Finanssikriisin syyt

[dana77]

Tuo on sellainen varsin hyvä ja yleispätevä ennuste&kuvaus, että fiksuimmat näkivät mitä tuli. Tämä pätee niin Tsunamiin 2004, kuin Subprime kriisiin kuin vaikkapa Neuvostoliiton romahtamiseen. Historia on aina voittajien kirjoittama ja kuka sitä nyt kehtaisi muutenkaan tunnustaa olleensa väärässä.

 

[mjr]

Kyllä näiden "government-sponsored enterprise" -jättien kuten Fannie Mae ja Freddie Mac roolia on aivan turha vähätellä. Näillehän ne isoimmat pelastuspaketitkin veronmaksajilta siirrettiin.

Siis subprime-instrumentteihin ei näillä ollut mitään merkittävää vaikutusta. Mutta tarvittiin kätevä selitys laumoille ja, nykyajan ihanaiseen tyyliin, se löytyi kuin apteekin hyllyltä: muuten kaikki olisi toiminut kuin junan vessa, mutta kun aina paha liittovaltio pakotti antamaan lainoja ruskeille ja mustille ihmisille. Tämä viimeisen runsaan vuosikymmenen kehitys on ollut niin suurta havainto-opetusta säätelemättömän markkinatalouden vaaroista ettei tosikaan - oheisesta linkistä hyvin selkeä yhteenveto prosessista:

Here's what really caused the housing crisis

 

[dana77]

Siis subprime-instrumentteihin ei näillä ollut mitään merkittävää vaikutusta.

Mites suuren luokan Keynesiläinen näet toiminnan, että nousukauden olleessa voimakkaimmillaan pusketaan otsahiessä pääomia markkinoille eli elvytetään ylikuumentunutta taloutta? voiko moinen toiminta millään tavoin aiheuttaa kuplia?

 

[olkikuukkeli]

Tämä viimeisen runsaan vuosikymmenen kehitys on ollut niin suurta havainto-opetusta säätelemättömän markkinatalouden vaaroista ettei tosikaan - oheisesta linkistä hyvin selkeä yhteenveto prosessista:

Here's what really caused the housing crisis

Samaa mieltä boldatusta. On jotenkin hämmentävää, että ns. kansan syviin riveihin on muistojälkenä jäänyt lähinnä julkishallintojen törsäilevä ja kestämätön rahankäyttö, joka on johtanut velkaantumiseen. Jos kuitenkin katsoo esim. viimeisen 25 vuoden velka-asteita EU-alueella, niin aika selvää kieltä se kertoo: julkinen velka lähti kasvuun yksityisellä sektorilla syntyneen finanssikriisin seurauksena (ympätään tähän epäonnistunut eurojärjestelmä tilanteen rakenteelliseksi heikentäjäksi niin saadaan nähtyjä tuloksia).

 

[dana77]

Jos kuitenkin katsoo esim. viimeisen 25 vuoden velka-asteita EU-alueella, niin aika selvää kieltä se kertoo: julkinen velka lähti kasvuun yksityisellä sektorilla syntyneen finanssikriisin seurauksena (ympätään tähän epäonnistunut eurojärjestelmä tilanteen rakenteelliseksi heikentäjäksi niin saadaan nähtyjä tuloksia).

Jos katsoo valtion menojen kehitystä, niin voi muunkinlaiseen johtotulokseen tulla kuin että finanssikriisi selittäisi koko velkaantumisen
Valtion budjetti: Velka kasvaa – menot pysyvät kurissa

 

[olkikuukkeli]

Jos katsoo valtion menojen kehitystä, niin voi muunkinlaiseen johtotulokseen tulla kuin että finanssikriisi selittäisi koko velkaantumisen
Valtion budjetti: Velka kasvaa – menot pysyvät kurissa

Suomen talous on oma erityistapauksensa, jolla on omat tunnetut kestävyysvajetta yksinkin (tai ainakin yhdessä) aiheuttavat ongelmansa. Viittasin omalla viestilläni kuitenkin ihan globaalin talouden ja varsinkin EU:n tilanteeseen.

