Mainos

Football Manager 2013

  • 28 419
  • 101

Lexaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Juventus
Konsolinetistä tuli ostettua 35€:lla joten eikun kohta peli pyörimään, varmaan on hakemista jonkun verran kun viimeisin FM mitä on tullut tahkottua on FM08, mutta nyt kun on uusi läppäri niin uskon tämän pyörittävän FM:ää mutkitta.
 

mailman-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Joko ensimmäisiä patcheja (virallisia) on tullut ko. peliin?
 

Jeffrey

Jäsen
Joko ensimmäisiä patcheja (virallisia) on tullut ko. peliin?

Ei ole. Todennäköisesti vasta sitten tammikuun siirtoikkunan jälkeen. Ensimmäinen päivitys tuli jo ennen pelin julkaisua.

Mites muuten tuo Suomen Cup. Ensimmäisellä kaudellani Klubilla pelatessani katselin, että 04:lle tuli cuppi peli. Noh reservit kehiin ja takkiin tuli. Hämmästys oli suuri kun varsinainen HJK ei sitten cupissa esiintynytkään. Eli onko bugi. Vai onko tosissaan niin, että Klubi 04 vaihtuu sitten HJK:n jossain vaiheessa cupia?

Toinen mikä hieman nakertaa on se, että kakkonen ei ole pelattavissa. Tämä siis tarkoittaa sitä, että Klubilla ei ole reservejä. Paljon lupaavia junnuja jää ilman pelejä tästä syystä.
 

naapuri

Jäsen
Ostin Steamistä kun halvalla sain, 25 euroa oli hinta. Tosin vaihtelee melkein päivittäin, eilen oli kolmekymmentäjotain hintaa.

Oma historiani pelisarjan kanssa ulottuu aina Championship Manager 3:seen asti. Tosin sen jälkeen seuraava olikin FM10 ja nyt siis uusin FM13 vuorossa. Äkkiseltään pidän pelistä todella paljon, tekemistä on taas enemmän mutta verrattuna FM10:n, rakenne on selkeämpi ja mukavampi käyttää.

Aloitin uran ensimmäistä kertaa koskaan Suomessa ja tietysti suosikillani Klubilla. Tavoite on kuitenkin päästä jossain vaiheessa isompiin ympyröihin joten mistään Viikinkien managerin pallilta sinne ei päästä. Peliä on takana kolmessa päivässä yhteensä noin 10 tuntia jossa ajassa olen edennyt noin kuusi matsia...pikkutarkkaa viilailua on siis ollut havaittavissa. Mutta se kannattaa, isosti. Pari backup-hankintaa olen tehnyt joista toisen tosin ajoin yksinään läpi sillä apulaismanageri ei oikein ollut samaa mieltä kanssani.

Aivan huikean koukuttavaa tämä touhu kuitenkin on. Osoittaa hyvin ihmisen mielikuvituksen voiman. Suosittelen.

P.S.: Kannattaa katsoa Metacriticistä arvosanoja pelistä, melkoisen huikeita arvosteluita saanut.
 

RDivis

Jäsen
Osaatteko sanoa mistä johtuu se, että nyt muutamalla tallennuksella testattuani. (Isompia ns. taitojuokkueita) Muodostuu hyökkääjillä ongelmaksi hirveä hätäily 16 rajalla. Vedetään pallo päätykatsomoon silmät kiinni ja suu auki heti, kun joku keskikentältä erehtyy syöttämään. Lukas Podolski Arsussa ollut ehkä pahin esimerkki. Vaikka olisi Theo, Giroud tai kuka tahansa vapaana hyvässä paikassa Poldi aina.

Johtuuko tämä siitä, että tyylinä yritin käyttää Fluidiä tai Very Fluidia, jossa vapauksia on tietysti enemmän, mutta ei mulla mitään Shoot on Sight ohjeistusta ollut annettuna.

No, nyt otan saven WBA:lla ja koetan pitää jollain keinoin tiukempaa kuria
 

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Johtuuko tämä siitä, että tyylinä yritin käyttää Fluidiä tai Very Fluidia, jossa vapauksia on tietysti enemmän, mutta ei mulla mitään Shoot on Sight ohjeistusta ollut annettuna.

En tiedä mistä johtuu, mulla Crewessä aina välillä junnut tekee samaa. Olen pyrkinyt käyttämään Work ball into box -huutoa, tuntuisi vähän hillitsevän tuota. Mulla tyylinä on kyllä rigid tai balanced.

Pirun koukuttava pelihän tää taas on, ja uudistuksetkin ovat onnistuneet. Tykkään treenausksesta sekä siitä että vihdoinkin voi kunnolla jakaa hommia muulle henkilökunnalle.

Crewe Alexandra valikoitui seuraksi. Tuttu jengi aiemmista osista, mutta nyt olikin ihan uutta haastetta kun joukkue oli noussut League Oneen jollain ilveellä. Ekalla kaudella siis puhtaasti tavoitteena säilyä. Onneksi fyrkkaa oli jonkun verran siirtoihin ja palkkoihin, niin sain suurimpia puutteita paranneltua. Tärkeimpänä ostoksena Joel Pohjanpalo, josta tulikin hyökkäyksen ykköspyssy.

Jollain ihmeellä olin joulutauolla kärjessä ja board innostui siitä niin kovasti, että läiskäisivät kuutisen milliä siirtorahaa ja palkkabudjettiin reippaasti lisää. Lupasin tietysti nousta, ja eihän siinä lopulta suuria vaikeuksia ollutkaan, mitä nyt ringin kapeus välillä häiritsi.

Toinen kausi siis Championshipissä, ja aika vaikea alku oli. Jouduin vaihtamaan 4-4-2:sen 4-1-2-2-1 tyyppiseen puolustavampaan malliin. Se tuottikin tulosta ja joulukuussa voittoputken päätteeksi tuli valinta kuukauden manageriksi. Loppujen lopuksi säilyttiin ihan hyvällä kaulalla vieläpä.

Kesällä sitten tuli takeover ja rahaa ei ole enää yhtään. Eli kolmannelle kaudelle en saanut hankinnan hankintaa tehtyä... Noh, junnuista on onneksi pari todella rautaista junnua tulossa. Toinen teki jo ekan liigamaalinsa 15-vuotiaana. Pohjanpalon voikin pian myydä, ja nostaa tuon avauskärjeksi.
 

Ameno

Jäsen
Osaatteko sanoa mistä johtuu se, että nyt muutamalla tallennuksella testattuani. (Isompia ns. taitojuokkueita) Muodostuu hyökkääjillä ongelmaksi hirveä hätäily 16 rajalla.

Mullakin ilmeni samaa tuossa ainakin joulukuun alussa kun tuli joku päivitys, niin sen jälkeen. Pelatessani siis TPS:llä, melkein aina, kun pelaaja pääsi 16 rajalle, niin heti pallo katsomoon. Samassa tallennuksessa tuntui että maalintekotehokkuus laski heti päivityksen jälkeen, paikkoja kyllä tulee yhtä lailla ja vien melkein joka matsia, mutta siinä missä AI-joukkue pistää melkein jokaisesta paikasta sisään, omat pelaajat ampuvat palloja katsomoon. Hohhoi, no ehkä toi oli vain huonoa tuuria, ja en ole nyt kerennyt oikein pelaamaan kun on tullut joku toinen päivitys, joka ehkä on vähän korjannut jotain. Ainakin huomasin tuon joulukuun alun päivityksessä, että pelaajaa ei voinut tarjota lainalle, kun se katosi sieltä "transfer offer"-valikosta, mutta nyt näytti tulleen takaisin.

Toinen asia mitä olen huomannut, pelattuani TPS:llä ja tuossa joulukuussa vähän Barcalla leikittyäni, niin pelaajat ottavat kyllä niin hemmetisti kortteja! Jos tuo taklaaminen on defaultilla taktiikoissa, niin otteluissa tulee jotain 5 keltasta korttia about jokaisessa. Pakko on molemmissa tallennuksissa ollut vaihtaa tuo asetus varovaiselle, jolloin joka ottelussa tulee yleensä jotain 1-2 keltaista korttia.

Mutta muuten kyllä hyvä ja koukuttava peli, vaikka en nyt niin hirveästi ole kerennyt vielä pelaamaan! Kyllä kuitenkin TPS:llä kerkesin jo yhdellä kaudella etenemään mestareiden liigan lohkovaiheeseen! Jossa kyllä tuli vielä rumasti kuokkaan, mutta ehkäpä seuraavalla kaudella. Harmittaa vähän, kun tuo Veikkausliigan aikataulu ei oikein sovi yhteen Mestareiden liigan kanssa, niin tulee vaikeuksia pitää pelaajien kuntoa yllä.

Barcalla pelatessani alko kyrsiä myös hirveä loukkaantumissuma. Ekalla kaudella loppusyksystä samassa ottelussa loukkaantuivat ensin Xavi, ja sen jälkeen hänen tilalleen vaihdettu Fabregas, molemmat siis moneksi kuukaudeksi. Sitten aiemmin oli Messi loukkaantunut useammaksi kuukaudeksi myös, ja samaan syssyyn loukkaantui Sanchez. Sitten vielä Iniesta loukkaantui, sekä tammikuussa keskikentälle hankkimani täydennysmies. Kaikki siis samaan aikaan loukkaantuneina, ja vielä Song oli Afrikan mestaruuskisoissa tammikuun. Oli vähän nihkeää, kun sitten tuli Real Madrid vastaan cupissa ja liigassa niihin aikoihin...
 

RDivis

Jäsen
Puuh, tulipa lyhyessä ajassa manageroitua ensimmäinen sesonki läpi WBA:lla loppusijoitus oli ei enempää eikä vähempää, kuin kuudes tila Valioliigassa. Aika helvetin iloinen olen jopa tästä. Ennen joulua olin jopa kärkinelikossa... Mutta sitten tuli otteluruuhka, loukkaantumisia ja Afrikan mestaruus kilvat, jonne Mulumbu lähti jättäen minut lievästi sanottuna kuseen. Hups keikkaa huomasin Weban majailevan sarjataulukossa hädin tuskin kymmenen kärjessä. Noh, ei tämäkään paha ollut säilyminen, kun oli tavoite. Siitä kevään aikana toivuimme sitten tosiaan eurokentille ohi Liverpoolin.

Valmennusporukka meni kauden aika lailla uusiksi ja lisämiehitystä hankittiin valmennusta parantamaan mm. Joe Jordan (Coach) ja Fred Barber (Golkeeping Coach) saivat töitä.

Pelaajahankintoja en oikeastaan tehnyt yhtään, en ainakaan nykyisyyteen tähtäävää. Paitsi Nigel Reo-Cockerin vapailla papereilla ja Marcus Olssonin tammikuussa Blackburnista tuomaan leveyttä vasempaan laitaan. Carles Planasin voi ehkä myös laskea myös nykyhetkeä tukevaksi, pelasi tammikuussa tultuaan paremmin, kuin Ridgewell tai Popov. Planas oli vieläpä aivan törkeän halpa. Tulevaisuuden satsauksia olivat mm. Karim Rossi, Rani Khedira (siirtyy vasta nyt kesällä) ja joku saksalainen kassari, jolla on kreikkalainen nimi.

Poispäin läksivät kauden aikana niin Fortuné, Odemwingie, Tamas, kuin muutama muukin.

