Suunnilleen kahdeksan tunnin päästä avautuisi sitten tämänkin kiekkotalven loppusuora noin SM-liigan osalta. Tuon pelimäärän jälkeen voitaneen sanoa, että kaksi parasta on erottunut joukosta ja ovat ansaitusti finaaleissa. Kai sinne paikkansa olisi noin ainakin moraalisesti ansainnut pari-kolme muutakin porukkaa, mutta pelillisin perustein nimenomaan kaksi parasta ovat näköjään nyt sitten Pelicans ja JYP.
Mitä olen tässä eri medioista lukenut ennakoita, niin tasaista sarjaa ennakoidaan ja ainakin henk.koht. toivon, että myös tällainen tulisi. Joku 4-0-sarja olisi itselleni pettymys näin yleisesti jääkiekkoa kuluttavana, joten mitä pitemmälle sarja menee, sitä hienommaksi pelit muuttuvat kun yksittäisen virheenkin merkitys korostuu. Ja siitähän viihteessä nimeltä jääkiekko on kysymys, tunne-elämyksien tuottamisesta. Mikä olisikaan sen mahtavampaa kuin lopullisen ratkaisun venyminen 7. otteluun.
Joukkueet on purettu arvioissa ehkäpä ihan riittävän pieniin palasiin enkä jaksa niitä sen enempää lähteä miettimään. Vastassa on näin kärjistetysti ehkäpä sarjan luovin hyökkäys ja tiivein viisikko. Siltikään en pidä toista pelkkänä hyökkäyskoneena ja toista puolustusjoukkueena, koska sillä logiikalla kummankaan ei pitäisi olla finaaleissa. Pitää olla kokonaisvaltaisesti hyvä.
Näin jyväskyläläissyntyisenä sitä tietysti seuraa tarkemmin JYPin tekemisiä ja vaaka on kallistettu sille puolen, mutta enpä revi persettäni vaikka mestaruus Lahteenkin menisi. Jo ihan pelkästään Jan Latvalan takia, jota tuli seurailtua JYP-paidassa jo 90-luvun alussa. Enpä olisi silloin uskonut, että hän pelaa finaaleissa vielä vuonna 2012. Kaikin puolin kunnioitettava ura, Kalle Koskisen kanssa ihan yhtä iso hatunnosto myös Laden puolelle kaikesta, mitä esimerkkiä on pystynyt näyttämään kaikki nämä ~20 vuotta ja vallankin viimeiset ~10 vuotta nuoremmille. Huipulla voi pelata pitkään jos vaan osaa asennoitua tekemiseen vuodesta toiseen oikealla tavalla. Isompiakin lahjakkuuksia on nähty, mutta ura jäänyt pariin kauteen kun pää ei ole ollut oikeilla säädöillä.
Lopputulosta en osaa veikata, mutta toivottavasti parempi voittaa olemalla nimenomaisesti HYVÄ. Ja vielä toivottavampaa, ettei yhdenkään pelin jälkeen tarvitse lukea itkuja ties mistä epäoleellisuuksista, vaan Ika Lehkosen sanoin "kunnioitetaan lopputulosta".