Velkagraafeja:
https://www.bbc.co.uk/news/special/business/11/eurozone/img/eu_debt.gif (BBC)

https://disenchantedscholar.files.w...n-debt-to-gdp-ratios-oct-2013.jpg?w=768&h=490 (Economic Voice)

 

[Cobol]

Sikäli jos uskoo ihan täysjärkisiä ekonomisteja, kuten Varman toimitusjohtaja Risto Murtoa ja Nouriel Roubinia sekä Brunello Rosaa, pienempi tai suurempi taantuma tulee lähivuosina. Murron mielestä seuraavan hallituskauden aikana. Muut asettavat rajan ensi vuoteen. Tuossa tarkemmin:

https://www.project-syndicate.org/commentary/financial-crisis-in-2020-worse-than-2008-by-nouriel-roubini-and-brunello-rosa-2018-09?utm_source=Project Syndicate Newsletter&utm_campaign=cb8165502d-sunday_newsletter_16_9_2018&utm_medium=email&utm_term=0_73bad5b7d8-cb8165502d-104976097&barrier=accesspaylog

Poliittiset työkalut puuttuvat hallituksilta, velkatasot ovat korkealla ja Trumpin protektionistinen politiikka alkaa purra negatiivisesti. Italian tilanne saattaa kriisiytyä jopa niin, että maa lähtee eurosta. Myös USA:n korkokäyrä voisi ennakoida markkinan mielestä käännettä:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...ntumasta/98ae9c7d-b197-4384-9d8e-9667ce14371d

Murto totesi aiemmin, että kansainvälisen talouden notkahdus tapahtuu alle neljän vuoden sisällä.

 

[olkikuukkeli]

Sikäli jos uskoo ihan täysjärkisiä ekonomisteja, kuten Varman toimitusjohtaja Risto Murtoa ja Nouriel Roubinia sekä Brunello Rosaa, pienempi tai suurempi taantuma tulee lähivuosina. Murron mielestä seuraavan hallituskauden aikana. Muut asettavat rajan ensi vuoteen.

Kyllähän tuo taantuma aika varma juttu on. Toivoisin, että kyseessä olisi tuo pienempi taantuma, mutta kyllähän meillä finanssikriisin jälkeisessä globaalissa taloudessa on aineksia isompaankin. Globaali velkaantuneisuusaste on korkeampi kuin koskaan ja se voi aiheuttaa ennalta-arvaamattomia seurauksia alunperin aika paikallisen tai rajatulle sektorillekin syntyvän talouskriisin alkaessa.

 

[Cobol]

Kyllähän tuo taantuma aika varma juttu on. Toivoisin, että kyseessä olisi tuo pienempi taantuma, mutta kyllähän meillä finanssikriisin jälkeisessä globaalissa taloudessa on aineksia isompaankin. Globaali velkaantuneisuusaste on korkeampi kuin koskaan ja se voi aiheuttaa ennalta-arvaamattomia seurauksia alunperin aika paikallisen tai rajatulle sektorillekin syntyvän talouskriisin alkaessa.

Näin on, sillä suurempi taantuma saattaisi johtaa todennäköisemmin (kuin pienempi) euroalueen hajoamiseen. Kun EU ei omaa yhteistä finanssipolitiikkaa, on suuremman taantuman oloissa vaikea kuvitella euroalueen selviytyvän yhtenäisenä. Tällä on valtava vaikutus Suomen talouteen. Kansainvälisesti katsoen tuo yhä korkeampi velkaantuminen syö ennen kaikkea maita, joilla 1) ei ole omaa keskuspankkia ja 2) ei ole yhteistä finanssipolitiikkaa, jos on yhteinen valuutta. USA omaa keskuspankin, josta on enemmän tai vähemmän etua velkantuessakin, kuten omaa Kiina ja Japanikin. Italian korot kävivät jo vuoden 2008 tasossa, mutta tulivat vähän alas. Seuraava mahdollinen rivakka nousu nostaa Italian ongelmat entistä enemmän euroalueen ongelmiksi.