Omista pelaajista pitää nostaa esiin, George Thorne joka oli niin vakuuttava, että pelikaa oli pakko järjestää tasaisin väliajoin vaikka keskikentän keskelle oli jo tarjolla Reo-Cocker, Yacob ja Mulumbu. Toinen pelaaja joka on nostettava esiin on parikymppinen kärki Chris Wood, joka oli yhdessä Shane Longin kanssa seuran paras maalinkejiä liigassa, molemmat viimeistelivät yksitoista kertaa. Lukaku oli vasta kolmas kuudella maalilla.

Weba pelasi suoraviivaista futista 4-4-2:lla. Saa nähdä muuttuuko tuo innovaatiivisempaan suuntaan. Kauden high point oli 1-2 voitto Old Traffordila Ehdottomia low pointteja olivat tappiot nuosija Readingia vastaan. Surkeaa fudista. Kirjoitin itse keväällä kolmen vuoden jatkodiilin.

Putoamisen kokivat Southhampton, Sunderland ja Fulham. Liigan voitti Man City. Kauden aikana potkut sai Di Matteo (ylläri), Jol ja Lambert. Kauden päätyttyä monoa tuli Martin O'Neilille ja Brendan Rodgersille (ilmeisesti siksi, että 'Pool jäi juuri taakseni ja ulos europeleistä). WBA sai muuten £12m kuudennesta sijasta. Saa nähä paljonko tuosta eksyy käyttööni

Tästä eteenpäin en ole vielä mennyt. Kesön ykköstavoitteeni on saada Steve Clarke tekemään paluu Webaan apulaismanagerikseni.

Tavoite numero kaksi, pidä Mulumbu joukkueessa, hinnalla millä hyvänsä. Saa nähdä millä aseilla Tottenham aikoo yrittää, mutta se on mun Mulu, uskokaa nyt hyvällä! Ainakin siihen asti, kun Thorne on hieman vielä kehittynyt.

Tavoite kolme, älä kavenna ja karsi rinkiä liikaa, tämä on se joka aina kaataa minut näissä managerointipeleissä.

Ai niin, ja käytetään sitä rahaa fiksusti hankkien oikeita vahvistuksia, ei mitään pilipali heppuja. Tietysti junnuille peliakaa.

Tästä on mukava lähteä jännittävään kesään FM:n maailmassa!
 

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Henkilökunnasta sen verran, että heti alkuun laitoin haun päälle Director of Footballiksi. Hakijoita tuli jonkun verran, ja valinta osui Juha Reiniin. Ihan asialliset attribuutit ja kun manageri on puoliksi suomalainen niin oli muutenkin ihan looginen valinta. Ihan asiallisesti se on kai hommansa hoitanut, saa tehdä jatkosopimukset ja hankkia junnuja jengiin.

U18 manageriksi palkkasin nyt ennen kolmatta kautta Paul Scholesin. Taisi lopettaa uransa jo vuotta aiemmin, ja nyt tarttui hakemukseen. Hyvät attribuutit ja varmasti nousevatkin vielä tuosta.

Kolmas kausi alkoi melko heikosti, mutta joulukuussa alkoi taas kulkemaan paremmin ja päästiin putoamisviivan alta pois. Joukkue on todella nuori ja tarvitsi taas ilmeisesti hiukan aikaa hitsautua yhteen. Pohjanpalo oli ilman maalia jonkun kymmenen peliä, mutta iski sitten hattutempun ja nyt tuntuisi taas kulkevan. Eipä sen nyt ihan puhdas maalintekijä tule ollakaan, yksinäisenä kärkenä pelaa DLF:nä, mutta luulisi nyt vähän ahkerammin osuvan.
 

naapuri

Jäsen
Ensimmäinen kausi on jo hyvässä vauhdissa ja neuvoja kaivataan. Erinomaisen treenikauden jälkeen sarjan alku meni Klubilla aivan penkin alle, seitsemästä ensimmäisestä ottelusta viisi tasuria ja kaksi tappiota. Uskomattomasti neljä kertaa vastustaja käänsi ottelun viimeisen viiden minuutin aikana, joko tasapeliksi tai sitten voitoksi. Näinpä sisäänajettu taktiikka meni osittain vaihtoon ja siitä tehtiin hyökkäävämpi, sillä yhdellä tehdyllä ei näköjään matseja voiteta.

Ongelma onkin nyt se että pelaajistosta alkaa kuulua soraääniä. Saako näitä kapinallisia hiljenemään jotenkin muuten kuin vain voittamalla otteluita? Pelaajat haluavat jutella ja jos nätisti sanoo niin ovat hetken tyytyväisiä mutta ilmeisesti tappiomieliala voi levitä.

Muutenkin koko ajan pitää olla varovainen mitä medialle puhuu. Yksi kärjistäni ei tykännyt kun sanoin että hän on pelannut hyvin, mutta kykenee vielä parempaan. Saatanan primadonnat!
 

Ameno

Jäsen
Kuudes kausi on nyt alkanut TPS:n valmentajana, tai no pelattu on jo 11 peliä, joista 9 voittoa ja 2 tasapeliä. Nuo tasapeli-tulokset vähän harmittaa, kun ollaan kuitenkin melko hyvin hallittu noitakin pelejä, liitteenä kuvat kyseisten pelien tilastoista... Tuntuu, että vastustaja viimeistelee aina ihan helvetin tehokkaasti, kun omat pelaajat tuhrivat paikkoja ja hätäilevät, ja kuten aiemminkin täällä jo on sanottu, vedetään se pallo liian kaukaa taivaan tuuliin.

Toinen asia, mikä harmittaa, niin loukkaantumiset... Nyttenkin joukkueesta loukkaantui ykköspelintekijä, keskikentän keskustan kapellimestari useammaksi kuukaudeksi. Ehkä lempipelaajani joukkueesta, jonka läpimurtokausi oli käsillä. Erittäin taitava teknisesti ja "mentaalisesti" ja olin hänelle opettanut vielä liudan noita suosikkiliikkeitä, joiden avulla hän dominoisi keskikenttää vieläkin kovemmin! Mutta sinne meni sekin. Harmittaa kyseisen pelaajan ja itsenikin puolesta, koska olisin halunnut nähdä kaudella hänen taituruuttaan keskikentällä, kun hän pistelee läpisyötöillään hyökkääjiä maalintekoon! Kyllä joukkueesta korvaava pelaaja samalle pelipaikalle ja rooliin vielä löytyy, mutta tuntuu että about joka pelissä kyseinen korvaaja sekä muutkin keskikentän pelaajat saa kunnolla osumaa ja saa pelätä, että joutuuko nämäkin nytten pitkälle sairaslomalle. Loppuu kohta rotaatiopelaajat kesken, kun joutuu junnuja jo nostelemaan edustukseen.

Kolmas asia on se, että ulkomaiset seurat yrittävät ostella parhaita pelaajiani pois! Nyttenkin on kovaa hinkua ostaa tuo vasen pakkini, joka on myöskin erittäin tärkeä palanen joukkueessa. Hänellä on erittäin kovat fyysiset ja suht hyvät mentaaliset ja tekniset ominaisuudet ja.. No tykkään hänen vasemman laidan nousuistaan ja keskityksistään ja satunnaisista leikkauksistaan keskelle ja kaukolaukausmaaleistaan... Ja sitähän sanotaan, että joukkueen heikoin pelaaja on vasen pakki, niin jos on tuollainen vasen pakki, niin sittenhän on melkoisen kova joukkue... Ensin tarjoukset hänestä olivat joitain satoja tuhansia, jotka hylkäsin heti, sitten ne nousivat miljoonaan, kahteen ja puoleen miljoonaan... Ei varmaan kauaa mene, kun tulee purkupykälän ylittäviä 5 miljoonan tarjouksia, kun kiinnostuneita joukkueita ovat mm. Ajax, Atlético Madrid ja Schalke.

Kyllähän tuolla viidellä miljoonalla saisi varmastikin ihan hyvän korvaajan ostettua, mutta tykkään pitää näistä omista kasvateista kiinni (tätä ranskalaista ei kyllä tosin lasketa omaksi kasvatiksi, kun kaappasin hänet vapaana agenttina hänen ollessa jo 19v, nytten hän on siis 22v), sekä hänen palkkansa on, sanoisinko, maltillinen. Olen saanut pidettyä palkkatason todella alhaalla kun vertaa minkä tasoisia pelaajia joukkueesta jo löytyy. Joukkueen eniten ansaitseva pelaaja, maalivahti Jukka Lehtovaara, tienaa 1500 e/v. Palkkoihin yhteensä menee tällä hetkellä vain 22 416 e/v, kun palkkakatto tällä hetkellä on 23 009 e/v ja siirtorahaa käytettävänä 6 598 281 euroa... Eli siis olen kitsas! Ja hyvin pystynyt pitämään noi palkat kurissa. Tämän takia ne tuolla seurajohdossa minusta pitävätkin kovasti. Neljänä edellisenä kautena kolmesti olen päässyt tuohon Mestareiden liigaa vastaavaan ja kerran jouduin tyytymään vaan Eurooppa-liigaan. Noista mestareiden-liigan lohkopaikoista sai hyvin rahaa, jonka ansiosta siirtobudjetti on kasvanut nopeasti huomattavasti ja ollaan pystytty kehittämään joukkueen tiloja paremmiksi.

Mestareiden liigassa ei kyllä paljoa olla juhlittu, kun lohkovaiheessa yleensä on tullut takkiin melkein joka ottelussa. Toissa kaudella meni yllättävän hyvin, kun tuloksena oli kaksi tappiota, kaksi tasapeliä ja kaksi voittoa, jotka eivät kuitenkaan riittäneet jatkopaikkaan. Voitotkin olivat muistaakseni eri joukkueita vastaan. Mielenkiintoista viime kaudella oli se, että noissa otteluissa ensimmäistä kertaa jokaista uutta joukkuetta vastaan, olikohan jopa jokaista kolmea lohkovastustajaa vastaan, ensimmäinen puoliaika hävittiin jotain 5-0 ja sitten toinen puoliaika petrattiin ja se meni sitten tyyliin 1-1 tai jopa 1-0 voitto meille. Sitten jälkimmäisissä otteluissa pärjättiin jo paremmin, kun toivo jatkopaikasta oli jo mennyt, ja niistä pystyttiin yksi tasurikin jopa ottamaan ja maalin-parin häviöt muista.

Mutta niin, jotta pystyisi nousemaan uudelle tasolle, niin pitäisi vissiin rohkeammin vaan ruveta tuhlaamaan ja käyttämään noita varoja ja makselemaan parempia palkkoja pelaajistolle. Tykkään vaan kasvattaa junnuista pelimiehiä ja neuvotella tiukasti mahdollisimman pienet palkat ja pitkät sopimukset heille. Ja tietysti aina ensin pyritään täydentämään joukkuetta vapailla agenteilla, ja siirtosummia ruvetaan makselemaan vasta ihan viimeisenä vaihtoehtona. Hyvä esimerkki tuosta palkkojen pienuudesta on sekin, kun joukkueessani pelasi hyökkääjä Hermanni Vuorinen, jonka nappasin vapaana agenttina kaudeksi 2013, kun jostain syystä Honka ei jatkanut Veikkausliigan maalipörssin voittajan sopimusta... Noh palkka hänelle oli jotain alle 1000 e/v, ehkä jotain 700 ainakin sillon alussa. Silloin se oli vielä aika kova palkka, mutta kova oli pelaajakin. Hieman se tuosta tietysti kausien kuluessa nousi, mutta palkkabudjetti nousi nopeampaa, niin oli melko pieni palkka sitten myöhemmillä vuosilla. Sitten oli aika päästää hänestä irti, kun löytyi jo paremmat hyökkääjät ja hänkin vaati niin suurta palkkaa, ehkä jotain 2000 e/v. No en sitten jatkosopimusta tehnyt hänen kanssaan, vaan Brøndby IF sainasi hänet vapaana agenttina. Nytten hänellä on siis menossa ensimmäinen kausi tuossa seurassaan ja näyttää nauttivan 7000/v palkkaa! Aika hyvä palkankorotus. Toinen esimerkki on Juho Lähde, jonka myin 2,5 miljoonalla Zilinaan, koska kerran tuli tuollainen tarjous ja hän nyt ei mikään joukkueen tärkein pelajaa ollut ja taidoiltaan melko keskinkertainen. Vaikeaa hänet oli kyllä myydä, mutta korvaus oli kuitenkin niin hyvä. Hänen palkkansa nousi siinä jostain 700:sta 3200:een. Samanlaisia palkankorotuksia saisivat varmasti lähes kaikki aloituskokoonpanon pelaajani, jos heidät pistäisin menemään parempiin seuroihin, eli yhtä halvalla on vaikea hankkia yhtä hyviä pelaajia...

