Kun nyt väkisinkin tulee seurattua muita itäsuomalaisia liigajoukkueita, pistää silmään myös muutama ex-sputnikki. Peltomäki pistettiin Virran jaloista Jukureihin, mutta OJ on pitänyt kaverin rosterissaan ja tuloksetkin parantuneet koko ajan. Kelpo peruspakki. Virralla ei ollut käyttöä.
Lantta sai niinikään häipyä syksyllä ja lyhyen Ruotsin visiitin jälkeen tie vei Iisalmeen ja sieltä KalPaan. Nyt tekee elämänsä kevättä nelosen keskellä, vaikka jäähyboksi kutsuu tämän tästä. Hevosmiesten termein "Lantta tuntuu istuvan Karjalaisen käteen".
Kolmas on Jukurien kipparistoon vuosia kuulunut Piitulainen. Tasaista työtä vuodesta toiseen. En muista lähtikö Lukkoon omasta tahdostaan, mutta siellä ei ihan onnistunut. Olisi äärimmäisen hyvä alaketjujen työmyyrä missä jengissä tahansa.
SaiPan dilemma tuntuu aina olevan, että valmiisiin tähtipelaajiin on harvemmin varaa ja toisaalta nousevia tähtiä tai edes kelpo perusjanttereita ei malteta kasvattaa riittävän kauan. Tai vaikka maltettaisiin, isommat seurat kalastavat kaverit oitis muualle. Näitä pointteja silmällä pitäen on tärkeää, että oma junnutuotanto saataisiin kestävälle pohjalle mahdollisimman pian ja että vuosittain A:sta nousisi joku/jotkut oppiin. Toki Markkanen piti myös asiaa tärkeänä omissa suunnitelmissaan, ei mitään uutta, mutta aikeeksi jäi.
Uusien vetäjien seurastrategialle kohdistuu myös valtavat paineet, joiden keskellä töröttää peruskysymys: ollako vai eikö olla? Ei käy kateeksi.