 

[mjr]

Mites suuren luokan Keynesiläinen näet toiminnan, että nousukauden olleessa voimakkaimmillaan pusketaan otsahiessä pääomia markkinoille eli elvytetään ylikuumentunutta taloutta? voiko moinen toiminta millään tavoin aiheuttaa kuplia?

Siis miten voisi nähdä tuon esimerkin mitenkään keynesiläisenä? Ei todellakaan mitenkään. Enkä myöksään ihan tarkkaan nyt hahmota itselleni missä määrin hallitukset näin siis tekivät ja missä määrin yksityiset markkinat ihan omasta villiintyneisyydestään. Toki voi hyvin olettaa, että poliitikot eivät todellakaan reagoineet nousukauteen ja sen epäilyttävän pitkään jatkumiseen tarpeeksi tiukasti, mutta epäilenpä että se olisi ollut keskeinen tekijä.

 

[hablaa]

Katselin tuossa jonkin aikaa sitten*) HBO Nordicilta dokumentin "Panic: The Untold Story of the 2008 Financial Crisis". Homma lähtee liikkeelle vuonna 2018 pidetystä illallistilaisuudesta, jossa oli monia toimijoita vuosikymmenen takaa. Sitten katsotaan mitä tapahtui, kuinka siitä selvittiin. Sikäli aika kattavaa ajankuvaa tapahtumista on, mukana on myös kovin korkean profiilin haastateltavia (mm. Bush Jr. ja Obama) ja totta toki, että vaikeita päätöksiä piti tehdä, ja että "bailoutit" saatiin loppujen lopuksi korkojen kera takaisin, vaikka "optics" olisikin ollut todella huonoa.

Mutta se pisti itsellä kovasti silmään, että miten näin pääsi käymään - kukaan haastateltava ei suostunut sanomaan, että eikö erinnäiset sääntelyn postot sallineet koko prosessin, tiukemmalla kontrollilla koko perseilyä ei olisi voinut tapahtua? Tai tätä ei edes kysytty. Enemmän dokumentin lähtökohta oli taputella kriisin selvittäjiä selkään. Itse olisin kaivannut edes muutamaa kyselyä, että sääntelyä purettiin ns. vitusti - kuinka tämä meni, niinku omasta mielestä?

*) asian ulkopuolelta, HBO Nordicin sovellukset on edelleenkin perseestä, kunnon katseluhistoriaa ei edelleenkään vaikka ole vaan piti ihan erikseen hakea että mikäs dokkari se olikaan.

 

[El Gordo]

Kyseessä oli kupla, jonka puhkeamista seurasi taantuma/lama, niin kuin aina ennenkin. Ja kuten aiempienkin kuplien aikana, kyllä se laajalti tiedostetaan ja siitä varoitellaan, että nyt menee hulluksi ja romahdus on lähellä. Mutta kun moni ajattelee, että "this time it's different", ja toiset taas ajattelee että kupla ei puhkea vielä aikoihin ja ehdin tekemään rahaa, niin näin siinä käy. Kerran toisensa jälkeen.

Five Of The Largest Asset Bubbles In History

 

[Peltinen]

Oli muuten kiehtova elokuva tuo Big Short (joka ilmeisesti innoitti tämän aloituksen?).

 

[teppana]

Sivusta sen verran, että US:n subprime kriisi oli 100 % ennustettavissa. Ja moni pätevä finanssitalo ennusti ja teki sillä rahaa. Kysehän oli asuntoluottojen käärimisestä johdannaistuotteisiin ja myyminen eteenpäin. Kun persaukinen sai puolen miljoonan luoton, ongelmia oli aivan varmasti tulossa. Tämä oli osaltaan johtamassa finanssikriisiin USA:ssa.