Oho, tulipas kirjotettua pitkät tarinat... Niin, ne liitteet vielä. Laitoin mukaan vielä kuvan tuon loukkaantuneen keskikenttäpelaajan, Jari Lyytikäisen, taidoista, koska olen aika ylpeä siitä, millaisen pelaajan olen kehittänyt! Ja kuvat on kivoja.

Jari Lyytikäisen taidot
TPS v KooTeePee Match Stats
FC Inter v TPS Match Stats

Kuvat löytyvät siis linkkien takaa postimage.org-palvelusta, jonne voi ladata kuvia koneelta, koska olivat liian isoja tänne tallennettavaksi.

Uskallanko mä lähettää tällasen sepustuksen, josta ei varsinaisesti mitään apua kenellekään liene... No lähetetään nytten, kun kerran jonkun aikaa tässä sitä kirjottelinkin.
 
Viimeksi muokattu:

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Uskallanko mä lähettää tällasen sepustuksen, josta ei varsinaisesti mitään apua kenellekään liene... No lähetetään nytten, kun kerran jonkun aikaa tässä sitä kirjottelinkin.

Näähän on aina peliluolan parasta luettavaa, kiitos.

Crewe Alexandralla pelailen edelleen, kausi 2015-2016 on puolessa välissä ja putoamistaisteluun tuomittu Crewe johtaa liigaa. Joukkue on Championshipin nuorin, keski-ikä 23,78 ja avauksen keski-ikä vielä nuorempi. Omia kasvatteja on avauksessa jo kolme, muut nuoret on muualta hankittuja, suurimmalta osin halpoja ylijäämiä isoista jengeistä tai ilmaisia siirtoja. Kärjessä pelailee joukkueen oma kasvatti James Summers, joka 17 vuotiaana on pelannut 22 peliä, average rating 7,29 ja 11 maalia sekä muutama syöttö. Englannin U21-jengiin James nousi 15 vuotiaana ja nyt menossa olevassa karsinnassa on tehnyt kuudessa matsissa kahdeksan maalia. Vähemmän yllättäen Arsenal, Chelsea ja ManU ovat jatkuvasti scouttaamassa Summersia ja kyselevät hintaa. En myy alle viidentoista millin, enkä haluaisi kyllä myydä ollenkaan. Uskomattoman lahjakas pelaaja.

Taktiikkana on 4-1-2-2-1 aika puolustavana ja pallonhallintaan perustuvana, eli ollaan alhaalla ja pyöritetään peliä ja siitä rakennellaan paikkoja. Vastahyökkäyksiin lähdetään sitten nopeasti. Laitapakit hyökkävinä, keskikentällä toinen tukee Deep laying playmakerinä ja toinen hyökkää Advanced playmakerinä, laidoilla AMR ja AML inside forwadrdeina, Summers/Pohjanpalo sitten Trequartistana. Homma toimii, puolustus pitää hyvin ja maalejakin saadaan aikaiseksi yleensä riittävästi. Aika yleinen on 1-0 voitto, ja tasureitakin on tullut reilusti. Nyt on menossa kuudentoista ottelun tappioton putki, joista voittoja yhdeksän. Tämän putken aikana kärkeen noustiin vaikka siellä tuntumassa on koko kausi notkuttukin, eroa kakkoseen on nyt jo neljä pistettä, kolmoseen kahdeksan ja playoffien ulkopuolelle kaksitoista.

Rahaa joukkueella ei ole juurikaan, joten halvoilla tai ilmaisilla pelaajilla pitää jatkossakin vahvistaa joukkuetta. Katsotaan tarviiko tammikuussa mitään, voi olla että jonkun pelaajan myyn ja ostan rotaatiota puolustukseen.

Hyvältä tulevaisuus näyttää kuitenkin, junnuissa on todellisia helmiä tulossa varsinkin puolustukseen ja Valioliiga on edelleen haaveena.
 
Itsekin tuli hommattua pitkän mietinnän (ja hinnan putoamisen odottamisen) jälkeen jälleen kerran uusi FM muutama viikko sitten. Vuodesta 2007 asti jokaisen olen ostanut ja ainahan tämä on vain yhtä koukuttava. Tällä kertaa oli todella hankala aloittaa, kun tuntui olevan niin hirveä työmäärä, ennenkuin pääsi oikeasti pelaamaan ja ensimmäiset viikot menivätkin vain puolen tunnin/tunnin erissä pelaten. Viime viikolla sitten repesi, peli on ollut päällä lähes kokoajan himassa ollessani.

Joukkueeksi otin HIFK:n, sillä tarkoitus oli lähteä matalalta tasolta ja mahdollisesti hakea "realistisempaa" otetta hommaan ja lähteä sieltä pikkuhiljaa hakeutumaan suurseuroihin. Harjoituskausi oli lähes täydellinen. Ainoa tappio tuli Veikkausliigan Mypalle, muut viisi ottelua päättyivät HIFK:n voittoon. Myös Suomen cupissa oli kova vire, sillä neljännellä kierroksella kaatui pahin kilpailija Viikingit, viidennellä Someron Voima, mutta kuudennella kierroksella Jaro oli kotikentällään vahvempi. HIFK johti vielä ottelun loppuhetkillä 1-0, mutta juuri ennen lisäajan alkua Jaro tasoitti ottelun ja lopulta oli vahvempi rangaistuslaukauksissa.

Yleiset odotukset helsinkiläisiä kohtaan eivät olleet katossa, median odotuksien mukaan joukkue tulisi sijoittumaan sijalle 8 ja taistelu putoamista vastaan olisi todella kova. Materiaali ei huikaissutkaan päätä, joten muutamia hankintoja oli pakko tehdä. Puolustuslinjaan hankittiin TPS:stä lainalle Ville Rannikko ja laitahyökkääjäksi Kevin Mombilo Hongasta. Lisäksi joukkueeseen liittyi Jan-Erik Heljander (20-vuotias entinen Interin juniori) sekä serbialainen Zoran Peic Fc Korsholmista ilmaisella siirrolla. Kauden aikana kävi selväksi, että oikealle laidalle tarvitaan myös lisämiehitystä ja lopulta entinen Hakan pelaaja, perulainen Yosef Chavez sai sopimuksen kesken kauden try-outin jälkeen. Mombilo, Chavez sekä hyökkäyksessä vakiopaikan kokeneempien pelaajien takaa napannut Tansanian maajoukkueen Zakaria Kibona olivat merkittävässä osassa kauden sensaatiossa. HIFK nimittäin sijouttui Ykkösen toiseksi. RoPS oli kaudella ylivoimainen, mutta rovaniemeläisten takana oli tiukka sarja ja HIFK nousikin viimeisessä ottelussa KooTeePee -voitollaan neljänneltä sijalta ohi PK35:n sekä SJK:n.

Kauden jälkeen oli mennä sormi suuhun. Loistavasti sujuneesta kaudesta huolimatta palkkabudjettia pienennettiin ja kun lainapelaajat poistuivat, näytti joukkue pahimmillaan todella heikolta. Niin vain tilanteesta luovittiin paperilla hyvältä näyttävä joukkue kasaan ja rahaa jäi vielä jonkin verran käytettäväksi keväällä tehtävään hankintaan. Kevään hankinta olikin vanha tuttu, sillä Kevin Mombilo oli jäänyt ilman sopimusta Hongan kanssa ja pitkän väännön jälkeen Mombilolle saatiin kasaan tätä miellyttävä sopimus. Edelliskaudella suurin ongelma oli menestyksestä huolimatta maalinteossa. 27 ottelussa joukkue onnistui vain 28 kertaa saamaan pallon vastustajan maaliin. Kärkipelaajat olivat riittävän hyviä, samaten laitapelaajat, mutta keskeltä puuttui pelintekijä ja siihen rooliin kaapattiin 42 peliä Veikkausliigassa (Honka, MIFK, TPS) pelannut Konsta Rasimus. Puolustukseen Rannikon tilalle tuli Närpes Kraftista edelliskaudella Kraftissa dominoinut Blagoja Dameski. Lainalle puolustuslinjaan Hongasta tuli vielä Jarossa ja Hongassa niin ikään 42 ottelua pelannut Niko Kalliokoski ja joukkue oli yhtä-kahta lainapelaajaa lukuunottamatta valmis.

Kokoonpano:

Koodi:
         Kibona       Okkonen


Mombilo       Rasimus       Chavez

             J. Halme

Tanner   Dameski  Tamminen   Priha

             Johansson   

Ranta (mv), Pyhälä (d/dm), Kalliokoski (d), M.Halme (dm/mc), Luetkehans (dm), 
Kastrati (aml/r), Heljander (aml/c), Birtschgi (st), Valkeapää (st)
 

Ameno

Jäsen
No niin, kausi 2019 pelattu TPS:llä ja oli yhdestä maalista kiinni, ettei kausi olisi jatkunut seuraavan vuoden puolelle. Mestareiden liigassa jäätiin siis taas lohkovaiheeseen, olikohan jotain kolmatta vuotta peräkkäin. Oli kyllä ihan lupauksia herättävä vuosi tuolla Euroopan kentilläkin.

Ensimmäisessä Mestareiden liigan karsintavaiheessa vastaan asettui virolainen Levadia, joka voitettiin yhteismaalein 9-0. Toisessa vaiheessa vastaan tuli kyproslainen Omonoia, joka voitettiin 7-1 ja kolmosvaiheessa vastaan tuli Neftchi Azerbaidzanista, joka voitettiin 5-1 ja selviydyttiin lohkovaiheeseen.

Samaan lohkoon kanssamme arvottiin Real Madrid ykköskorista, Olympique de Marseille kakkoskorista, TPS arvottiin siis kolmoskorista! ja FK Željezničar Sarajevo neloskorista. Itselläni oli toiveita, josko voitaisiin OM haastaa jatkopaikasta, kun Real Madrid oli lohkon selkeästi paras joukkue ja Željezničar heittopussi.

Ensimmäisessä ottelussa Željezničar tuli siis vieraaksi, ja se voitettiinkin kotona 2-0 ottelussa, jota hallittiin selkeästi.

Toisessa ottelussa lähdettiin OM:n vieraaksi. Aloitus oli melko surkea, kuten niin usein kovempia joukkueita vastaan: ensimmäisellä puoliajalla OM teki 2 maalia, onneksi ei kuitenkaan sen enempää. Kyten myös melko usein, niin toisella puoliajalla pystyttiin parantamaan esitystä ja nyt kun vastustaja ei ollut tehnyt kuin 2 maalia, niin pystyttiin jopa nousemaan tasoihin! Eli siis 2-2 tasapeli, joka oli melko hyvä tulos vieraskentältä Marseillesta.

