Esimiehet kyykkyyn!

[mauri]

Avataanpa ketju, jossa on lupa haukkua ja kehua esimiehiä sekä monenasteisia pomoja oikein sydämen kyllyydestä. Pohjalla pohdinnoille voisivat olla esimerkiksi seuraavat kysymykset:

- Millaisia kokemuksia sinulla on esimiehistä/pomoista?
- Millainen on ammattitaitoinen esimies/pomo?
- Haluaisitko itse esimieheksi/pomoksi?
- Jos olet esimies/pomo; oletko mielestäsi onnistunut tehtävässäsi?
- Ovatko kaikki esimiehet ja pomot vittumaisia styrankkeja...

Veikkaan, että tänä päivänä jokaisessa ammatissa on kovat vaatimukset, kun kiire ja tehokkuus painavat päälle. Itselläni on tällaisesta työpaikasta takana vajaan 2, 5 vuoden kokemus. Työskentelin säännöllisesti, mutta ilman työsuhdetta, mikä tarkoitti tietysti sitä, että myöskään lomia ei kertynyt, sairaspäiviltä en saanut korvauksia, eivätkä muutkaan etuudet koskeneet meikäläistä. Keskustelin aiheesta useasti esimieheni kanssa, mutta tuloksetta. Edes määräaikaista työsuhdetta ei ollut näköpiirissä. Tilannetta ei helpottanut lainkaan se, että kyseinen henkilö jaksoi jatkuvasti muistuttaa, kuinka vajaa ammattitaitoni hänen mielestään oli, ja henkilökohtaisuuksiinkin hän meni tuon tuosta. Pikku hiljaa työuupumus alkoi painaa, mutta esimieheni ei nähnyt merkkejä minussa - vaan jatkoi hiillostamista. Viimein jäin vapaaehtoisesti pois kyseisestä työpaikasta, koska "paukut" eivät enää riittäneet. Äskettäin, neljän kuukauden odottamisen jälkeen, sain työtodistuksen, joka oli kuin lopullinen niitti...Työtodistus oli sanalla sanoen ala-arvoinen. Keskustelin todistuksesta kyseisen esimiehen kanssa, mutta emme päässeet samalle aaltopituudelle lainkaan. Täytyy muuten sen verran mainita, että noin kuukautta ennen kuin jäin pois kyseisestä työpaikasta raivostuin kyseiselle henkilölle silmittömästi - joten työtodistus heijastelee todennäköisesti henkilökohtaista esimies-työntekijä -suhdettamme.

Kokemukseni mukaan on erittäin surullista, jos esimieheksi valitaan henkilö, jolla ei ole edellytyksiä toimia siinä tehtävässä. Itse odotan esimieheltä ensisijaisesti kykyä kohdata vaikeat tilanteet kypsästi. Hyvän esimiehen tunnistaa myös siitä, että hänellä on psykologista silmää nähdä työntekijöiden väsymystilat ja kyky keskustella luottamuksellisesti. Osoittaa huonoa itsetuntoa, jos esimiehen pitää pönkittää omaa egoaan asemallaan. Tällöin työntekijöiden asiat eivät viime kädessä jaksa kiinnostaa, koska vain oma ura ja asema ja yksikön tulos ovat tärkeitä asioita. Hyvän esimiehen ominaisuuksiin kuuluu myös kyky kannustaa työntekijöitä ja saada luovuus liikkeelle. Jatkuva arvostelu ja ylhäältä päin tulevat kommentit tappavat taatusti kaiken luovuuden ja työmotivaation.

En ymmärrä, miksi esimies nähdään yleensä työntekijöitä ylempänä henkilönä, vaikka ainakin minun mielestäni, kaikki työntekijät ovat samanarvoisia - vain työtehtävät, vastuualueet ja toimenkuvat vaihtelevat. Tämän vuoksi en kannata sanaa "alainen". Se saa työntekijän kuulostamaan mitättömältä.

Itsessäni ei varmaankaan ole hyvän esimiehen ominaisuuksia riittävästi, sillä olen esimerkiksi aivan liian impulsiivinen pystyäkseni järjestelmällisesti johtamaan jonkinlaista tiimiä. Muutenkin tuntuu mukavammalta olla käytännön työssä, sillä "äksön" kiinnostaa minua enemmän kuin kokouksissa istuminen ja teoreettinen suunnittelu.

Olen työskennellyt suurimman osan "uraani" freelancerina, joten kovin montaa esimiestä minulla ei ole ollut. Olen kyllä tehnyt töitä hyvinkin tiiviisti erilaisissa tiimeissä, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Edellä kertomani kokemus oli ehkä siksi niin rankka.

Kirjoitelkaapas...

 

[pikkukisu]

Lyhyesti sanon vaan että mulla on ollut kolme aivan kauheaa pomoa. Siis oikeesti kauheita, vois sanoo että mua on heidän suunnaltaan kiusattu. En tiedä mistä johtuu, mutta sellaiseen lopputulokseen tulin, että naisvaltaisella alalla kun naiset alkavat pomoiksi ilman minkäänlaista koulutusta tai soveltuvuutta siihen, se ei voi tietää hyvää. Mutta toivotaan että seuraavassa paikassa olisi asiat paremmin (ja toinen ala..)