Nimenomaan, ei liene ollut kenellekään yllätys että lainoittaminen ylimitoitettiin ja työnnettiin 500k lainoja talouksiin jolla ei ollut mitään edellytyksiä niitä hoitaa. Rahoitusyhtiöt vain lähti niihin moraalittomasti mukaan kun liittovaltiotasolla annettiin takauksia.

Itse olen maallikko talouselämän osalta, mutta oma suku on pankkitoiminnassa ollut pitkään mukana. Sieltä ammennan oman ymmärryksen tässä asiassa. Väärässä tai en, rahoituspuolella lainaajan moraali on se kaikkein määrittävin tekijä. Siitä nostan isoisälle hattua, kun hän ei ole koskaan lähtenyt perusteettomasti lainottamaan ketään.

 

[BigRedCat]

Siis subprime-instrumentteihin ei näillä ollut mitään merkittävää vaikutusta. Mutta tarvittiin kätevä selitys laumoille ja, nykyajan ihanaiseen tyyliin, se löytyi kuin apteekin hyllyltä: muuten kaikki olisi toiminut kuin junan vessa, mutta kun aina paha liittovaltio pakotti antamaan lainoja ruskeille ja mustille ihmisille. Tämä viimeisen runsaan vuosikymmenen kehitys on ollut niin suurta havainto-opetusta säätelemättömän markkinatalouden vaaroista ettei tosikaan - oheisesta linkistä hyvin selkeä yhteenveto prosessista:

Here's what really caused the housing crisis

Noh, kun nyt puhut "kätevästä selityksestä laumoille", suosittelen että tutustut seuraaviin lähteisiin:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1467-923X.2009.01967.x
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/08913810902952903
Origins of the Financial Market Crisis of 2008 Lessons from the Financial Crisis 29 Cato Journal 2009

sekä Financial crisis of 2007–2008 - Wikipedia

Josta viimeisetä:

In his dissent to the majority report of the Financial Crisis Inquiry Commission, American Enterprise Institute fellow Peter J. Wallison[64] stated his belief that the roots of the financial crisis can be traced directly and primarily to affordable housing policies initiated by the US Department of Housing and Urban Development (HUD) in the 1990s and to massive risky loan purchases by government-sponsored entities Fannie Mae and Freddie Mac. Later, based upon information in the SEC's December 2011 securities fraud case against six former executives of Fannie and Freddie, Peter Wallison and Edward Pinto estimated that, in 2008, Fannie and Freddie held 13 million substandard loans totaling over $2 trillion.[65]

In the early and mid-2000s, the Bush administration called numerous times[66] for investigation into the safety and soundness of the GSEs and their swelling portfolio of subprime mortgages. On September 10, 2003, the House Financial Services Committee held a hearing at the urging of the administration to assess safety and soundness issues and to review a recent report by the Office of Federal Housing Enterprise Oversight (OFHEO) that had uncovered accounting discrepancies within the two entities.[67] The hearings never resulted in new legislation or formal investigation of Fannie Mae and Freddie Mac, as many of the committee members refused to accept the report and instead rebuked OFHEO for their attempt at regulation.[68] Some believe this was an early warning to the systemic risk that the growing market in subprime mortgages posed to the US financial system that went unheeded.[69]

En minä sano että tuo ehdottoman varmasti olisi joku yksi ja ainoa juurisyy, mutta en ihan käsitä millä logiikalla noiden sekarotuisten entiteettien toiminta ei mukamas lisännyt systeemiriskiä. Tiedän että Krugman on sitä mieltä ettei niillä ollut roolia kriisissä, mutta hänellekin Wallison, joka alkuperäistä raporttia oli laatimassa vastaa:

"It is not true that every bubble—even a large bubble—has the potential to cause a financial crisis when it deflates." Wallison notes that other developed countries had "large bubbles during the 1997–2007 period" but "the losses associated with mortgage delinquencies and defaults when these bubbles deflated were far lower than the losses suffered in the United States when the 1997–2007 [bubble] deflated." According to Wallison, the reason the US residential housing bubble (as opposed to other types of bubbles) led to financial crisis was that it was supported by a huge number of substandard loans—generally with low or no downpayments.[79]