Kolmanteen otteluun lähdettiin sitten Real Madridin vieraaksi. Alku oli melko hyvä, kun saatiin jo 11. minuutilla rangaistuspotkukin! Valitettavasti hyökkääjäni Florian Thiede siinä epäonnistui ja Casillas sen sitten torjui. Sitten Madridilaiset kuittasivat maalin 36. minuutilla. Toinen puoliaika lähti sitten melko heikosti käyntiin, kun jo mainittu Thiede sai punaisen kortin pääpallontavoittelutilanteessa, jossa ei mielestäni mitään rikettä edes ollut. Noh pystyttiin sinnittelemään vajaamiehisenä ilman enempää takaiskuja, eli peli päättyi 1-0 Realille. Veikkausliigan viimeinen ottelu oli siis pelattu 3 päivää tätä ennen, joten tämän matsin jälkeen oli jäljellä enää näitä Mestareiden liigan matseja, joka oli oikeastaan pieni helpotus, että pystyttiin keskittymään täysin vain näihin. Tietysti pelivireys oli pieni kysymysmerkki kun matsien väleissä oli pari viikkoa aikaa. Näiden kolmannen ja neljännen matsin välissä vain levättiin, neljännen ja viidennen matsin välissä sitten suurin osa avauskokoonpanostani kutsuttiin maajoukkueen mukaan, jossa he saivat pitää virettään yllä, ja viidennen ja kuudennen matsin väliin sovittiin Hongan kanssa ystävyysottelu.

Mutta niin, neljänteen matsiin, jossa siis vastaan tuli taas Real Madrid, tällä kertaa Turussa! Ja hyökkääjä Florian Thiede oli saanut yhteensä kolmen matsin pelikiellon, elikkä oli sitten lopuista lohkovaiheen otteluista poissa. Korvaajana minulla on kyllä vielä oikein hyvä kaveri, Tim Väyrynen, joka on jo monta vuotta ollut tärkeä pelaaja joukkueessa. Herrat ovat vaan hieman erityyppisiä, eli Väyrynen on tuollainen target man-tyyppinen kaveri, kun Thiede on hyvä "melkein kaikessa", eli on tekninen, hyvä viimeistelijä, hyvät mentaaliset kyvy, nopea.. Pääpelaajana hän ei vain ole Väyrysen luokkaa. Noh tästä neljännestä matsista ei jäänyt paljoa kerrottavaa, kun turpaan tuli rumasti 1-5, ainoan maalin tekijänä toki juuri Väyrynen.

Viidennessä matsissa lähdettiin Zeljeznicarin vieraaksi, ja siellä pystyttiin taas hyvän esityksen siivittämänä hakemaan 0-3 voitto, kun vastustaja aloitti maalinteon omaan maalinsa ja Väyrynen iski vielä pari maalia. Harmittavasti samaan aikaan OM pystyi ottamaan 2-1 voiton Real Madridista. Ikävä takaisku jatkohaaveille.

Viimeisessä ottelussa siis tuli OM vastaan Turussa, ja voitto oli otettava, jos jatkoon haluttiin. Tämä peli alkoikin mielestäni erittäin hyvin, hallittiin palloa enemmän kuin vastustaja ja luotiin enemmän maalipaikkoja. Ensimmäisellä puoliajalla jäi vaan maalit puuttumaan. Kehotin pelaajia vaan jatkamaan samaan malliin ja hehän jatkoivat. Hyvän näköistä pyöritystä, ja hyviä maalipaikkojakin saatiin muutamia, mutta ei! Mikään vaan ei mennyt sisään. Saatiin jopa yksi rangaistuspotkukin, mutta keskikenttäpelaaja Lyytikäinen missasi sen. Selvät maalipaikat meni meille 3-0 ja puolittaisetkin 3-1, mutta ei vaan saatu maalia. Niinpä lopputulokseksi jäi maaliton 0-0 tasapeli, joka oli hieman pettymys, kun esitys oli ollut niin hyvä ja voitto olisi tarvittu, hitto! Jos olisi ollut Thiede käytettävissä, niin olisi varmaan jonkun maalin noista pistänyt, ainaskin rankkarista... Noh ei kun ensi kaudella sitten uusi yritys...

Kausi alkoikin melko hyvin, kun päästiin osallistumaan tuohon johonkin Euro Cuppiin, joka ilmeisesti järjestetään kahden vuoden välein (?) En oikein ole varma että miten siihen pääsee mukaan, pitää ilmeisesti olla Mestareiden liigan lohkovaiheessa mukana? Vai onko tuo ihan niinkun Eurooppa-liigan pudotuspelejä? Pääseekö Mestareiden liigan lohkokolmoset noihin mukaan? Noh kuitenkin, ekassa otteluparissa tuli turkkilainen Trabzonspor vastaan, joka voitettiin otteluin 2-1 ja 1-1, seuraavalla kierroksella tuli vastaan Sporting Lissabon, eka ottelu hävittiin 0-2, mutta toinen ottelu voitettiin 4-1, ja päästiin taas jatkoon! Kolmannella kierroksella sitten tuli vastaan Borussia Mönchengladbach, joka voitettiin ensimmäisessä ottelussa 0-2! Valitettavasti vaan toisessa ottelussa hävittiin 2-4 ja vastustaja sitten pääsi jatkoon vierasmaalisäännön perusteella.

Suomen jalkapallokentillä pelit menivät lähes täydellisesti. Alkukaudesta voitettiin liigacup, sitten Veikkausliiga meni paremmin kuin koskaan, 33 ottelussa ei yhtään häviötä, 2 tasapeliä ja 31 voittoa. Viime kaudellakaan ei tullut yhtään häviötä, tosin tasapelejä tuli jotain yli 10 kappaletta, mutta kuitenkin, nyt ollaan liigassa about 70 pelin tappiottomassa putkessa. Myös Suomen cup pystyttiin voittamaan. Tietysti vähän on vaikeuksia motivoitua jatkamaan seuraavalle kaudelle, kun ollaan jo noin ylivoimaisia Suomessa, ja kauden menestyneisyyden määrittää vaan ne muutamat ottelut sen jälkeen, kun ollaan jo pitkä kausi pelattu... Mutta mä haluan edetä pidemmälle Mestareiden liigassa!

Pelaajisto näyttää kyllä melko hyvältä, kun monet avainpelaajat ovat vasta 23-26-vuotiaita, joku viitisen about kolmekymppistä, jotka ovat vielä hyviä vahvistuksia, tai ainakin hyviä vaihtopelaajia. Ja sitten junnuistakin on vielä tulossa muutamia melko kovia nimiä. Palkkoja on joutunut hieman nostamaan, että on saanut pidettyä tärkeitä pelaajia joukkueessa, mutta ne ovat kyllä vieläkin melko maltillisia. Eniten tienaava pelaaja on 31-vuotias keskuspuolustaja Jordi van Gelderen, jonka aikoinaan JJK:sta hommasin ja silloisesta keskikenttämiehestä muovasin puolustajan, ja onkin erittäin hyvä hommassaan! Hän on hankkinut myös Suomen kansalaisuuden ja päässyt Suomen maajoukkuepelejäkin pelailemaan. Hän siis tienää 2000/viikko. Koko joukkueen palkkakulut ovat 28 373 e/viikko, ja olen pitänyt tuon palkkabudjetin tuossa mahollisimman lähellä. Siirtobudjettia löytyisi tällä hetkellä 9.7 miljoonaa, joten kovin säästeliäästi olen vieläkin toiminut. Olen nyt katsastellut markkinoilta hyvää, nuorta puolustajaa, ja sellaista on kyllä ollut aika vaikeaa löytää sellaista, jolla noi nopeus-ominaisuudetkin olisi kohtuullisen hyviä, mutta onnistuin hommaamaan joukkueeseeni 17-vuotiaan Itävaltalaisen Eric Kernin, joka saattaa jo kohta haastaa edustusjoukkueenkin puolustajat peliajasta. Loppukaudesta annoin hänelle peliaikaa rotaation merkeissä ja hän aloittikin melko vakuuttavasti, kun 4 pelissä teki jopa 3 maalia.

Taktiikkana itselläni on muuten samantyyppinen, mitä tuolla ylempänä nimimerkeillä kurhela ja Footless, eli 4-1-2-2-1. Alhaalla tietysti kaksi keskuspuolustajaa ja kaksi laitapakkia, vasemman puolen pakki, Gideon Okore, nousee melko ahkerasti ja osallistuu hyökkäyksiin. Hän onkin eräs lempparipelaajista joukkueessani, häntä jo hehkutinkin tuossa aiemmassa viestissäni. Tällä kaudella hän on tehnyt veikkausliigassa 22 ottelussa tehot 3+6 ja Euroopan kentillä vielä huikeammin, 18 ottelussa 1+11. Ai että mä tykkään tuosta! Niin, sitten muodostelmassa on yksi puolustava keskikenttäpelaaja, keskikentän keskustassa pelinrakentaja Advanced playmaker-roolissa ja sitten tasapainottavampi pelaaja ihan vaan Central Midfielderinä. Sitten löytyy hyökkäävät laiturit molemmilta puolilta, vasemmalla roolina on Inside Forward, eli hän leikkaa sisään, samalla kun vasen laitapakki pitää sitä leveyttä yllä. Pelin alusta asti tässä ykkösvaihtoehtona on ollut Mika Ääritalo, joka on aina ollut erittäin hyvä hommassaan, kun olen TPS:llä pelannut. Tällä kaudella ja tästä kaudesta eteenpäin taitaa vaan Ääritalon aika olla ohi ja hommaamani tanskalainen Jimmy Pedersen on perinyt tuon paikan ja alkaa olla ykkösvaihtoehto sinne. Oikeajalkaisena ehkä hieman suurempi uhka juurikin maalinteossa kuin Ääritalo, ja hän on vasta 19-vuotias! Yksi lempparipelaajista hänkin, ja suuria summia hänestäkin on jo tarjottu, mutta en myy! Sitten vielä muodostelmassa tietysti hyökkääjä, jota peluutan joko Complete Forwardina tai Target Manina, riippuen hieman siitä että onko Väyrysen vai Thieden vuoro pelata.
 

Tacs

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Kausi alkoikin melko hyvin, kun päästiin osallistumaan tuohon johonkin Euro Cuppiin, joka ilmeisesti järjestetään kahden vuoden välein (?) En oikein ole varma että miten siihen pääsee mukaan, pitää ilmeisesti olla Mestareiden liigan lohkovaiheessa mukana? Vai onko tuo ihan niinkun Eurooppa-liigan pudotuspelejä? Pääseekö Mestareiden liigan lohkokolmoset noihin mukaan?

Jos nyt oikein käsitin niin tarkoitat Eurooppa-liigaa (Euro Cup nimellä löytyy pelistä). Se pelataan joka vuonna ja kyllä se on Eurooppa-liigan pudotuspelejä johon Mestareiden liigan lohkovaiheen kolmanneksi jääneet joukkueet pääsevät tiputtuaan Mestareiden liigasta. Tuossa vielä wikipedia artikkeli kyseisestä kilpailusta.

