Ennen vanhaan ihmisillä oli sentään visioita siitä, että tulevaisuudessa tekniikan kehittyessä ja yhteiskunnan edistyessä ihmisten ei tarvitsisi tehdä ns. leipätyötä paljoakaan, vaan he voisivat käyttää aikansa itsensä kehittämiseen, vapaaehtois- ja harrastushommiin ynnä muuhun. Oli ajatus, että 16h työpäiviä pitäisi saada 12 tuntiin, sitten 12 tunnista 10 tuntiin ja kahdeksaan tuntiin, sitten oli ajatuksena saada vähitellen ihmeelliset koneet ja laitteet tekemään rutiinityöt ihmisten puolesta, sillä automaation tuomin keinoin piti jo pystyä elämään ilman, että yksittäisen ihmisen pitäisi tuottaa yhä lisää ja lisää.
Sitten kelkka kääntyi toiseen suuntaan ja alettiinkin vaatimaan entistäkin suurempaa tuottavuutta ja entistä pidempiä päiviä, työtunteja ja työuraa sekä elämää, jonka ainoa tarkoitus on olla töissä ja tuottamassa jollekulle yhä lisää ja lisää. Sen sijaan, että rutiinitöiden ja turhien töiden työtarve vähenisi kävikin niin päin, että eliitti saa yhä enemmän ja heidän tarvitsee tehdä yhä vähemmän sillä aikaa kun ihmisten pitäisi raataa toinen jalka haudassa ja "joustavin" työehdoin. Ennen vanhaan myös ihmisille oli tärkeää kouluttaa itseään ja saada yleissivistystä, sitä varten kehitettiin työväenopistoja ja muita. Nykyisin tärkeää on turruttaa itsensä paskaviihteellä ja viinalla, jotta ei tarvitse ajatella mitään, tietää mistään mitään (sitähän varten on google, se kertoo kaiken valmiiksi) tai välittää mistään mitään, ellei paska kaadu omaan niskaan.
Euroopan nuorison työllistämiseksi tuskin on muuta keinoa kuin nykylinjan muuttuminen jonkinlaisen kumouksen kautta. Usein nämä kumoukset ovat vain historian saatossa olleet erittäin väkivaltaisia. Toisaalta sitten on vähemmän nuorisoa työllistettävänä, jos jonkin sortin kriisi puhkeaisi.
Tee työtä, jolla on tarkoitus. Tämä lause sisältää suuremman totuuden kuin uskoisikaan. Ne ihmiset, jotka ovat ns. omalla alallaan tai tuntevat jopa kutsumusta työhönsä, paiskivat yleensä töitä motivoituneena ja ilman jatkuvaa sisäistä ristiriitaa. Ne ihmiset, jotka tekevät töitä, jotka he sisimmässään tietävät turhiksi ja tarpeettomiksi tai kokevat olevansa vain luksusoloissa lymyilevien johtajiensa kynnysmattoja taas kokevat entistäkin enemmän stressiä, vitutusta ja ties mitä oireita. Moni kynänpyörittäjä tietää täysin hyvin olevansa täysin turha ja tajuaa oman elämänsä menevän hukkaan, moni fyysistä työtä tekevä joutuu niin koville, että kroppa tekee tenän. Ja samaan aikaan moni, joka haluaisi edes jotain töitä ei niitä saa, eivätkä nuoret ihmiset pääse töihin, koska heitä ei oteta töihin. Moneen hommaan riittäisi työpaikalla perehdytys tai oppisopimus, joka hommaan ei tarvittaisi ylettömiä tutkintoja tai pakollista virkamiesruotsin tutkintoa.
Tai ehkä on ihan sama mitä me pohdimme, sillä Kiina tulee ottamaan taloudellisen maailmanvallan ja pistämään Euroopan ja Yhdysvallat joka tapauksessa saappaankorkonsa alle. Ehkä ainoa keino työllistää Euroopan nuoriso on opettaa heille kiinaa ja pistää heidät töihin kiinalaisten kaivoksille.