 

[mjr]

Noh, kun nyt puhut "kätevästä selityksestä laumoille", suosittelen että tutustut seuraaviin lähteisiin:

Hmm, miten tämän nyt ystävällisesti sanoisi. Huonoja lainoja toki tehdään - etenkin kun viranomaisvalvonta on kevyttä - mutta sekin on jotakuinkin hallittavissa. Mutta jos huonoja lainoja kääritään jotakuinkin summittain spekulatiivisiin sijoitusinstrumentteihin, joista ei siten käy selville että missä pohjimmiltaan vastuut makaavat niin tuloksena on syksyn 2008 kaltainen paniikki, mikä johti maailmantalouden kuilun partaalle, josta vain pelasti se osa makrotaloustieteestä, jonka suhteen sekä Keynes että Friedman olivat samaa mieltä. Notta näin empiirisesti havainnoituna.

 

[dana77]

sekä Financial crisis of 2007–2008 - Wikipedia

In his dissent to the majority report of the Financial Crisis Inquiry Commission, American Enterprise Institute fellow Peter J. Wallison[64] stated his belief that the roots of the financial crisis can be traced directly and primarily to affordable housing policies initiated by the US Department of Housing and Urban Development (HUD) in the 1990s and to massive risky loan purchases by government-sponsored entities Fannie Mae and Freddie Mac. Later, based upon information in the SEC's December 2011 securities fraud case against six former executives of Fannie and Freddie, Peter Wallison and Edward Pinto estimated that, in 2008, Fannie and Freddie held 13 million substandard loans totaling over $2 trillion.[65]

Minäkään en ymmärrä, että miksi tätä asiaa ei voida myöntää. Toki se että lainoja jaettiin holtittomasti ei poista massiivista vastuulta niiltä, jotka lainoja paketoivat, reittasivat ja jälleenmarkkinoivat tai erityisesti niiltä jotka niitä ostivat, eli tilanne on se ettei kukaan osallisista puhtaita papereita toiminnasta saa. Tyhmähän ei ole se joka myy vaan se joka ostaa.

 

[dana77]

Enkä myöksään ihan tarkkaan nyt hahmota itselleni missä määrin hallitukset näin siis tekivät ja missä määrin yksityiset markkinat ihan omasta villiintyneisyydestään. Toki voi hyvin olettaa, että poliitikot eivät todellakaan reagoineet nousukauteen ja sen epäilyttävän pitkään jatkumiseen tarpeeksi tiukasti, mutta epäilenpä että se olisi ollut keskeinen tekijä.

"Yhdysvalloissa koettiin 1998–2005 yksi kaikkien aikojen asuntokuplista: asuntojen hinnat yli kaksinkertaistuivat"
"Yhdysvaltain keskuspankki Fed piti maan korkotason erittäin alhaisena vuosikausia. Pankin määrittelemä avainkorko putosi 6,5 prosentista yhteen prosenttiin. It-huuman synnyttämän teknokuplan puhjettua ja vuoden 2001 terrori-iskun jälkeen Fed esti alhaisella korkotasolla maan vajoamisen taantumaan."
"Alhainen korko tiesi kissanpäiviä oman asunnon ostajille. Markkinakorkoihin sidotut asuntolainat tulivatkin erittäin suosituiksi.

Alhainen korkotaso suosi myös keinottelijoita. Asuntojen hintojen kova nousu ja alhaiset korot merkitsivät jonkin aikaa lähes taattua tuottoa sijoitusasuntojen ostajille."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001724624.html

 

[Juteeni]

Jos ei kovin syvällisesti haluaa asiaan syventyä, mutta kevyempi lukeminen ja viihde kiinnostaa, niin Joris Luyendijkin kirja Rahan ruhtinaat ja täälläkin jo mainittu The Big Short ja vielä jokin aika sitten ainakin Netflixistä löytynyt Margin Call -elokuvat toimivat sellaisina pintaraapaisuina asiaan.