Itse aloitin ensimmäistä kertaa urani joukkueettomana ja tarkoituksenani hakea kokemuksia jostain hieman eksoottisemmasta maasta. Tulikin haettua useisiin alasarjojen joukkueisiin ympäri maailman, ja yllätyksekseni vastauksiakin tuli hieman joka puolelta. Vaihtoehtoina oli mm. Portugali, Argentiina, Uruguay ja Kiina. Eksoottisuuden perässä kun tässä lähdettiin niin seuraksi valikoitui Kiinan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla oleva Guangdong Rizhiquan.

Saapuessani seuraan kausi oli edennyt jo hieman yli puolenvälin ja Rizhiquan kovista odotuksista huolimatta taisteli putoamista vastaan. Joukkueen johto asetti minulle tavoitteeksi selviytyä puolenvälin tienoille sarjataulukossa, ja se tulisi kyllä vaatimaan suuria onnistumisia sillä pari sijaa ylempään oli jo eroa lähes kymmenen pistettä.

Joukkueen kokoonpano on varsin kapea. Joukkuetta kannattelevat kolme brasilialaista vahvistusta joiden kanssa muutama kiinankasvatti tukevat peliä hyvin, mutta silti avaukseenkin jää paljon aukkoja sillä muut pelaajat ovat täysin reservitasoisia. Junnuissa eikä reserveissä ole kummassakaan yhtään edes rotaatiopaikan arvoista pelaajaa ja siirtoikkunan aukeamiseenkin on lähes puolivuotta aikaa. Ei hyvältä siis näytä.

Rahaa seuralla on kyllä varsin hyvin, mutta se ei oikein lohduta tämän kauden osalta sillä kuten totesin, siirtoikkuna on sulkeutunut jo ennen saapumistani. Kausi alkoi osaltani ikävästi sillä ensimmäisessä ottelussa tuli 0-1 kuokkaan peräpäänjoukkueelta joille ei sopisi hävitä mikäli sarjapaikka olisi tarkoitus edes säilyttää. No onneksi sain joukkueen hieman piristymään ja tuloksena oli seuraavista neljästä pelistä kaksi voittoa ja kaksi tasapeliä. Lisäksi boardi suostui parantamaan sekä reeni- että junnutiloja joten jos täällä vielä tämä kausi loppuun selvitään ilman potkuja niin tilanne alkaa näyttää ehkä jo hieman valoisammalta.
 

Ameno

Jäsen
Jos nyt oikein käsitin niin tarkoitat Eurooppa-liigaa (Euro Cup nimellä löytyy pelistä). Se pelataan joka vuonna ja kyllä se on Eurooppa-liigan pudotuspelejä johon Mestareiden liigan lohkovaiheen kolmanneksi jääneet joukkueet pääsevät tiputtuaan Mestareiden liigasta. Tuossa vielä wikipedia artikkeli kyseisestä kilpailusta.

Aivan, niin tietysti. Itsellenikin avautui tuo melkeinpä tuossa kirjottaessani. On vaan niin hassusti päässyt käymään että olen vissiin about joka toinen vuosi päätynyt kolmanneksi ja joka toinen vuosi neljänneksi tuolla lohkossani, niin siitä tuo mielikuva että se järjestettäisiin vaan joka toinen vuosi. Sitten vaan tutkailin tuolla pelissä kyseisen kilpailun rakennetta, josta sitten näin, että sielläkin on ollut jotkut lohkot, joten siitä päättelin että kyseessä on Eurooppa-liigan pudotuspelit. Noh, lämmittelynä seuraavaan kauteen päästään niitäkin sitten heti taas pelaamaan, toivottavasti menee vieläkin paremmin kuin edellisellä kerralla! Joukkue pysyy hyvin koossa, eikä mitään suuria hankintoja nyt oikeastaan tarvitse tehdä tammikuun siirtorajalla.
 

V. Filppula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, FC Barcelona, KPV
Osaisko joku auttaa. Tullut pelattua sarjan pelejä jo 2010 vuoden versiosta asti. Mutta apua kaipaisin sellaiseen asiaan, että mistä saan tähän 2013 versioon uuden match enginen asennettua, sekä siihen, että miten saan suomessa asetettua 2 divarin pelattavaksi? Pääsisi aloittamaan oman kylän joukkueella nousun kohti mestareiden liigaa.
 
Toinen kausi HIFK:ssa pelattuna ja viimeisellä kierroksella tapahtui todellinen sensaatio, kun sarjakolmosena ollut HIFK voitti sarjajohtaja JJK:n kotonaan ja samaan aikaan OPS hävisi oman ottelunsa PK35:lle ja HIFK nousi kummankin joukkueen ohi ja Veikkausliigaan.

Sitten alkoikin homma mennä päin persettä ja motivaatio koko pelaamiseen hävisi ainakin hetkeksi. Ensinhän, kuten aina, joukkueen status oli edelleen puoliammattilainen ja ykkösliigajoukkue. Eihän kukaan halunnut HIFK:hon siirtomarkkinoilla. Sitten yhdessä yössä joukkue nousi myös statukseltaan Veikkausliigaan ja pelaajia rupesi kiinnostamaan myös punanutun päälle vetäminen. Noh, ennen ensimmäistäkään signausta tuli ilmoitus, että seura on myynnissä ja pelaajahankinnat jäissä määrittelemättömän ajan. Tämän ajan jälkeen rupesin sitten katselemaan markkinoilla edelleen olevia mielenkiintoisia nimiä ja vastaan pompsahti mielenkiintoinen asia: Palkkabudjetti oli noussut 3000€:sta viikossa 4500€:n viikossa, mutta samaan aikaan palkkakulut olivat nousseet 2800 eurosta 4400 euroon. Ensin ajattelin, että sopimuksissa olleet nousupykälät olivat tulleet täytäntöön ja nousu johtui siitä. Äkkiä laskin sitten edustusjoukkueen palkat yhteen ja tulos oli luokkaa 3200€, kun joukkueesta oli päästetty useampia pelaajia pois ja viime kauden lähemmäs 25 pelaajan miehistö oli tällä hetkellä vahvuudeltaan ainoastaan 19 pelaajaan. Syy löytyikin äkkiä, kun juniorijoukkueeseen oli ilmestynyt ilmeisesti ammattilaistatuksen ansiosta helvetinmoinen määrä pelaajia kokonaisvahvuuden ollessa kolmenkymmenen luokkaa, josta btw 6 maalivahtia. Jokaisen junnupelaajan liksa on 40€/vko. Kolme pelaajaa sain sitten työnnettyä muualle lainaan, mutta lopuista en pääse eroon edes ilmaisella siirrolla. Ja sanomattakin lienee selvää, että edes potentiaalin kohdalla ei kovin monen pelaajan kohdalla puduta edes yhdestä tähdestä.

Eli ilmeisesti asetuksissa ollut "apulaismanageri hoitaa u19 -joukkueen *liirumlaarum*" on sitten aiheuttanut tämän. Itse muistelisin, että aiemmissa versioissa kaikkiin juniorijoukkueen hankintoihin on vaadittu minun siunaus ja nyt en muista nähneeni. Vai onko kyse siitä, että siirryttiin ammattilaisjoukkueeksi? Täytyy tutkailla vielä noita asetuksia, jos jaksaa peliä (tai savea) enää avata. Yksi vaihtoehto on jättää uppoava laiva ja siirtyä eteenpäin muihin joukkueisiin, olisin vain kauden verran halunnut päästä pelaamaan omalla duunilla saavutettua Veikkausliigaa, mutta jos peli jatkuu, lähden kyllä ensimmäiseen työtä tarjoavaan korkeamman profiilin joukkueeseen ja viime töikseni ennen irtisanoutumistani annan kenkää apu-GM:lle. Kyllä pistää vituttamaan, vaikka omasta tietämättömyydestä todennäköisesti johtuukin.
 

Ameno

Jäsen
Noniin, seuraavakin kausi on nyt TPS:llä pelattu. Tai siis kalenterivuosi 2020, koska kausihan tavallaan jatkuu, Mestareiden liigan pudotuspelejen muodossa! Oli kyllä aika uskomaton suoritus, kun en jatkopaikkaan pahemmin uskonut, kun samaan lohkoon arvottiin Bayern München (sijoitettu 10. Euroopan seurajoukkueista), AC Milan (7.) sekä neloskorista Celtic (67.). TPS:hän on noussut jo sijalle 28. Euroopan seurajoukkueista, ja veikkaan, että nousua tapahtuu taas ensi kaudella. Jännää oli se, ettei enää tarvinnut edes taistella paikasta lohkovaiheessa, vaan menestykseni kyseisessä kisaissa on taannut Suomen Veikkausliigan voittajalle jo automaattisen paikan lohkovaiheessa! Tämä tietty vähentää stressiä ja menestyspaineita, kun ei tarvitse kesken kauden taistella paikasta tuolla auringossa, mutta toisaalta se ehkä vähän viekin jännitystä pois. Noh, en valita!

Ensimmäinen matsi AC Milania vastaan San Sirolla, puolustaja Dan Hatakka iskee TPS:n kulmapotkutilanteesta 7. minuutilla 1-0 johtoon! Melko tasaista peliä koko pelin, ja valitettavasti Milan tasoittaa vastaavasti kulmapotkutilanteesta 83. minuutilla. Saatiin vielä rangaistuspotku 88. minuutilla, mutta hyökkääjä Thiede missasi sen taas! Tämän matsin jälkeen pistin Thieden harjoittelemaan malttia, josko se rankkarien osumisprosentti kasvaisi näissä tärkeissä peleissä.. Noh 1-1 lopputulos melko hyvä vieraskentältä AC Milania vastaan.

Seuraavassa pelissä Bayern tuli vieraaksi Turkuun. Ja huhhuh! Vasen laituri Pedersen leikkaa sisään 14. minuutilla ja iskee pallon maaliin! Ja lisää tulee 18. minuutilla, kun Pedersen leikkaa vasemmalta maalin oikealle puolelle, murtautuu puolustuslinjan läpi ja tekee jo toisen maalinsa! 37. minuutilla keskikenttäpelaaja Lyytikäinen antaa komean chippisyötön vastustajan puolustuslinjan taakse, jonka hyökkääjä Thiede puskee vastaantulevan Neuerin yli maaliin! Toinen puoliaika ja Bayern ei tunnu saavaan peliään kulkemaan, kun 50. minuutilla vasemmalle tuleva avausyritys katkotaan ja keskikentältä tuleva läpisyöttö tavoittaa Thieden, joka kiertaa hieman ja iskee illan toisen maalinsa! Pelin lopussa 85. minuutilla Bayernikin saa maalihanansa auki, kun keskikentältä lähtevä putoava lehti tippuu juuri ja juuri maalin ylänurkkaan ja yllättää hieman helpohkosti Lehtovaaran. Mutta eipä siinä, vielä 88. minuutilla saadaan vapaapotku juuri vastustajan rankkarialueen ulkopuolelta, siitä kaaren sisältä. Ampumaan asettuu Thiede, joka tällää pallon komeasti muurin yli ylänurkkaan! Hattutemppu siis Thiedelle omaa junioriseuraansa vastaan. Mahtoi maistua hyvältä!

Seuraavassa matsissa sitten vastaan tuli Celtic Turussa. Tämä oli jopa yllättävän helppo ottelu, kun Celticin hyökkääjä otti punaisen heti pelin toisella minuutilla. Näinpä sitten hallittiin koko ottelua aika ylivoimaisesti ja tulos oli sen mukainen: 8-0! Neljä maalia vasemmalle laiturille Pedersenille, yksi keskikenttäpelaaja Mendylle, yksi Lyytikäiselle, yksi oikealle laiturille Dan Sundmanille (21 vuotias oma kasvatti, seuraava joukkueen superpelaaja!), ja hyökkääjä Thiede iski vielä yhden. Samaan aikaan Bayern ja Milan pelasivat tasapelin 3-3.

