Etuvetoisen auton vaihto takavetoiseen?

[Ramchester]

Sitä on tullut ajeltua etuvetoista autoa aina 1991 vuodesta alkaen. Nyt asiaan on kuitenkin tulossa muutos, koska elämäni ensimmäinen takavetoinen pitäisi saapua parin kuukauden sisällä. Vaihto pisti kuitenkin ajattelemaan, ettei uudella takavetoisella osaa toimia ääritilanteissa - etuvetoisenkin auton hallinta ääritilanteissa on vienyt aikansa, eikä se varmaan vieläkään ole ollut millään optimaalisella tasolla.

Yrittelin saada kiinni vanhaa autokoulunopettajaani, joka opetti minulle etuvetoisen auton hienoudet esim. vasemman jalan jarrupolkimen polkaisun kurviin mennessä - sairaan kivaa, mutta valitettavasti en saanut mieheen yhteyttä...

Onko muita, jotka ovat käyneet tällaisen muutosprosessin läpi? Vai, pitäisikö tässä vaan miettiä, niin kuin suomalaiset miehet keskimäärin, että olen keskivertoa parempi kuski ja hallitsen takavetoisen siinä kuin etuvetoisen vaikka en ole sellaista ajanut kuin muutaman hassun kerran helvetin vanhan hiacen ja dieselmersun muodossa?

Onko, kellään tietoa pääseekö tällaiset vanhat pierut liukkaankelinradoille jollain konstilla? Siellähän tuon takavetoisen käyttäytymisen oppisi ja samalla voisi tutkia miten ASC+T luistonvalvontajärjestelmät, CBC kaarrejarrutuksenvalvontajärjestelmä ja DSC dynaaminen suuntavakauden valvonta toimivat loppupeleissä.

edit: yhden lyhennehirviön lisäys...

 

[wilco]

Viestin lähetti t4
Vaihto pisti kuitenkin ajattelemaan, ettei uudella takavetoisella osaa toimia ääritilanteissa - etuvetoisenkin auton hallinta ääritilanteissa on vienyt aikansa, eikä se varmaan vieläkään ole ollut millään optimaalisella tasolla.

Vai, pitäisikö tässä vaan miettiä, niin kuin suomalaiset miehet keskimäärin, että olen keskivertoa parempi kuski ja hallitsen takavetoisen siinä kuin etuvetoisen vaikka en ole sellaista ajanut kuin muutaman hassun kerran helvetin vanhan hiacen ja dieselmersun muodossa?

Onko, kellään tietoa pääseekö tällaiset vanhat pierut liukkaankelinradoille jollain konstilla?

Kyllähän noihin liukasradoille pääsee, kun vain ottaa yhteyttä. Muistaakseni ei edes paljoa tarvitse aikoja varailla, riippuu tietenkin paikasta ja onko juuri joku autokoulu sahaamassa useammalla autolla siellä. Taitavat olla ihan liikeidealla nekin paikat, että maksava asiakas saa ajaa.

Mutta mitä noihin ääritilanteisiin tulee, niin sanoit jo itsekin: harjoittelu, harjoittelu. Vaikka sitten jokaisessa hiljaisessa kurvissa hieman tekee itselleen testiä, sillä loppujen lopuksi siitä on tositilanteessa hyötyä. En nyt tarkoita, että jokaista mutkaa pitäisi mennä kylki edellä, vaan testaamista miten auto käyttäytyy kun iskee usvaa putkeen tahi jarruttaa kuin sika juoksun päätteeksi...

Että silleen...

 

[Carlos]

t4 on ilmeisesti sitten vaihtamassa autoaan Mersuun tai Bemariin? Henk. koht. olen sitä mieltä että jos Suomessa meinaa autoa pitää, sen täytyy olla ehdottomasti jotain muuta kuin takavetoinen, lumettomilla alueilla sen ei niin väliä.

En pidä ongelmana edes käyttäytymistä liukkaalla, sen kanssa oppii kyllä elämään, mutta sitten kun autolla pitäisi puskea eteenpäin ja lunta on 30-40cm, meneekin hankalaksi. Etuvetoisessa on se etu että vetävät pyörät saa kääntymään ja näin auton saa "venkurrettua" eteenpäin vaikeassakin paikassa, mutta takavetoisella on tasan 2 vaihtohtoa. Joko pääset eteenpäin, tai sitten pyörät sutii ja et pääse eteenpäin. Nimim. kokemusta on. Erityisesti tämän huomaa pysäköidessä kaupungissa ja lumiauran ajellessa autosi ohi.

No, tästä ei liene kuitenkaan ollut kyse topicissa. Takavetoinen käyttäytyy luonnollisesti täysin eri tavalla kuin etuvetoinen. Esim. jos etuvetoinen lähtee jyrkkäänkin sivuluisuun, sen saa oikaistua kääntämällä rattia liun suuntaan ja antamalla kaasua niin maan perusteellisesti. Takavetoisella voi vain painaa kytkimen pohjaan, kääntää pyörät liun suuntaan, ja toivoa parasta.

Myöskin vaikka ylämäkeen ajaessa, jos pyörät lähtevät sutimaan, etuvetoisella ei mitään ongelmaa, takavetoinen vie äkkiä lumipenkkaan. Erityisesti jos tämä takavetoinen autosi on vielä automaattivaihteinen ja pyörät lähtevät sutimaan vaikka huomaamatta (mahdollista, jos on hyvä äänieristys/musiikki kovalla), saatat automaattisesti antaa hiukan lisää kaasua, jolloin automaatti heittää vain suurempaa pykälää koneeseen, ja sitten jo pieninkin ohjausliike heittää perän menosuuntaan niin ettei ehdi sanoa edes "matalalattiaratikka".

Oma isäni ohjeisti minua aikoinaan kokeilemaan koko ajan (silloin oli takavetoinen auto) takapään pitoa, ja laittamaan auton vaikka tarkoituksella pieneen sivuluisuun, silloin se ei pääse yllättämään. Sitten jos yrittää ajaa kieli keskellä suuta ja auto lähteekin hanskasta, se on helposti menoa.

Enpä oikeastaan osaa tuohon muuta sanoa, kuin että kannattaa etsiä joku hiljainen sivutie, tai parkkipaikka, tjsp, missä voi rauhassa kokeilla että miten se auto käyttäytyy missäkin tilanteessa. Jokainen auto on kuitenkin yksilö, ja vain kokeilemalla sen omansa voi oppia tuntemaan.

 

[pasil]

Kyllähän takavetoinen auto on ihan hyvä. Itse ainakin olen pärjännyt aina takavetoisen kanssa paremmin kuin etuvetoisen. Jotenkin vaan persauksissa on sellainen tunne että auto olisi paremmin "hallittavissa" ja käytös on mielestäni takatuupparissa paljon loogisempi kun etuvedossa. Tietysti mäkilähtöjä yms. tarttee vähän treenata ennekuin ne onnaa, mutta sullahan on tossa joku luistonesto jelppimässä. Kokemusta mulla on c-kadetista, mersuista ja transitista. Kadetti oli kevytperäinen, mutta pirun rauhallinen ajella vanhaksi autoksi, mersua joutu paiskaamaan että sen sai linkkuun ja transitista nyt ei viitsi edes puhua. Kyllä takavetoinen on mainio, kunhan vain rauhassa niksit opettelee.

 

[Oloneuvos]

Eläköön takaveto!

Viestin lähetti pasil
Jotenkin vaan persauksissa on sellainen tunne että auto olisi paremmin "hallittavissa" ja käytös on mielestäni takatuupparissa paljon loogisempi kun etuvedossa.

Sen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana, kun olen ajokortin haltija ollut, on alan harrastajia kohdannut pahin mahdollinen kirous; etuveto. Sattuneesta syystä olen joutunut ajamaan menneiden vuosien aikana lähes kaikkia Suomeen tuotavia automerkkejä ja niiden useimpia malleja. Ei ole sattumaa, että isot edustusautot ja hienoimmat urheiluautot ovat yhä edelleen takavetoisia - ja sellaisina myös pysyvät.

Takavetoisen auton ajettavuus ja hallittavuus on ihan toista luokkaa, kun etuvetoisen. Näin tosin vain silloin, kun kuski siteeratun viestin kirjoittajan tavoin osaa jo ajaa "perstuntumalla". Hyvän ajonautinnon tarjoaa myös nelivetoinen auto, mutta vain silloin, kun sitä voi ajaa kuin takavetoista.

Nykyisissä autoissani on molemmissa vielä automaattilaatikko, joka on monelle talvikelillä syyttä kauhistus. Sutimisenestojärjestelmä, jonka tietysti voi halutessaan kytkeä pois päältä, pitää nastat renkaissa ja pirssin tiellä pahemmissakin paikoissa, vaikka autoilla on painoa yli 2000 kiloa. Vaimon etuvetoisella ajaminen on vain siirtymistä paikasta A paikkaan B verrattuna takavetoisen suomaan ajonautintoon. Metsäteillä, joilla on paljon lunta on oikea ratkaisu joko aurata tie, tai hankkia Jeeppi.

Kun kerran pakkanen on jäädyttänyt meren lahdet ja järvet ajokelpoisiksi, niin ei kun kokeilemaan ja harjoittelemaan. Liukkaan kelin ajokokemusta on oman turvallisuuden vuoksi hyvä hankkia, ajoi sitten etu- tai takavetoisella menopelillä. Ainakin menneinä vuosina autourheiluseurat pitivät jääratoja avoinna. Sinne vaan mukaan harjoittelemaan.

 

[Barnaby]

Takaveto elää!

Itse olen viettänyt tähänastisen autoilijan elämäni etuvetoisen ratissa viime kesään asti, ellei lasketa hiekkakuoppa-ajeluja 10-vuotiaana isoisän automaattimersulla.

Hommasin siis raskaahkon, takavetoisen auton. Kesällä sitä eroa etuvetoiseen on normaaliajossa hankala todeta, ellei sitten hiekkatietä hieman reippaamilla ajolinjoilla. Ajonhallinta pitää tosin sudittelut loitolla, mutta toki voi mennä myös "raakana" kytkien järjestelmän pois päältä.

Syksyä kohden aloin mietiskelemään miten talven ensimmäisillä liukkailla mennään, kun talvirenkaidenkin kohdalla löytyy omalle kohdalle uutta, eli kitkarenkaat. No, hyvin on mennyt tähän asti - olenhan keskivertoa parempi kuljettaja, niin kuin suomalaisen miehen pitääkin.

Sellainen tietty vapaus ja aivan uusi ajamisen riemu löytyi takavetoisen auton myötä lumiseen talviajoon. Toki aivan ääri-liukas keli ja kitkarenkaat pitävät kielen keskellä suuta ja ajonopeudet tilanteenmukaisina. Mutta noin keskiverto-talvikeleillä tulee mentyä sopivat mutkat pienessä luisussa, koska auton eteneminen on hyvin loogista - juuri kuten aiemmin tässä ketjussa todettu. Oikeastaan ainoa ohje minkä etuvetoisesta takavetoisen kuskiksi siirtyvälle voi antaa, on talvikeleissä korostettu moottorijarrutuksen välttäminen.

Jaaha, taidankin lähteä heittämään pienen lenkin.

 

[Chip]

MInulla on muihin tähän ketjuun vastanneisiin verrattuna rutkasti vähemmän ajokokemusta (toukokuussa 2 vuotta), mutta takavetoisella on tullut ajeltua jonkun verran. Nissanin Patrolissa on tietenkin nelivetokin, mutta ei sitä aina päällä pidetä. Talvikeleillä takavetoinen on minun mielestäni karmea, mäkilähdöt ovat yhtä jännitystä ja tasaisellakin perä yrittää heittää jos alusta on tarpeeksi jäinen. Mutkat ovat sitten toinen juttu...

Mutta vaikka itse ajelenkin mieluummin etuvetoisella autolla tai Patrolilla nelivedon kanssa, ei hyvällä kuskilla pitäisi suurempia ongelmia takavetoisen kanssa tulla alun tuntuman saamisen jälkeen. Ainakin minun isäni ajaa niin etuvetoisella kuin takavetoisellakin yhtä hyvin (ajokokemusta hirmuiset (huom, minun silmissäni) 27 vuotta), koskaan en muista auton karanneen käsistä minun ollessani kyydissä (ja sitä kyytiä on ollut paljon).

 

[Ramchester]

Kiitoksia hyvistä mutta sangen ristiriitaisista vastauksistanne, mikä ei sinänsä ole yllätys, koska tunnetusti suomalaiset on jaettu meihin city-autoilijoihin, jotka ajamme etuvetoisia ja rallikansaan, jolle vain taka(neli)vetoinen antaa tyydyttävän ajonautinnon.

Keskustelin asiasta eilen myös autokauppiaan kanssa, joka kertoi olleensa juuri maanantaina testailemassa autoja Hämeenlinnassa. Kauppiaan mielestä nämä uudet ajonhallintajärjestelmät ovat muuttaneet takavetoisen auton hallintaa merkittävästi - varsinkin tämä DSC dynaaminen suuntavakauden valvonta pitäisi olla enemmän kuin toimiva järjestelmä.

Järjestelmän toimintaperiaate: "DSC kokoaa kaikkien suuntavakavuuteen vaikuttavien järjestelmien kuten ABS:n ja ASC+T:n antamat tiedot yhteen ja tunnistaa auton sivuluistoon pyrkimyksen jo alkuvaiheessa. Moottorin ohjausjärjestelmän ja tarvittaessa yksittäisiin pyöriin kohdistuvan automaattisesti toimivan jarrutusvaikutuksen ansiosta auton kulku vakiintuu muutamassa millisekunnissa. Tosin ei tämäkään järjestelmä pysty kumoamaan fysiikan lakeja. Ajotavan sovittaminen vallitseviin olosuhteisiin on kuten ennenkin kuljettajan vastuulla."

Eli, järjestelmä antaisi melko paljon anteeksi kuskin tottumattomuutta takavetoiseen autoon - hyvä näin.

Tämän lisäksi autokauppa järjestää asiakkailleen ilmaisen liukkaankelinharjoituksen keväämmällä, mikä tuntuu jopa erittäin hyvältä palvelulta.

Mitä tulee Carloksen ja Oloneuvoksen kirjoituksiin automaatista, niin ei kiitos - ennemmin F1-vaihteet ratissa(hymiö)

Ei, tässä ilmeisesti auta muu kuin vaan odotella...

 

[Carlos]

Viestin lähetti t4
Mitä tulee Carloksen ja Oloneuvoksen kirjoituksiin automaatista, niin ei kiitos - ennemmin F1-vaihteet ratissa(hymiö)

Tämäkin on yksi asia joka jakaa mielipiteitä jyrkästi, mutta minun mielestäni automaattivaihteisto on ilmastoinnin ohella paras keksintö mitä autoon on ikinä tehty. Varsinkin täällä Hollannin jokapäiväisissä helvettiä muistuttavissa ruuhkissa on tullut siunattua monen monta kertaa että on automaattivaihteinen auto. Ei olisi kivaa liuttaa kytkintä kahta tuntia putkeen.

Ja semmoinen pieni yksityiskohta muuten, kun oli ostamassa nykyistä autoani, se oli juuri maahan tullut uusi malli, ja se oli koe-ajettavissa vain käsinhämmennettävänä versiona. Tuumasin että onhan tämä ihan jees auto, mutta ei nyt mitenkään niin erikoinen. Sitten kun lopulta sain automaatin käsiini, niin se koko auton hienous pääsi vasta oikeuksiinsa, ja samantien kirjoitettiinkin sitten jo paperit. Mielestäni iso auto ja iso moottori vaati automaattilaatikon, ei tulisi edes mieleeni harkita mitään muuta.

Sitten tietysti jos mennään pienempiin kokoluokkiin ja haetaan jotain muuta kuin miellyttävää pitkänmatkan autoa, voi käsivaihteinenkin olla jo ihan jees. Nappivaihteita en ole kokeillut, niistä en osaa sanoa mitään.

Mutta vielä siitä takavedosta, niin kauan kuin tiet ovat aurattuja, ei pitäisi olla ongelmia. Mutta meikäläiselle on käynyt keskimäärin 1-3 kertaa talvessa tilanne jossa olen joutunut puskemaan eteenpäin lumihangessa, ja takavetoisella se ei olisi onnistunut. Etuvedolla kylläkin.

Ei sillä, kyllä minäkin nautin vallan mahdottomasti takavetoisella ajamisesta, mutta ihan nämä pienet käytännön seikat ovat toistaiseksi puhuneet sitä vastaan. Sitten jos jään tänne useammaksi vuodeksi, niin saatan ostaakin jonkun ison Bemarin, missä sitten on myös takaveto.

Makuasioita siltikin, onnea vaan uuden auton kanssa, pääasia että olet itse tyytyväinen.