 

[BigRedCat]

Hmm, miten tämän nyt ystävällisesti sanoisi. Huonoja lainoja toki tehdään - etenkin kun viranomaisvalvonta on kevyttä - mutta sekin on jotakuinkin hallittavissa. Mutta jos huonoja lainoja kääritään jotakuinkin summittain spekulatiivisiin sijoitusinstrumentteihin, joista ei siten käy selville että missä pohjimmiltaan vastuut makaavat niin tuloksena on syksyn 2008 kaltainen paniikki, mikä johti maailmantalouden kuilun partaalle, josta vain pelasti se osa makrotaloustieteestä, jonka suhteen sekä Keynes että Friedman olivat samaa mieltä. Notta näin empiirisesti havainnoituna.

Autahan minua nyt ymmärtämään tätä näkemystäsi. GSE:t eivät olleet syyllisiä koska ongelma ei olleet subprime-lainat (Fannie ja Freddiehän eivät myönnä lainoja) sinällään vaan niiden arvopaperistaminen jonka pioneereja nämä GSE:t nimenomaan olivat?

Mortgage-backed security - Wikipedia

Ginnie Mae guaranteed the first mortgage pass-through security of an approved lender in 1968.[17] In 1971, Freddie Mac issued its first mortgage pass-through, called a participation certificate, composed primarily of private mortgages.[17] In 1981, Fannie Mae issued its first mortgage pass-through, called a mortgage-backed security.[18]In 1983, Freddie Mac issued the first collateralized mortgage obligation.[19]

In 1960 the government enacted the Real Estate Investment Trust Act to allow the creation of the real estate investment trust (REIT) to encourage real estate investment, and in 1977 Bank of America issued the first private label pass-through.[20] In 1983 the Federal Reserve Board amended Regulation T to allow broker-dealers to use pass-throughs as margin collateral, equivalent to over-the-counter non-convertible bonds.[21] In 1984 the government passed the Secondary Mortgage Market Enhancement Act to improve the marketability of private label pass-throughs,[20] which declared nationally recognized statistical rating organization AA-ratedmortgage-backed securities to be legal investments equivalent to Treasury securities and other federal government bonds for federally charted banks (such as federal savings banks and federal savings associations), state-chartered financial institutions (such as depository banks and insurance companies) unless overridden by state law before October 1991 (which 21 states did[22]), and Department of Labor–regulated pension funds.[23]

Ginnie Mae on siis täysin valtion omistama eikä vain implisiittisen takuun piirissä oleva GSE. Fannie ja Freddie operoivat myös investointipankkejakin kovemmalla vivulla: Freddie peräti 70:1 ja vieläkin korkeampi jos näiden takaamat MBS:t huomioidaan.

En siis ota vastuuta pois holtittomasti toimineilta yksityisiltä pankeilta jos sellainen kuva välittyi. Pidän vain todella outona että näin valtava palanen asioiden kehittymisestä kuin Fannien ja Freddien rooli kuitataan olankohautuksella merkityksettömäksi. Ne uudelleenpakatut lainatkin syntyivät osin vastauksena "epäreiluun" kilpailuun.

 

[dana77]

Kyseessä oli kupla, jonka puhkeamista seurasi taantuma/lama, niin kuin aina ennenkin. Ja kuten aiempienkin kuplien aikana, kyllä se laajalti tiedostetaan ja siitä varoitellaan, että nyt menee hulluksi ja romahdus on lähellä. Mutta kun moni ajattelee, että "this time it's different", ja toiset taas ajattelee että kupla ei puhkea vielä aikoihin ja ehdin tekemään rahaa, niin näin siinä käy. Kerran toisensa jälkeen.