Seuraavassa matsissa sitten uudestaan Celtic, tällä kertaa heidän kotonaan. Tämä matsi ei enää ollutkaan niin helppo, mutta johtoon mentiin 32. minuutilla Lyytikäisen iskettyä rankkari maaliin (Hyökkääjänä aloitti tässä ottelussa Väyrynen, piti hänellekin nyt joitain minuutteja saada...). Celtic tasoitti heti 37. minuutilla laukauksella rankkarialueen rajalta, mutta Pedersen vei TPS:n heti uudestaan johtoon 39. minuutilla puolustajasta kimmonneen laukausyrityksen jatkotilanteesta. Vielä ensimmäisen puoliajan lopulla puolustaja van Gelderen teki kulmapotkutilanteesta TPS:n kolmannen maalin. Toinen puoliaika oli maaliton, joten 3-1 voitto kelpasi kyllä. Samaan aikaan Bayern voitti Milanin 1-0. Tässä vaiheessa tilanne lohkossa oli siis se, että TPS johti 10 pisteellä, Bayernilla 7 pistettä, Milanilla 5 pistettä ja Celticillä 0. Eli mikäli häviäisin kaksi viimeistä ottelua Bayernia ja Milania vastaan, ja he voittaisivat omansa niin... Noh jatkopaikka oli vielä kaikkea muuta, kuin varmaa.

Seuraavassa matsissa Milan tulee vierailemaan Turkuun. Ja hieno mies Pedersen iskee TPS:n johtoon heti 3. minuutilla kun pienen pallottelun jälkeen vasen pakki Okore antaa läpisyötön boksiin Pedersenille, joka kiertää maalivahtia ja pistää maalin kulmalta pallon maaliin! 34. minuutilla saadaan vapaapotku boksin rajan tuntumasta, kaaren vasemmalta reunalta. Tämän Thiede pistää varmasti taas muurin yli oikeaan ylänurkkaan! 63. minuutilla Lyytikäinen nousee vasemmalta, antaa suht lyhyen keskityksen keskemmälle, jonka Pedersen jatkaa maaliin! 83. minuutilla puolustajani van Gelderen antaa hieman epäonnistuneen, lyhyeksi jääneen puskun Lehtovaaraa kohti, johon vastustajan pelaaja kerkeää väliin ja puskee vastaatulevan Lehtovaaran yli maaliin... Noh, 87. minuutilla Thiede pääsee maalipaikkaan, potkaisee vastaantulevaa maalivahtia päin josta pallo kimpoaa oikealle laiturille Sundmanille, joka laittaa pallon tyhjään maaliin boksin ulkopuolelta. Näinpä 4-1 voitto Milanista ja jatkopaikka varma, yeahh! Erityisen makean voitosta tekee sen, että aiemmin keväällä Eurooppa-liigan pudotuspeleissä toisella kierroksella Milan pudotti meidät jatkosta. Noh, nyt he lähtevät uudestaan sinne Eurooppa-liigan peleihin, kun TPS jatkaa mestareiden liigan pudotuspeleihin!

Viimeisessä pelissä vielä lähdettiin Bayernin vieraaksi. Tähän peliin laitoin taas kärkeen Väyrysen, jotta hänellekin saisi lisää peliaikaa. Väyrynen aloittaakin maalinteon 8. minuutilla, kun Pedersen riistää pallon vasemmalla Bayernin puolustukselta, keskittää oikealle Sundmanille, joka pudottaa pallon päällään maalin eteen Väyryselle, joka pistää pallon maaliin. 31. minuutilla keskikentällä Väyrynen keskittää oikealle laidalle ja pistää Sundmanin vauhtiin, joka juoksee melkein päätyyn asti, laukoo pienestä kulmasta melkein boksin reunalta ja vastustajan maalivahti hörppää tuon laukauksen sisään. 45. minuutilla saadaan vapari keskikentältä oikealta laidalta, jonka Sundman antaa keskityksen maalin eteen, tähän palloon liukuu Väyrynen oikea-aikaisesti ja tekee toisen maalinsa. Vielä ensimmäisen puoliajan lisäajalla Bayern pelaaja ampuu kummallisen roikun keskialueen vasemmalta kohti maalin oikeaa ylänurkkaa ja tämän vuorostaan Lehtovaara hörppää sisään. 52. minuutilla Väyrynen hankkii TPS:lle rankkarin, jonka Lyytikäinen ampuu varmasti sisään. Maalinteon lopettaa Bayern, joka läpisyötöllä saa pääsee nokikkain Lehtovaaran kanssa ja pistää pallon maaliin. Tuonkin syötön olisi Lehtovaara voinut vastaantulollaan katkaista, eli ei mikään paras päivä hänelle, mutta onneksi hyökkäys oli tehokkaalla tuulella. Lopputulos siis 4-2.

Aika uskomaton lohkovaihe oli kyllä, en olisi uskonut että tässä lohkossa pystyttäisiin viiteen voittoon ja yhteen tasapeliin! Kyllä maistuu. Veikkausliiga ei ehkä mennyt ihan niin hyvin, mitä aiemmilla kausilla, kun 90+ matsin tappioton ja vielä pidempi maaliton putki katkesi 0-1 häviöön liigan viimeisenä majailevaa Interiä vastaan Turun Derbyssä... Noh ehkä se ei nyt niin huono kausi sielläkään ollut, kun 33 matsista 31 voittoa, 1 tasapeli ja 1 häviö, mutta toi häviö kyllä vähän harmitti! ei ihan saatu 100 tappiotonta matsia peräkkäin. Molemmat Cupit tuli tietysti voitettua, ja Thiede rikkoi maaliennätyksiä, kun teki 40 maalia pelaamissaan 26 ottelussa. Pedersenkin teki liigassa 15 maalia 20 ottelussa, mutta täytyy kyllä olla tyytyväinen Pedersenin esityksistä varsinkin tuolla Mestareiden liigassa, kun iski melko tärkeitä ensimmäisiä ja johtomaaleja, 9 maalia 6 ottelussa. Ja Sundman voitti liigan syöttöpörssin 16 syötöllään 29 ottelussa. Ja palkintojakin TPS:n pelaajat tuttuun tyyliin kahmivat Veikkausliigassa. Lehtovaara voitti parhaan maalivahdin palkinnon 11. kerran putkeen, TPS:n puolustuskolmikko Okore, Hatakka ja van Gelderen valittiin kolmeksi parhaaksi puolustajaksi, samoin TPS:n Pedersen, Mendy ja Lyytikäinen valittiin parhaiksi keskikenttäpelaajiksi ja Thiede valittiin parhaaksi hyökkääjäksi. Jännä juttu muuten, kun tuolla Veikkausliigan olikohan kolmanneksi viimeisellä kierroksella tulee aina maajoukkuekutsuja, ja silloin on about koko avauskokoonpano ja moni vaihtopenkiltäkin, sekä parhaimmat junnut maajoukkuepeleissä, niin niihin on aina mielenkiintoista raapia kokoonpanoa kehiin vaihtopenkkimieheistä ja varapelaajien varapelaajista ja yleensä vaihtopenkille ei enää juuri ketään saa, jollei nyt niitä heikompia junioreita lasketa.

Tuolla kun nimimerkki kurhela kysyi noista ystävyysotteluista Mestareiden liigan otteluiden väleissä, niin vaikeaa minullakin niiden järjestäminen joskus on. No kyllä ainakin juniorijoukkue aina hyväksyy tuon ystävyysottelun! Tietty silloin pitää olla ekstravarovainen, ettei ketään loukkaantuisi kummastakaan joukkueesta, eikä se nyt kilpailullisesti paljoa hyödytä. 3. matsihan tulee heti Veikkausliigan loputtua, 4. matsiin sitten on taukoa siitä se pari viikkoa, jolloin en aina edes järjestä mitään harjoitusottelua vaan lepuutan vain pelaajia kauden jälkeen. Yleensä 4. ja 5. matsin välissä on maajoukkuepelejä, jolloin minulla ainaskin nuo avauskokoonpanon pelurit pystyvät pitämään pelivirettä yllä. Ongelmallisin on yleensä 5. ja 6. matsin väli. Tällä kertaa kokeilin neljää eri Venäläistä jengiä vuorotellen tuohon kunnes Spartak Moscow ehdotuksen hyväksyi. Vähän satunnaisesti heittelen manuaalisesti noita ystävyysotteluehdotuksia noihin ja yleensähän ne kieltäytyvät, kun on muka niin kiire, tai sitten ne eivät koe saavansa mitään hyötyä pelaamisestaan näin huonomaineista jengiä vastaan... Ei mulla siis mitään ehdotuksia tuohon yleensä anna, että mitä jengejä voisi haastaa.

Jatkuu...
 

Ameno

Jäsen
Jännä juttu muuten myös tuo joukkueeni maine. Kun katselee tuolta listasta, niin vieläkin TPS:n maine on ihan samalla tasolla kuin HJK:n, kaksi ja puoli tähteä. Muilla Veikkausliigan joukkueilla sitten pääsääntöisesti kaksi tähteä. Tuossa samassa ollaan oltu HJK:n kanssa jo vaikka kuinka kauan, vaikka ollaan voitettu Veikkausliiga jo 9 kertaa putkeen ja esim. tällä kaudella HJK ei ollut edes kakkosena. Ja TPS on esiintyny jo monesti Mestareiden liigassa, kun HJK ei ole päässyt karsinnoista eteenpäin. Mahtaakohan tuo tuosta joskus vielä nousta?

Olen pyytänyt tuota johtoporrasta rakentamaan oman stadionin, kun tuo rahatilanne on sen verran hyvä, joukkueen arvo on päälle 60 miljoonaa ja silleen. Vielä eivät ole suostuneet, mutta toivottavasti tässä joskus, ettei tarvitsisi vuokrastadionilla kauaa enää pelailla!
 

Buster

Jäsen
Mahtaakohan tuo tuosta joskus vielä nousta?
Kyllä ne nousee. Mulla viime vuoden pelissä Veikkausliigalla oli 3 tähteä ja HJK:lla ehdin saada neljä tähteä. Sen kummemmin en osaa eritellä, miten niitä saa nousemaan. Dominoi kotimaassa ja menestyy Euroopassa. Voisiko pelaajienkin maine/taso ehkä vaikuttaa, en tiedä.
 

Tacs

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tuo maine nousee tosiaan varsin verkkaisesti erityisesti Suomessa kun muut joukkueet ovat tasoltaan mitä ovat. Toki Euroopassa menestyminen tuo mainetta, mutta ei se maine siltikään nouse hirveän nopeasti ellet voita koko kilpailua tai ainakin selviydy parhaitten joukkoon. Esimerkiksi vielä lohkovaihe paikkakaan ei juuri mainetta nosta.
 

Ameno

Jäsen
Seuraavaa kautta olen pelannut jo pitkälle, mutta kerrotaanpa tähän siitä tärkeimmästä, eli siis Mestareiden liigan pudotuspeleistä, jotka siis pelattiin tuossa pre-seasonilla. Saatiinpahan ainakin hyviä matseja tälleen kauteen lähdettäessä!

