Tirkkosen joukkueen saavutukset ovat loisteliaita. Hyvä on ollut jatkaa Selinin jatkamalta pohjalta, edelliskauden lopun sähäkkä syöttöpeli hyökkäysalueella, jolla jatkuvasti päästiin hyviin maalintekopaikkoihin näkyy selvänä jatkumona tämän kauden pelissä.
Tirkkonen on monilla tavoilla jatkanut Selinin työtä, mutta se mikä hänessä on yllättänyt on se, että hän on Selinin vahvuualueilla pystynyt vielä Seliniäkin parempaan suorittamiseen.
Kerrotaan esimerkki. Seliniä pidetään hyvin ihmisläheisenä valmentajana. Pelaajat arvostavat sitä, koska Selin ei edusta vanhaa aikaa, jolloin valmentaja huutaa naama punaisena silloin kun puhuttavaa on. Selin on ihmisläheinen johtaja, joka suhtautuu pelaajiin yksilöinä niin pelaajina kuin ihmisinä. Ja juuri tämä jälkimmäinen saattaa olla yksi syy siihen, miksi pelaajat hänestä niin pitävät.
Kun Tirkkonen tuli joukkueeseen, teki hän sen mahtavalla tavalla. Hän nimittäin jo kesällä istui jokaisen pelaajansa kanssa kahdenkeskisiä palavereja, joissa puhuttiin niin urheilusta kuin elämästä. Pelaajat saivat kertoa mitä mieltä itse ovat vahvuuksistaan, heikkouksistaan, roolistaan, ym ja valmentaja taas pallotteli samoja aiheita takaisin. Vaikka pelaajat olivat tottuneet ihmisläheiseen johtamiseen Selinin aikana, niin alkusyksystä useampi pelaaja sanoi, että eivät ole koskaan aiemmin urallaan fyysisten treenien ohella istuneet näin paljon kahdenkeskisissä keskusteluissa valmentajan kanssa.
En tiedä, olisiko Peksi tehnyt tuollaisen sisääntulon joka tapauksessa, vai oliko tuo vain sen seurausta, että Selinin tyyli tiedettiin ja haluttiin heti näyttää pelaajille, että tämä valmentaja on siinä pelissä vielä parempi. Olen kuitenkin aika vakuuttunut, että noilla keskusteluilla luotiin sitä pohjaa, joka nyt näkyy kaukalossa timanttisena yhteishenkenä ja itseluottamuksena.
Pekka Tirkkonen, hieno mies, hieno valmentaja!
