Kevään kliimaksi Jyppiä vastaan?
Vaikka tänä keväänä on pitkästä aikaa ollut jännitystä ilmassa Sm-liigan playoffeja seuraillessaan myös täällä Oulun suunnassa, finaalisarja Jyppiä vastaan aiheuttaa silti näin kärppäläisenä vähän ristiriitaiset tunnelmat. Toisaalta jyväskyläläiset ovat jo yllättäneet itsensäkin pitkin kautta, joten miksei sama lento jatkuisi loppuun saakka, toisaalta taas tuntuu, että kauden parhaat taistot nähtiin jo välierissä Bluesia vastaan.
Kärppälasien läpi katseltuna Jyp ei juuri herätä riemua, pelkoa, inhoa, kauhua tai muitakaan tunteita. Tosin vanha oululainen sananlasku sanoo, että ilkeimmät tulevat aina jyväskylästä, joten saa nähdä joskos jotakin tunnelmaa silti saataisiin aikaiseksi ja vähintään jotakin ylilyöntiä jälkikäteen jeesustelemaan.
Aikoinaan Alatalon Jyppi piinasi Kakenofin Kärppiä seitsämänteen peliin ja jotain samanlaista voi olla luvassa nytkin. Tämän kauden runkosarjamatsit olivat lievästi jyväskyläläiskomennossa, mutta nyt pelataan finaaleja, joista Jypillä ei juuri ole kokemusta. Ennustankin siis, että Jyp vääntää ja taistelee, mutta Kärpät tämän vie.
Kokemus voittamisesta on ehdottomasti Kärppien puolella: avainpelaajista vain Corso, Viitakoski ja Forrest taitavat olla ilman kultaa. Eikä kukaan kai usko, että tästä osastosta löytyisi Kärppien heikko lenkki. Voittajia taas on niin paljon, että alle sadut kovat sarjat Jokereita ja Bluesia vastaan tarvittiin, jotta jääkiekkoilija saadaan virkamiehen valepuvustaan esiin.
Valmentajapuolella voidaan taas lainata vanhaa oululaista sananlaskua, jonka mukaan Risto Dufva ja jääkiekko eivät kuulu samaan lauseeseen. Dufva on tosin sitten viime vuosituhannen monipuolistanut pelikirjaansa, mutta peruselementit ovat edelleen tallella: puolustussumppu, metrin avaukset, peruuttelu ja varman lähdön odottelu oman maalin takana. Tämä yhdistettynä kieltämättä hyvään puolustuskalustoon ja hyviin vastahyökkäyksiin tuottaa varmasti vaikeuksia vastustajalle kuin vastustajalle, mutta on myös omiaan syömään tulevien finaalien viihdearvoa.
Ja tiedän, Kärpille juuri Jypinkaltainen pelitapa on se kaikkein vaikein, mutta toisaalta juuri sitä yrittivät myös Jokerit ja Blues tuossa aiemmin tänä vuonna.
Onneksi playoffit ja varsinkin finaalit ovat enemmän pelaajien kuin valmentajien näytöstä, joten eiköhän Kärpät tarvittavat neljä 2-1-jatkoaikavoittoa kaiva vaikka väkisin. Dufva esitti jo TPS -sarjassa ihailtavan typeriä lausuntoja lehdistölle, joten samaa lienee nyt luvassa roppakaupalla. Toivoa sopii, sillä itse vanhoja (olikose kärsimyskausi 97-98, en jaksa mistään tarkistaa?) muistellen lähden siitä, että valmentaja on jyväskyläläisten heikko lenkki?
Toivoa sopii myös, että maalivahtiosastolla jatketaan kaikki pelaa linjalla. Mitä vähemmän pelituntumaa alla sen parempi: Jypin maalivahtikaksikko joutuukin nyt eri testiin kuin Tepsiä tai Kalpaa vastaan. Sama käytäntö sopii ottaa käyttöön myös muita pelipaikkoja täytettäessä.
Pelonsekaisin tuntein finaalisarjaa siis odottelen, en vastustajan vaan pelin tason vuoksi. Yllättäkääpä myönteisesti Jyp ja koittakaa hyökätäkin!