Ekalla kierroksella vastaan tuli Mönchengladbach. Tämä oli sellainen vastus, jota vastaan ajattelin, että on mahdollisuuksiakin jatkoon. Eka matsi pelattiin vieraissa. Peli alkoi melko huonosti, kun vastustaja pääsi heti alkuun iskemään maalin. Noh tästä ei lannistuttu, vaan vastahyökkäyksestä hyökkääjä Thiede pääsee maalipaikkaan vastustajan maalin vasemmalle puolelle, maalivahti tulee vastaan, Thiede ampuu tolppaan ja kerkeää ensimmäisenä kimmonneeseen palloon jonka saa laitettua maaliin! Tämän jälkeen vastustaja tekee taas maalin, aivan ekan puoliajan lopulla. Noh toisella puoliajalla Thiede syötetään vapaaseen maalipaikkaan ja hän tekee varmasti toisen maalinsa. Ja vielä 79. minuutilla, Pedersen pelaa roikkusyötön Thiedeen vaihdetulle Väyryselle, jota vastaan vastustajan maalivahti tulee. Väyrynen voittaa pallon ja jättää hölmistyneen maalivahdin taakseen ja pääsee laittamaan tyhjiin! Ja 3-2 voitto TPS:lle Mönchengladbachista! Seuraava matsi Turussa olikin melko maalirikas. Maalien teon aloittaa joukkueeni oikea laituri Dan Sundman, jonka vastustaja tasoittaa heti perään. Toisella puoliajalla Thiede tekee pari maalia ja Sundmankin tekee toisen maalinsa. Saksalaiset pääsevät vielä kaventamaan rankkarista, mutta lopputulokseksi jää 4-3 ja TPS siis jatkoon yhteismaalein 7-5!

Seuraavalle kierrokselle vastaan arvottiinkin sitten Barcelona. Tässä vaiheessa mielessäni oli jo, että kahdeksan parhaan joukkoon pääsy olikin jo erinomainen suoritus. Noh, ensimmäinen ottelu Camp Noulla. TPS menee johtoon kulmapotkutilanteesta, jonka van Gelderen puskee sisään ensimmäisen puoliajan lopulla. Valitettavasti Barcelona saa vielä tokan puoliajan lopulla vaparin aivan rankkarialueen rajalta vasemmalta puolelta, jonka Thiago ampuu suoraan maalin oikeaan ylänurkkaan. Noh, 1-1 Camp Noulta, melko hyvä tulos kuitenkin, kun aika alakynnessä tunnuttiin olevan. Tokassa matsissa FC Barcelona tulee Turkuun! Tässä matsissa ei edes olla ihan niin pahasti alakynnessä. Ja ottelun ainoan maalin tekee TPS-hyökkääjä Thiede nopeasta vastahyökkäyksestä ja sensaatio on valmis! Barca on löyty! Uskomatonta.

Neljän parhaan joukossa ollaan, ja vastaan tulee seuraava espanjalainen jätti, Real Madrid. Melko paineettomasti tähänkin saatiin lähteä, kun kaikki tästä eteenpäin on vaan plussaa. Ensimmäinen peli Turussa on pitkän aikaa maaliton, kunnes madridilaiset aloittavat maalinteon, kun oman alueen rajaheitosta sählätään pallo vastustajalle ja siitä pallo nopeasti maalin toiselle nurkalle ja maaliin. Noh vastaavasti vastustajan rajaheitto meidän päässä joka sitten riistetään ja isketään nopeasti vastaan. Pedersen syöttää Sundmanin vauhtiin laidallaan, Sundman keskittää matalan keskityksen oikealta, jonka Pedersen pistää maaliin maalin vasemmalta reunalta. Vielä pelin lopussa TPS:n maalipotku suunnilleen keskikentälle, josta se jatketaan vielä eteenpäin, pallo pomppii hieman onnekkaastikin vastustajan puolustuslinjan yli, ja sen perään juoksee Thiede, joka kerkeää pistää pallon maaliin ohi vastaantulevan maalivahdin. 2-1 voitto kotikentältä Real Madridia vastaan, hyvä tulos, tilastojenkin perusteella ottelu oli yllättävän tasainen. Sittenpä lähdettiin Madridiin vierailemaan. Pelin ensimmäinen maali tulee heti toisen puoliajan alussa, kun Hatakka antaa kaveri-pakki-pakki-syötön van Gelderenille, jonka madridilaiset katkaisevat ja pääsevät nokikkain Lehtovaaran kanssa ja maalihan siitä tulee. 71. minuutilla nähdään sitten toisinto Barca matseista, kun oikealta Sundmanin antava kulmapotku kiertää kauniisti van Gelderenille, joka puskee pallon maaliin. Madridilaisten kovasta painostuksesta huolimatta lisämaaleja ei synny, joten peli päättyy 1-1 ja ottelupari siis 3-2 meille ja TPS etenee Mestareiden liigan finaaliin! Uskomatonta!

Finaalissa vastaan asettuu sitten Manchester United. Harmittavasti alkukauden liigaotteluissa vasen laituri Pedersen loukkaantui, niin tilalle piti ottaa tähän matsiin varamies. Ottelu pelataan olevinaan puolueettomalla areenalla, Old Traffordilla Manchesterissa... No tästä finaalista nyt ei TPS:n puolelta paljoa kerrottavaa jäänyt, kun ManU aloittaa maalinteon ja lopettaa sen ja tekee kaikki maalit siinä välissäkin. Ärsyttäviä maaleja, kun yksi keskitysmaali, pari kulmapotkutilanteista ja sitten yksi vielä suoraan vapaapotkusta, joka lähti jostain 40 metristä. Peliesityskin oli aika heikko TPS:ltä niin oli hellpo mestaruus ManUlle, peli siis loppui 4-0. Kyllähän tuota romahdusta odotti, mutta hyvä että kestivät jopa finaaliin saakka! :D Tuosta sijoituksesta on kyllä vaikea pistää enää paremmaksi, vaikea edes yltää samaan. Tuli hyvin tehtyä myös voittoa noilla peleillä, ja seuran johtokin suostui viimein rakennuttamaan uuden, oman stadionin, joka nimetään minun mukaani.

Nyt onkin jo seuraavan kuden Mestareiden liigan lohkot arvottu ja samaan lohkoon kanssani on nyt arvottu Manchester City, Mönchengladbach ja Sparta Praha, eli ei ihan niin vaikea lohko mitä viimeksi. Ja ensimmäinen matsi Mönchengladbachia vastaan on jo pelattukin, ja päättyi melko helppoon 2-0 voittoon Turussa. Tripla kotimaan kentiltä on jo varmistettu, niin eikun vaan kohti lisää menestystä Euroopassa ja tammikuussa päästään pelaamaan uudella, 19543 katsojaa vetävällä areenalla!
 

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Crewellä pyyhkii periaatteessa ihan vahvasti, nousin meinaan Valioliigaan. Ihan kova suoritus pirun nuorella ja halvalla joukkueella. Kyyti taitaa kyllä olla melko kylmää, vaikka ekan pelini voitinkin. Vastassa oli kotona Norwich ja Joel Pohjanpalo iski kaksi maalia. Cardiffia vastaan taistelin vielä vieraissa tasurin, mutta seuraavat kaksi peliä olivat sitten Chelsea ja Man Cityä vastaan, eikä niissä paljon mahdollisuuksia annettu. Molemmat kotona, Chelsea voitti 3-2 (molemmat mun maalit pelin loppuun, tasoitus ei edes lähellä) ja Man City 2-0 (paikkoja todelliseen teurastukseen) ja heikolta on peli vaikuttanut noita kovia vastaan.

Valopilkkuna on ollut toppari Alan Howarth, joka on pelannut alkukauden yli kasin keskiarvolla ja valittiin myös kuukauden nuoreksi pelaajaksi. Kakkosena tuossa kategoriassa oli Pohjanpalo, eli pari onnistujaa on ollut. Keskikentällä homma oikeastaan kusee eniten, ei vaan taso jätkillä riitä, nuoria kavereita liian isoissa saappaissa. Fyrkkaa ei oikein ole mitään kunnon vahvistuksia siihen hommatakaan, joten pitää vain toivoa että kasvavat kauden aikoina ja vastuun myötä rooleihinsa riittäviksi. Mun omat kasvatit, superjunnut Max Clayton ja James Summers ovat olleet surkeita, mutta oletan että pian heräävät ja maaleja alkaa tulla. Statseiltaan Summers on juuri 18 vuotta täytettyään aivan maailman kärkeä ja valittiin Englannin maajoukkueeseenkin. Ehkä tarvitsee vähän kokemusta kovimmalla tasolla, että peli alkaa sujua parhaalla mahdollisella tavalla.

Positiivistä on se, että talous on hyvällä mallilla. Rahaa tulee tietysti televisioinnista sun muusta ja palkat on todella pienet. Joten ehkä tammikuussa saisi vähän rahaa käyttöön ja voisi vahvistaa jotain osa-aluetta, eli kai lähinnä keskikenttää. Sinne on kyllä vuoden parin päästä tulossa niin kovaa talenttia, että lähinnä tarve on jollekin veteraanille joka voi luutia siellä sen kauden pari.

Talenttia on tosiaan haalittu ihan kivasti, viimeksi kun maaotteluita pelattiin, niin 25 pelaajaa sai kutsun. Kolme tai neljä miehiin, muut eri junnumaajoukkueisiin. Englannin U19- ja U21-jengit on aika kivasti miehitetty mun jätkillä, joten hyvältä näyttää tulevaisuus. Viiden tähden junnuja on tällä hetkellä kymmenen, kaksi pelaa avauksessa, pari junnuissa/reserveissä ja loput on lainalla jossain. Neljän ja puolen tähden junnujakin on vielä samat kymmenen, joten aika kova tunku on lähivuosina jengiin. Toki osa noista lähtee sitten joskus myyntiin, mutta aika kivat rahat noilla tekee, toivottavasti. 12 noista on joko ostettuja tai ilmaisia siirtoja, 8 omasta akatemiasta. Kovimmat helmet tietysti oman akatemian tuotoksia.
 

Buster

Jäsen
Voisinpa itsekin jotain yhteenvetoa raapustella HJK:n taipaleesta ja toisesta kaudesta, vaikka se Euroopan osalta on vielä kesken.

HJK:n maalinsuulla häärii Otto Fredrikson joka napattiin vapaista pelaajista, yritin Lehtovaaraa, mutta rahat loppui kesken kun TPS pyytää niin isoja vaikka Lehtovaara on pelin alusta asti halunnut siirtyä pois. Puolustuksessa oikealla luottomies Romário, jonka olen ties kuinka monena vuotena aina ostanut Vítoriasta. Pallollisena topparina saapui toisen kauden kesällä Argentiinan U-20 maajoukkueen avauksen Arián Pucheta, Bocasta vajaalla kolmella miljoonalla eurolla. Ensimmäinen kosketus 15, syöttäminen 13, nopeusarvot molemmat 16 ja hyppääminenkin vielä 13, sekä voima 14. Toisena topparina häärii A-maajoukkueen rinkiin noussut Timi Lahti. Ja vasempana pakkina valitettavan loukkaantumisherkkä Jere Uronen, mutta kun sain vain 450k€ ja on vielä suomalainen.

Keskikenttä (Tainio) alkaa osoittaa ikääntymisen ja tason riittämättömyyden merkkejä. Oikeana laiturina Gambian Demba Savage. Pelintekijänä Rasmus Schuller, joka on ollut jo Rosenborgin, sekä Malagan kiikarissa. Yleismies Alexander Ring, jota olen europeleissä yleensä peluuttanut laidalla Savagen tilalla. Vasemmalla Kiinasta bongattu ja vain toiset 450k€ maksanut Li Jialin. Meidän vasenjalkainen erikoistilanne-ekspertti. Keskitykset 17, kuljettaminen 16, eka kosketus 16, tekniikka vain 11. Löytyy hyvin myös nopeutta ja liikkuu ahkerasti pallottomana. On päättäväinen, tasainen, omaa potentiaalia kehittyä entisestään, mutta hyvin loukkaantumisherkkä.

