Viestin lähetti Dougie KillMore
Öh, joo!?
Huvittava mielipide. Muutenkin kuin ton 'tukka'-etuliitteen takia. Yhtä hyvin voisi väittää että Van Halen halusi olla Aerosmith. Tai että Aerosmith halusi olla Led Zeppelin.
Nyt taas sorrut siihen että unohdat itse asian eli musiikin kokonaan.
Tämä juttu nyt perustui siihen kuka on tehnyt mitäkin ensin ja kuka kopioi ketä. Eddie Van Halen uudisti ja mullisti modernin sähkökitaran. Ennen kuin bändi löi läpi Eddien piti soittaa soolojaan selkä yleisöön päin ettei kukaan pääsisi kopioimaan hänen tekniikkaansa, mm. tappingia. Yhtye oli vuosia bilebändien ykkönen Pasadenan alueella Kaliforniassa, levysopimusta ei kuitenkaan tippunut. Sitten Gene Simmons kustansi yhtyeelle demon...sekään ei vielä tuottanut tulosta. Itseasiassa "auttavainen" Gene Simmons halusi Eddien Ace Frehleyn tilalle Kissiin! Kertoo ehkä jotain kaverin lahjoista jo siinä vaiheessa.
Alkuaikoina Van Halen muuten oli mm. Aerosmithin lämppärinä...se loppui sen jälkeen kun lämppäri löi jatkuvasti itse pääesiintyjan laudalta ja Aerosmith tuli kateelliseksi. Ei Van Halen yrittänyt olla kukaan muu kuin Van Halen, ja sen rehellisyyden kuulee omaperäisenä ja mahtavan musiikkina. Kuitenkin bändi myös näytti paremmalta kuin kukaan silloin. Kai bändin piti muutamat pikkuhousut kostuttaa jotta sille maksettiin 1,5 miljoonaa dollaria yhdestä keikasta U.S. Festivalilla vuonna '83!
Pointti siis tässä "kuka halusi olla kuka"-jutussa oli ihan perustellusti musiikillinen, Eddie ei yrittänyt soittaa kitaraa kuten Jimmy Page tai Joe Perry vaan loi jotain aivan uutta. Jota sitten tuhannet tukkametallikitaristit yrittivät 80-luvulla kopioida onnistumatta.
Tämä imagojuttu ja esiintyminen on kylla totta...joo, esiintymään sinne mennään mutta itse asia, se musiikki nyt vaan pitäisi kans tehdä kunnolla, se pelkkä hyvältä näyttäminen olisi saanut jäädä enemmän sinne 70-luvun glam rockiin jne...
Silloinkin kyllä esim. David Bowie eli Ziggy Stardust teki myös musiikillisesti hyvää työtä.
Kaikilla on vapaus valita se musiikkiin sopiva imago, mutta ei pidä unohtaa musiikkia. Metallican juttu on se synkkyys ja pimeys soundissa ja imagossa. Queen oli helvetin näyttävä, välillä mahtipontinenkin. Grungen juttu on sitten se normaalius, maanläheisyys, juurille palaaminen musiikissa. Sitten kun joku tukkametallibändi pistää permanentatun blondin laulamaan ja kitaristi kopioi Eddie VH:n tyyliä...niin, se näyttää ehkä hyvältä muttei siinä musiikillisesti ole mitään omaa eikä uutta.
Kewl.