Five Of The Largest Asset Bubbles In History

Koko kupla on terminä hieman väärinymmärretty. Ei kyse ole mistään keinottelusta tai pelaamisesta, vaan ihan vaan tulevaisuudentuottojen arvostamisesta. Ei ole mitään absoluuttista mittaria, että milloin arviot ovat "liian korkeita" tai "liian matalia". Jos kaikki arvioisivat tulevaisuuden tuotot samalla tavalla ei koskaan muodostuisi kuplia. Eikä kurssit nousisi ja laskisi ollenkaan niin kuin nykyisin.

Onko esimerkiksi nyt osakemarkkinoilla kupla? Siihen ei absoluuttisen oikeaa vastausta vain ole. Jos kurssit huomenna romahtaa, niin sitten voimme kaikki todeta että oli ja olla hirveän oikeassa.

 

[Cobol]

Jos osakemarkkinoiden kuplan tunnistaminen kiinnostaa, asiasta löytyy tutkittua tietoa paljon. Esimerkiksi Harwardin tutkijat Robin Greenwood, Andrei Shleifer ja Yang You ovat löytäneet ainakin osavastauksen:

https://www.nber.org/papers/w23191

Tiivistetysti on johtopäätös on, että jos osakkeet olivat nousseet vähintään 150 prosenttia kahden vuoden aikana, on 80 prosentin todennäköisyys, että kurssit romahtavat vuoden aikana. 17 kertaa 21 kerrasta osakkeet romahtivat vähintään 20 prosenttia yksittäisenä kuukautena laskumarkkinan aikana.

Markkinat ovat tehokkaat ja vaikka joku on sitä mieltä, että nyt osakkeet ovat tapissa, pääosin näin ei todellakaan ole. On kuitenkin poikkeustilanteita (kuten tutkimuksessa mainitut nousut).

 

[mjr]

Autahan minua nyt ymmärtämään tätä näkemystäsi. GSE:t eivät olleet syyllisiä koska ongelma ei olleet subprime-lainat (Fannie ja Freddiehän eivät myönnä lainoja) sinällään vaan niiden arvopaperistaminen jonka pioneereja nämä GSE:t nimenomaan olivat?

Siis se mikä oli normaalia ja ennakoitavaa oli Fannie Mayn ja Freddie Macin toiminta noususuhdanteessa. Se mikä oli epätavallista ja hälyttävää oli subprime-lainojen paketointi investointi-instrumenteiksi joilla oli ensiksi paljonkin kysyntää, mutta markkinoiden romahtaessa niiden läpinäkymättömyys aiheutti sitten täydellisen paniikin, koska ei voitu tietää, mitä paketeista tarkalleen löytyy. Oletko ihan oikeasti tästä tulkinnasta jotenkin eri mieltä? Toki tiedän että Fox News et al vimmaisesti puskivat vaihtoehtoista tulkintaa, mutta jotenkin olen saanut sen käsityksen, että sinä nojaat empiriaan ja järkeen.

 

[Tuamas]

Keskustelussa on käyty jo melko kattavasti subprimekriisiä läpi ja oikeastaan kaikki olennainen lienee tässä jo sanottu.

Oma pennin ajatukseni tästä on, että kun riski ja tuotto keinotekoisesti erotetaan (ensisijaisesti lainojen uudelleenpakkaus ja niiden riskin häivyttäminen, toissijaisesti liian matalat korot vs. lainanottajan maksukyky, koron kun tulee heijastella myös lainoittajan riskiä), seurauksena on jossain kohtaa väistämättä kupla joka tulee puhkeamaan.

Aivan samalla tavalla Suomessa on pientä kuplan ainesta ilmassa täyteen lainoitetuissa asunto-osakeyhtiöissä, joissa vieläpä kohteet myydään lyhennysvapaan alkuajan "rahoitusvastiketta" markkinoiden.

 

[dana77]

Se mikä oli epätavallista ja hälyttävää oli subprime-lainojen paketointi investointi-instrumenteiksi joilla oli ensiksi paljonkin kysyntää

Miksi niille oli paljon kysyntää? Oliko korot liian alhaalla ja jos olivat, niin kenen vika se oli?