Kärjessä häärii yhdellä ukolla yksin Tim Väyrynen, jonka viimeistely on jo 17, sekä hyppääminen 17 ja voima 16. Olen treenauttanut ensin pallottomana liikkumista, mikä on tällä hetkellä 13 ja nyt treenataan intensiivisesti ensimmäistä kosketusta. Maaleja 34 esiintymisessä toisella kaudella 35 ja syöttöjä 11. U-21 maajoukkueessa 23 peliä ja 21 byyriä. Kaverina kahdella kärjellä on olleet Pohjanpalo, joka oli valtaosan kaudesta jälleen loukkaantuneena. Sekä Miklu Forssell, joka pelasi suvereenin kauden päättyen valintaan vuoden pelaajaksi Veikkausliigassa. Aloitti siellä 14 peliä, tuli 9 kertaa vaihdosta ja viimeisteli 15, sekä alusti 9 maalia. Valitettavasti vain europeleihin tahtoo olla jo auttamatta liian hidas, vaikka karsinnoissa muutaman kävi tekemässäkin heikompia vastuksia vastaan.

Lum Rexhepin nappasin Hongasta ilmaiseksi ja kaveri oli suvereeni U-21 kisoissa, sekä on ollut äärimmäisen vakuuttava myös HJK:ssa. Karmea uhka vastustajille kulmissa. Lupaavahko turska, Lars Arne Togstadt tarttui ilmaiseksi Rosenborgista. Pelaa topparina, oikeana pakkina ja keskikentän pohjalla. Voi kehittyä tulevaisuudessa ihan kelpo varamieheksi, potentiaali kolme tähteä. Myös Dani Hatakka tuli riistetty ilmaissiirrolla Hongasta ja potentiaali on oikein kunnon kansainvälisen tason pelaajaksi. Keskikentällä lupauksia edustavat norjalainen 16-vuotias laituri Rune Linnes, jolla on kaikki eväät lunastaa potentiaalinsa mikä on vaivaiset viisi tähteä. Irtosi 400k€ Rosenborgista. On tekniikkaa, kuljetus- ja keskitystaitoa, nopea, äärimmäisen päättäväinen (19) ja tekee pallottomana töitä. Väläytteli pari komeaa soolomaalia Veikkausliigassa, mutta muuten etsi tasaisuuttaan ja arkaili. Suomalaisia eturivin lupauksia edustavat jo toista kautta joukkueessa Simon Skrabb (90k€) ja Matias Ojala (5k€). Skrabb oli jo U-21 kisojen jälkeen armottomassa vireessä ja peluutin kaveria avauksessa jopa kunnes joku puujalka taklasi miehen saikulle vajaaksi kuukaudeksi. Josko nyt kerrankin edes jompikumpi näistä lunastaisi sen potentiaalinsa.

Lisäksi on jo kiinnitetty neljän ja puolen tähden potentiaalin 201-senttinen brassitoppari Alessandro Santosista. Aika puujalka, mutta ne fyysiset arvot ja nopeuttakin löytyy 11 edestä. Liittyy vuoden 2014 alussa kun saavutta täysi-ikäisyyden. Uppoaa sellaiset 700k€ ja saa nähdä miten kehittyy, pelannut yhden pelin Brasilian U-20 joukkueessa ja teki heti maalin. Pakko tarttua noihin potentiaalisiin ja liikkuviin toppareihin ajoissa kun niitä voi vielä saada suhteellisen halvalla Etelä-Amerikasta. Venäjältä tulee 50k€ hinnalla vuoden kuluttua hyökkääjälupaus Alexey Gasilin ja 55k€ hinnalla topparilupaus Yury Litke. Hinnoista voi päätellä, että pojilla jonkin verran askeleita otettavana ennen edes HJK:n avausta, mutta kun halvalla saa niin... Lisäksi ilmaissiirrolla Kalmarista tulee aivan kohtsillaan 18-vuotias Melker Hallberg oikean laiturin tontille/keskikentän keskustaan.

Jo ekalla kaudella Mestarien liigassa pyyhki erinomaisesti kunnes ME-päivitys tuli ja vei taktiikan alta. Onnistuin rääpimään itseni jatkopeleissä Yarmolenkottoman Kiovan Dynamon ohi vielä, mutta Yarmolenkolla varustettu Manchester United tuli ja käveli yli. Ei niistä sen enempiä. Tällä toisellakin kaudella edettiin lohkovaiheeseen herkkusieniliigassa ja taas se ihanan Man City samassa lohkosssa sen ihanan taktiikkansa kanssa. Vahvistuneet vielä Hamsikilla, Kakalla, Hummelsilla, Mullerilla ja Arda Turanilla.

Lohkovaihe aloitettiin Tanskassa Brondbyn vieraana ja kovaa prässäävällä pallonhallinnalla. Lopputulos vieraiden 1-2 voitto, onnistujina Demba Savage ja Tim Väyrynen. Jobinpostia tuli Alex Ringin ulosajon myötä. Kentällä mentiin selkeässä HJK:n hallinnassa, pallonhallinta 62-38, syöttöprosentti 83-73 ja maalipaikatkin vielä 4-1 suomalaisille. Seuraavaksi sitten Shakhtar kotona ja nyt käyttöön ainakin europeleissä käyttämäni lättänä 4-4-2, joka on puolustuksellisesti tiiviimpi ja toivottavasti normaalia hieman suoraviivaisemman pelinrakentamisen ansiosta maksimoi tilanteet vastustajan päätyyn. Ja 9. minuutin kohdalla Tim Väyrynen jo jatkaakin keskityksen päällään verkkoon. Toisella puoliajalla Shakhtar joutuu ulosajon myötä miehen alivoimalle ja aivan ottelun loppusekunneilla Joel Perovuo pääsee kaunistelemaan 2-0 loppulukemat. HJK vie kaikki oleelliset tilastot nimiinsä, pallonhallinta 59-41, maalipaikat 1-0, vedot kohti maalia 9-4 ja syötöt 81-71. Sitten vielä eilen ehdin käydä City Of Manchesterilla kärsimässä 1-1 tasapelin. Marek Hamsik tuikkasi jo 8. minuutilla tyhjiin kun Fredriksson aatteli potkaista kulmalipun tuntumasta pallon keskelle kenttää ja n. 25 metrin päähän omasta maalistaan. Ei siinä mitään. City tuli, tuli, tuli ja tuli. Ihan sama mitä siellä koittaa tehdä. Onni on kuitenkin myötä, rimat kolisee ja Otto-poika hoitaa maalilla loput. Keskikentällä Teme Tainio on roolissaan aivan liekeissä ja taklaa pelin aikana 20 kertaa voittaen 17, eikä vieläpä riko kertaakaan. Ja se tasoitus tulee puolivarkain kun Li Jialin keskittää vaparista ja Tim Väyrynen rynnii pallon maaliin. Valitettavasti vain jatkopaikka ei ole todellakaan selvä kun Brondby on toiminut pisteautomaattina. HJK 7 pojoa, Shakhtar 6, City 4. Brondby tuosta voitetaan ja City ottaa revanssin Shakhtarista, sekä Ukrainasta piste. Citya vastaan saan pelata kuitenkin kotona, mutta kun hävisin viime kaudella kotipelistä huolimatta 4-0 niille heti ME-päivityksen jälkeen.

Veikkausliigan voitto irtosi näytöstyyliin, vaikka taktiikoiden puolesta oli aika seilausta kun ei millään meinannut saada tyydyttävää hyökkäyspeliä aikaiseksi. HJK voitti 30 ja pelasi 3 tasan, saldona siis 93 pistettä maalierolla 82-13. Sarjakakkonen TPS keräsi 58 pojoa ja päästi toiseksi vähiten maaleja, 30 kappaletta. Ja muuten Henning Berg tuli kesken kauden Hakan valmentajaksi, tosin seuran kurssi ei muuttunut vaan pysyivät toiseksi viimeisinä. Maalipörssiä dominoi tuttuun tapaan Irakli Sirbiladze 21 byyrillä ja TPS:ään siirtynyt Hermanni Vuorinen jäi aika yllättäen vain 14 osumaan. Myös voitot Liiga-Cupista ja Suomen Cupista HJK:lle. Pelailin alkukaudesta aika reipastakin pallonhallintaa ja välillä meininki oli hyvin Bayern Munchenmaista sillä taisi ainakin muutama peli mennä ilman, että vastustajat saivat yhtään laukausta maalia kohti. Valitettavasti sitten vain joukkue tuli hieman ylimieliseksi ja samalla jostain syystä alkoi aika huolestuttavissa määrin maalimäärä ja kunnolliset tilanteet kuihtua. Vaihdoin sitten saman taktiikan ja muodostelman mitä Europeleissä käytän ja loppukausi meni ihan kivasti. Tietysti taas se viimeinen kuukausi oli aivan kamala otteluruuhkan puolesta, mutta tehtiin 21 maalia kotimaassa 8 peliin tuolla uudella taktiikalla ja päästettiin 3, joista kaikista vastasi Mypa kahdessa eri kohtaamisessa. Tuli tosin kaksi tasuriakin, mutta välillä ei meinannut edes kahta kärkeä irrota kokoonpanoon.

Suomen U-21 maajoukkueella päästin tosiaan EM-kisoihin osallistumaan. Voitettiin Sveitsi 3-0, Tim Väyrynen x2 ja Lum Rexhepi kulmasta. Belgia kaatui 3-1, Väyrynen, Skrabb ja oma maali. Sitten tuli koko turnauksen näytöstyyliin voittanut Italia ja hävittiin vaatimattomasti 5-2 Destro-El Shaarawy-Paloschi show'n edessä, onnistujina maalinteossa Teemu Pukki ja Pohjanpalo. Jatkopeleissä Ranska sitten tiputti harmittavasti noussen tappiolta 3-2 voittoon, Väyrynen osui kahdesti.

Rajusti uudistui U-21 porukka ja sieltä putosi melkein koko avaus pois. Silti karsintalohkossa vuoden 2015 EM-kisoihin, johdetaan tällä hetkellä koko lohkoa kolmella voitolla ja tasurilla. Kakkosena tulee Tanska neljän pisteen päässä ja vasta kolmantena löytyy Englanti 5 pisteellä. Onneksi Tim Väyrynen on esimerkiksi edelleen edustuskelpoinen ja Timppa johtaa koko karsintojen maalipörssiä 9 häkillä neljässä ottelussa. A-maajoukkueella jäätiin karsintalohkon kolmoseksi, mutta ilahduttavasti Ranska pystyttiin kertaalleen Olympiastadionilla kaatamaan. Karsintojen paras maalintekijä Suomelta oli Teemu Pukki, joka maalasi kuudesti.

Seuraavan kauden siirtobudjetilla sitten yksi kova hyökkääjä Väyrysen tutkapariksi, se veskari ja keskikentän keskustaan ehkäpä joku Schulleria hieman monipuolisempi ja räjähtävämpi pelintekijä. Saisi osata myös omiin pelata kelpo asenteella kun altavastaajia tupataan olemaan Euroopassa. Jos jää rahaa, niin kelpo varapakki vasemmalle kun Uronen ei pysy ehjänä.

Vähän joutui tiivistämään kun merkkimäärä tuli vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös