Mainos

Foo Fighters

  • 57 204
  • 246

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suosikkijoukkue
HIFK,Nashville Predators ja Nurmijärven Kurra
Tärkein kysymys: kuka soittaa rumpuja tulevalla FF rundilla? Dave Grohl?
 
Suosikkijoukkue
HIFK,Nashville Predators ja Nurmijärven Kurra

Schadowan

Jäsen
Ei ole Dave Grohl antanut haastattelun haastattelua Taylor Hawkinsin kuoleman jälkeen? Ymmärrän kyllä aivan hyvin, jos näin on. Mutta ehkä joku lehtijuttu voisi joskus tulla - ihminen on kuitenkin utelias. Ihan jo kiinnostaa, miten Davella menee noin ylipäätään, sen verran mukava heppu kyseessä ja sinnepäin toivoo vain kaikkea hyvää.

Chris Shiflett antoi jossain videohaastattelun ja kuulosti kyllä närkästyneeltä, miten Taylorin kuoleman jälkipyykkiä käsiteltiin mediassa ja muuallakin.
 
Suosikkijoukkue
HIFK,Nashville Predators ja Nurmijärven Kurra
Tänään pitää illalla lähteä Löylyyn ennakkokuuntelemaan tuleva FF levy tyttären kanssa. Neiti osallistui skabaan somessa ja voitto napsahti kohdalle. Tarjolla myös pientä syötävää ja juotavaa.
 

Soutukorva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Jos joku bändi on hukannut sävellyskynänsä pahemman kerran, niin se on Foo Fighters. Ei ole hyvää biisiä tullut sitten vuoden 2011. Eikä silloinkaan jättihittiä. Viimeisin oikeasti kova biisi, Pretender, on vuodelta 2007.
Uusin levy jatkaa edellisten levyjen mitään sanomatonta sointurokkia.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Jos joku bändi on hukannut sävellyskynänsä pahemman kerran, niin se on Foo Fighters. Ei ole hyvää biisiä tullut sitten vuoden 2011. Eikä silloinkaan jättihittiä. Viimeisin oikeasti kova biisi, Pretender, on vuodelta 2007.
Uusin levy jatkaa edellisten levyjen mitään sanomatonta sointurokkia.

Yksi kova biisi, Run.

Muuten olen kyllä samaa mieltä. Foo on loistava livebändi, mutta ei näitä uusia levyjä jaksa edes kuunnella.

Toki Foo on tehnyt yhden maailman hienoimmista biiseistä, Everlongin. Siinä on täydellinen kappale.
 

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Uudemmista kipaleista nostaisin esiin yhden suosikeistani eli Something from Nothing (2014). Sky is a Neigbourhood (2017) on mielestäni melko ok, varsinkin live-vedot taustalaulajineen kuulostaa hyvältä.

Toki Foo on tehnyt yhden maailman hienoimmista biiseistä, Everlongin. Siinä on täydellinen kappale.
Tämäkin taitaa olla 100% Grohlin päästä vedetty biisi, lopuilla bändin jäsenillä ei hirveästi ollut sen kanssa tekemistä. Tämä siis haastattelujen perusteella. Taisi vetää Grohl omaan tyyliinsä ensin demon kansaan yksin, soittaen kaikki instrumentit.

Uudet albumit sitten tätä tasapaksua paskaa, en jaksanut uutta edes kuunnella paria biisiä pidemmälle.
 
Jos joku bändi on hukannut sävellyskynänsä pahemman kerran, niin se on Foo Fighters. Ei ole hyvää biisiä tullut sitten vuoden 2011. Eikä silloinkaan jättihittiä. Viimeisin oikeasti kova biisi, Pretender, on vuodelta 2007.
Uusin levy jatkaa edellisten levyjen mitään sanomatonta sointurokkia.
Outoa, että useille bändeille on käynyt tämä sama juttu. Mistä mahtaa johtua? Tehdäänkö uudet albumit vain juosten kusten, kun on kumminkin jo katalogit valmiina loppuelämän konsertteihin vai mitä ihmettä. Vai olisiko kyse siitä, että nuoruuden innolla myös biisit olivat ihan erilaisia? Renny Harlinilla vähän sama meininki elokuvamaailmasta.
 

NIN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fucking Horseshit
Outoa, että useille bändeille on käynyt tämä sama juttu. Mistä mahtaa johtua?
Peppersille tämä kävi, kun vaihtoivat heroiinin miedompiin.

Ehkä kuitenkin todennäköisempi skenaario on se, että yhdessä säveltäjässä on vain rajallinen määrä biisejä sisällään. ACDC:llä vain yksi, mutta helvetin monta kertaa ovat onnistuneet sen toteuttamaan. Ei tokikaan enää 30 vuoteen. Joten sitten tämä yrittää säveltää niitä samoja muutamaa biisejä uudelleen ja uudelleen ja usein laatu vaan laskee. Toinen asia on tietysti se, että kuulijalle eka kerta voi olla vain kerran. Kun kuulee sen hyvän biisin ekaa kertaa, se kolisee. Sit kun kuulee siitä samasta biisiaihiosta sen kolmannen tai neljännen yritelmän, se kuulostaa just siltä. Ei siitä samalla tapaa innostu. Kolmas asia on ikä. 15-25-vuotias kuulee ja innostuu asioista ihan eri korvin kuin 40-vuotias, joka "on jo kuullut kaiken".

Näin käy todella monelle bändille ja etenkin, jos sävellysvastuu on yhden harteilla. Queen on tästä poikkeus, kun bändissä 4 tyyppiä sävelsi jättihittejä.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
"Taide syntyy kivestä hakkaamalla", luomisen tuskaa jne. Todella monella artistilla/bändillä sävellyskynä huononee ajan myötä etenkin jos on menestystä ja rahulia tullut ja saanut elämisen jotenkin raiteilleen. Foossa on se hauska piirre, että on oma studio, niin voi väsäillä mitä huvittaa esim ne discovedot, joista osaltaan tykkäsin. Tässä toki se riski että kynnys julkaista on matala. Kovimmat biisit on tehty aikoja sitten ja välillä tulee osumia, kuten jo mainittu Run. Muuten on hieman kädenlämpöistä, mutta ei se mua haittaa kun meno ei ole kurttuotsaista puserrusta. Taylorin menetys oli kova isku, mutta josko sitä vielä kävisi katsomassa jos Suomeen tulevat. Livenä on vaan niin kova.
 

Soutukorva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ehkä kuitenkin todennäköisempi skenaario on se, että yhdessä säveltäjässä on vain rajallinen määrä biisejä sisällään. ACDC:llä vain yksi, mutta helvetin monta kertaa ovat onnistuneet sen toteuttamaan. Ei tokikaan enää 30 vuoteen. Joten sitten tämä yrittää säveltää niitä samoja muutamaa biisejä uudelleen ja uudelleen ja usein laatu vaan laskee. Toinen asia on tietysti se, että kuulijalle eka kerta voi olla vain kerran. Kun kuulee sen hyvän biisin ekaa kertaa, se kolisee. Sit kun kuulee siitä samasta biisiaihiosta sen kolmannen tai neljännen yritelmän, se kuulostaa just siltä. Ei siitä samalla tapaa innostu. Kolmas asia on ikä. 15-25-vuotias kuulee ja innostuu asioista ihan eri korvin kuin 40-vuotias, joka "on jo kuullut kaiken".
Tämä on hienosti kirjoitettu. Olen itsekin miettinyt, että on olemassa tietty kiintiö. Sen ensivaikutelman voi tehdä kerran. Silloin siihen alkupään tuotantoon ihastutaan ja kun aikaa kuluu, nousee tietyt kappaleet ikivihreitten joukkoon.

Mammuttiluokan Metallicat ja Maidenit esimerkkinä. Ihan sama, vaikka tuuppaisivat kuinka kovan biisin ulos tänä päivänä, ei se tule nousemaan samaan asemaan kuin kasariajan tuotokset. Ei millään.

Mielikuvitusmaailmassa olisi mielenkiintoista nähdä sellainen testiryhmän, jossa olisi neitseellisiä korvia kuuntelemassa ensimmäistä kertaa jonkun yhä levyttävän mammuttibändin albumeita. Valikoituisiko sieltä Metallicalta suosikiksi Ride The Lightning vai joku uusin runttaus?

No se siitä, hyvin tasapaksua on Foon materiaali ollut viime levyt.
 

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Menee offtopiciksi, mutta outolintuna voisi mainita Liam Gallagherin. Soolotuotanto on ollut todella kovaa ja useampi biisi voisi olla Oasiksen kulta-ajoilta. Tämä on erikoista, varsinkin kun Noelia on pidetty maestrona hittien takana, ja hänen oma soolotuotantonsa on aika kuraa.

Toki en tiedä, minkälainen koneisto on Liamin uusien biisien takana.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös