Kapulainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Blues
Bandana kirjoitti:Sopii edelleen muistaa että tässä ei kysytä Espoon liigahistorian parhaimpia pelaajia, vaan säväyttävimpiä. Ihan hyvin joku yhden kauden pelannut saattaa säväyttää enemmän kuin joku viisi kautta pelannut, vaikka se viisi kautta pelannut olisi tehnyt jokaisella kaudella yli 30 pistettä.
Säväyttäminen ei kulje käsi kädessä tehojen kanssa.
Espooblues.netin tekemän kyselyn kaikkien aikojen säväyttävimmästä pelaajasta ja tämän aiheuttaman hyvin mielenkiintoisen keskustelun pohjalta mieleeni on herännyt kysymys kaikkien aikojen espoolaisen pelaajan etsimisestä. Kuten yllä lainaamani Bandanan kommentti osoittaa eb.netin äänestys hakee jotain muuta kuin mitä itse ja oletettavasti monet muutkin ovat odottaneet. Nyt siis haettiin tosiaan säväyttävintä pelaajaa. Mielestäni ongelma on siinä, että kaikki me miellämme säväyttävyyden hyvin eri tavalla. Toiselle Mariusz Czerkawskin esittämät kiemurat seitsemän pelin ajan oli jotain todella säväyttävää, kun toisen mielestä Timo Hirvosen tinkimätön asenne 14 kauden ajan on säväyttävää.
Säväyttävyyden aiheuttaman keskustelun innoittamana ajattelinkin kysyä teiltä arvon Jatkoajan-kirjoittajat, kuka on mielestänne kaikkien aikojen arvokkain pelaaja Espoossa? Nyt haettaisiin siis ns. MVP-titteliä näiden vuosien ajalta. Kuka on ollut näiden vuosien aikana se kaikkein tärkein pelaaja Bluesille ja Kiekko-Espoolle? Näin voisimme käydä keskustelua siitä kuka on ollut kenenkin mielestä se oikeasti paras pelaaja joka Espoossa on pelannut. Parhaan tai oikeammin tärkeimmän pelaajan tittelinhän voi voittaa myös se joka ei välttämättä ole se taitavin tai tehokkain. En tiedä onko tämän tyyppiselle keskustelulle tilausta, mutta itse ajattelin tämän olevan paikallaan, kun seuraa tuota eb.netin äänestystä ja sen herättämää keskustelua. Asiasta on vaikea keskustella, kun äänestyksen kysymyksen asettelu on jättänyt liikaa tulkinnanvaraa. Toki äärettömän kiinnostava äänestys sinällään.
En tiedä olisiko tähän pitänyt perustaa jonkinmoinen äänestys, mutta kun en sen perustamisesta mitään tiedä, jätin tekemättä.
Vastauksista ajattelin, että voisi kertoa oman top 10 perustelujen kera. Tästä saa varmasti hyvää kuvaa siitä, kuka on kenenkin mielestä paras. Ideaalitilannehan olisi, että Blues teettäisi tälläisen äänestyksen kauden aikana ja kauden päätteeksi julkistettaisiin voittaja esimerkiksi runkosarjan viimeisessä ottelussa. Tämä äänestys innostaisi varmasti kaikkia kannattajia ja näin ollen saisimme oikeasti hyvän kuvan siitä, minkälaisia ja ketä pelaajia espoolaiset kiekkoihmiset aidosti arvostavat.
Oma ehdotukseni top 10 on seuraava:
1. Juha Ikonen
- Aika selvä valinta loppujen lopuksi. Oma kasvatti, joka pelasi Espoossa seitsemän kautta. Viimeisten viiden kauden aikana oli neljä kertaa joukkueen kahden parhaan pistemiehen joukossa ja kerran sisäisen pistepörssin kolmas. Kaikkien aikojen paras pistemies tehoin (71+143=214). Vaikka ei ollut se kaikista säihkyvin pelaaja, varmasti kaikkien aikojen paras pelaaja Bluesin ja Kiekko-Espoon näkökulmasta.
2. Jan Caloun
- Caloun pelasi parhaat vuotensa muualla kuin Espoossa, mutta joka tapauksessa mies oli maaginen kaudella 2002-2003. Varmasti yksi liigan parhaista pelaajista tuolla kaudella, ellei paras. Caloun vietti Espoossa kolme kautta, joista kaksi ensimmäistä olivat erinomaisia, kun puolestaan viimeinen jätti todella ikävän maun, toisaalta emme koskaan saane tietää asian todellisia puolia. Oli joukkueella kahdella ensimmäisellä kaudellaan varmasti vielä tärkeämpi pelaaja kuin Ikonen, mutta pelasi kuitenkin vain vajaat kolme kautta. Calounin suoritukset play-off-sarjassa Tapparaa vastaan olivat samaa tasoa kuin Peter Aholan peli kauden 1994-1995 play-offeissa tai Ari-Pekka Siekkisen otteet legendaarisessa TPS-sarjassa. Joka tapauksessa loistava pelaaja, joka pelasi kaksi huikeaa kautta. Nämä riittävät toiselle sijalle, Ikosen eduksi lasken useamman kauden selvästi huonomman joukkueen kapteenina sekä selvästi paremman kokonaispanoksen kentällä. Caloun oli kuningas hyökkäyspäässä, kun Ikonen oli elementissään aloitusympyrässä sekä erittäin hyvä molemmissa päissä kenttää.
3. Timo Hirvonen
- Hire ei suuremmin perusteluja kaipaa, numerot 572 ottelua ja 14 kautta kertovat kaiken. Onpahan Hire myös varsin lähellä kaikkien maalintekijän titteliäkin 87 maalillaan. Ei se taitavin, mutta varmasti antoi aina kaikkensa, enemmänkin. Kaikki muistavat Matinkylän ajoilta Kukin,Hiren ja Tiaisen muodostaman Easton-ketjun. Kolmannen sijansa Hire siis ansaitsee eniten juuri pitkällä palveluksellaan organisaatiossa (joka ilmeisesti jatkuu vielä) ja huikealla asenteellaan, jota emme varmasti unohda!
4. Jiri Vykoukal
- Viisi kautta ja 138 pistettä (44+94) hyvin keskinkertaisen joukkueen puolustuksen selkärankana. Siinä kiteytetysti Jiri Vykoukalin ura Espoossa. Kaikkien aikojen puolustaja Espoossa (ainakin vielä). Kiekollisesti erittäin tyylikäs puolustaja, joka oli liigan eliittiä pelin avaamisessa, omaten myös erittäin vaarallisen laukauksen. Pienet tahrt Jirin kohdalla muodostuvat kehnoista esityksistä play-offeissa sekä loikkaus TPS:n riveihin kahdeksi kaudeksi. Arto Laatikainen on vihdoin nousemassa seuraavaksi suureksi kiekolliseksi pakiksi Bluesin takalinjoilla sitten Jiri Vykoukalin.
5. Nils Ekman
- Nils Ekman edustaa sitä mitä Espoossa on hyvin harvoin nähty, nuori pelaaja, jonka uralle Espoo on luonut hyvän ponnahduslaudan. Nisse tuli HV:sta? lupaavana nuorena pelaajana, joka teki 20-vuotiaana avauskaudellaan 24 maalia. Yhteensä Ekman teki kolmen kauden aikana tehot 58+47=105. Sittemminhän Ekman on myös tehnyt uraa NHL:ssä ja Ruotsin maajoukkueessa. Nils Ekmanin kaltaisia pelaajia toivoisi Bluesissa näkevän useamminkin. Hän oli nuori, nopea ja taitava, lisäksi hän tosiaan löi itsensä Espoossa läpi. Nostan hänet ohi monen todella merkittävän pelaajan, mutta näen että Ekmanin urakehitys Espoossa oli niin erilainen, että
6. Peter Ahola
- Vaikka Jiri Vykoukal on kaikkien paras puolustaja Espoossa, ovat Peter Aholan esitykset kaudella 1994-1995 ehkä kaikkien aikojen paras kausi Bluesin/Kiekko-Espoon paidassa. Sanoisin, että Peter Ahola oli tuolla kaudella (etenkin pudotuspeleissä) tärkeämpi pelaaja kuin Caloun tai Ikonen kertaakaan. Mies pelasi aivan valtavia minuutteja koko runkosarjan ja johti joukkuetta todella suurella sydämmellä. Kaikki huipentui, kun pieni Kiekko-Espoo kohtasi todella kovatasoisen Lukon pudotuspeleissä. Ahola laittoi melkein yksin mahtava Lukon todella ahtaalle tehden neljässä pelissä viisi maalia ja antaen yhden maalisyötön. Häipyi tämän jälkeen IFK:hon, josta TPS:n kautta uudestaan Espooseen. Toinen visiitti ei kuitenkaan ollut yhtä onnistunut. Tästä johtuen vasta sijalla kuusi. Peter Aholan siipien suojissa myös muuan Arto Laatikainen aloitti liigauransa. Kaiken kaikkiaan hieno espoolainen kiekkoilija Peter Ahola on ja hänen asiantuntemuksellaan ja johtajuudellaan olisi varmasti käyttöä vielä tämänkin päivän Bluesissa.
7. Sergei Prjakhin
- Tämä "Matinkylän Gretzky" vai miksi media häntä nimittikään muodosti erinomaisen parivaljakon Juha Ikosen kanssa neljän kauden ajan. Pitkä ja kankea, mutta vanha herra omasi erinomaisen pelisilmän, jolla paikkasi puutteitaan. Hyvin rauhallinen pelaaja, joka ei liikoja höntyillyt. Tätä ylemmäs en tätä Stanley Cup-voittajaa oikein uskaltanut nostaa, koska hänen mainetekonsa jäivät kuitenkin sen verran vaisummiksi häntä ylempänä oleviin nähden.