremmissa junnuissa FoPSia edustanut paluumuuttaja, joka HPK:n organisaatiosta kohosi poikien maajoukkueisiinkin. Iso, taitava ja vahva peluri oli alussa yllätyksekseen puolustajan tontilla, kun ukkoja puuttui. Enemmän maaleja ja pisteitä olisi saanut omalta hyökkääjän tontiltakin tulla.
Janne Nurminen 34 8+6=14 8
- Valtavalla tsempillä vaihdosta toiseen taisteleva laituri, jonka arvoa ei pelkät tehopisteet kerro. Karvauksellaan tekee vastustajien olon tukalaksi, mutta paiskii duuniaan sääntöjen puitteissa, mistä kertoo vain neljä rangaistusta.
Janne Jokila 14 5+8=13 4
- FPS:ssa 2005-06 Mestiksen maalikuninkuuden voittanut peluri oli syksyllä toista kertaa seurassa. Tunnetusti hyvin hyökkäysorientoitunut, mutta maalivirekään ei kahden läpiajo-osuman ja kahden tyhjän maalin lisäksi ollut ennallaan.
Matias Lintula 29 5+7=12 12
- Nuori hyökkääjä oli ns. syvyyspelaaja, eli osaava ja luotettava pelimies alemmissa ketjuissa. Peliaika oli paljon riippuvainen muiden terveystilanteista. Teki 8 tehopistettä lokakuussa, loppukaudesta niitä tipahteli harvakseltaan. Kerrytti peliminuutteja ja pinnoja myös A-nuorissa.
Rauli Lilja 6 1+1=2 2
- Joukkueen vahvistuttua rooli jäi edelliskautta pienemmäksi. Siirtyi jo varhain Loimijoen Liekkeihin ja myöhemmin Kiekkohaihin muiden forssalaisvahvistusten seuraksi.
Benjamin Mäkinen 15 0+1=1 2
- Tehokkaat harjoituspelit eivät saaneet jatkoa sarjapeleissä. Jätti joukkueen marraskuussa valmistautuakseen armeijaan menoon kotiseudullaan Jämsässä.
Samuli Rahikainen 12 0+0=0 0
- A-junioreista mukaan edustuksen rinkiin. Isä-Pekka pelasi divaria FPS:ssa reilun vuosikymmenen, parhaina kausinaan pinna per peli -tahdilla. Samulilla kiekko vielä poltteli miesten peleissä, mutta kokemukset varmasti hyödyttävät. A:ssa 21 ottelussa tehot 25+15.
Valtteri Viljainen 1 0+0=0 0
- "Hymyilevä panssarivaunu" teki harkkapeleissä hyvät tehot ja esitteli kovaa lyöntilaukaustaan. Pääsi K-kauppiaskoulutukseen syksyllä ja jätti kiekkoilun tällä tasolla.
Pasi Nielikäinen 1 0+0=0 2
- "Nivalan cowboy" saatiin kuin saatiinkin FPS:aan edes siihen yhteen otteluun. Sytytti runsaslukuista yleisöä voimataklauksillaan ja pääsi maalipaikoillekin kuitenkin onnistumatta.