 

[Kidd]

Millaisia kokemuksia sinulla on esimiehistä/pomoista?
- joko neutraaleja, huonoja tai tosi huonoja, ei yhtään hyvää.
Pikkukisu tuossa jo sanoikin, kun naisvaltaisella alalla naiset alkavat pomoiksi ilman minkäänlaista koulutusta tai soveltuvuutta siihen, se ei voi tietää hyvää. Tämä on valitettavasti kohdallani totta eikä poikkeusta ole kohdalleni sattunut. Joillekin varmaan on.

Millainen on ammattitaitoinen esimies/pomo?
- Tietysti asiansa osaava jolla on psykologista silmää, ja joka ei vastuksia kohdatessa valitse palautteen muodoksi henkilökohtaisuuksia. Mielellään myös näkisi enemmän joviaaleja tai "kansanomaisia" esimiehiä kuin mitättömän valtansa sokaisemia pikku-hitlereitä. Adolf Ehrnroothin sanoin, joukkoja johdetaan edestä...

Haluaisitko itse esimieheksi/pomoksi?
-Kyllä.

Ovatko kaikki esimiehet vittumaisia styrangeja?
-Ei tietenkään. Jotkut ovat myöskin välinpitämättömiä, toiset ammattitaidottomia mutta kuulopuheiden mukaan hyviäkin esimiehiä on. En vain ole tavannut.

 

[ms.qvist]

Risuja (ja ruusuja)...

Kun tässä nyt tuli ilmeisesti hivenen mauria yllytettyä tällaisen ketjun avaamiseen niin lienee paikallaan, että myös itsekin siihen viestin muodossa otan osaa. Ja, mikäs se on ottaessa kun on kokemuksia jos jonkin laisista esimiehistä.

Koetan katkeristakin kokemuksista huolimatta kirjoittaa asiallisesti joten kenties joku tuleva esimies tai työnjohtaja löytää vinkkejä kuinka ei kannata toimia, millaisista tempuista työntekijät eivät välttämättä kovinkaan paljoa pidä. Vaikka meitä on moneksi ja joku toinen voi ottaa jonkun heiton huumorilla niin aina esimiehen pitäisi koettaa pitää mielessään se ettei kuitenkaan mene "huumoria viljellessään" henkilökohtaisuuksiin tai muulla muotoa mauttomuuksiin - yllättäen ne heitot voivat satuttaa työntekijää.

Olen työskennellyt jo toistakymmentä vuotta samaisen suuren - Suomen suurin alallaan - firman palveluksessa ja tullut nähneeksi ties millaisia esimiehiä, kokemuksia on kahdesta eri toimipisteestä niin täältä pääkaupunkiseudulta kuin Saimaan rannalta "iloisten ihmisten Karjalaisesta kaupungista".

Nykyisessä asemapaikassani henkilökohtainen esimieheni on mielestäni asiallinen ja tehtäviensä tasalla oleva, joskin pientä hienosäätöä vielä tarvitaan mutta eiköhän tulevaisuus tuo parempaa tullessaan. Parasta hänessä on mielestäni se tietty luottamus työntekijöitä, ainakin minua, kohtaan. Vaikka välillä tulee pienoisia kommunikaatio ongelmia niin siitä huolimatta liikutaan asialinjalla eikä hän koskaan mene henkilökohtaisuuksiin, ja hyvää hänessä myös on se ettei hän julkisesti rupea "ripittämään" työntekijöitä vaan jos aihetta on niin hän juttelee henkilökohtaisesti. Asia siis pysyy työntekijän ja esimiehen välisenä. Tällainen käytös lisää luottamusta!

Mutta aina en ole saanut nauttia yhtä hyvästä esimies-alais -suhteesta vaan olen joko kohdannut itse tai ollut todistamassa esimiehen jopa törkeää käyttäytymistä alaisiaan kohtaan.

Ikävimmillä vesillä liikutaan silloin kun esimies kantaa henkilökohtaista kaunaa työntekijää kohtaan ja koettaa kostaa sen työpaikalla parhaansa mukaan. Tällainen esimies saattaa nimitellä työntekijää muiden kuullen, vastailla esitettyihin asiallisiin kysymyksiin haistattelemalla (ei ole mieltä ylentävää työntekijästä kuulla esimiehen vastaavan pyyntöön sanoin "Haista vittu"), tai jopa arvostella työntekijää hänen ruumiinrakenteen tms. syyn tähden. Arvostella työntekijän työkykyä ulkoisen olemuksen, harrastuksien, seksuaalisen suuntautuneisuuden etc. syyn tähden. Tällaisen toiminnan jatkuessa esimiehen/-miesten taholta vuosia voidaan kysyä "Kuinka paljon työnantaja oikein arvostaa työntekijöitään".

Olen myös ollut todistamassa tapahtumia jotka ovat johtaneet esimiehelle annettuihin kirjallisiin varoituksiin, huomautuksiin mutta siitä huolimatta työntekijöiden kantaa ei ole otettu huomioon esimiehiä uudelleen valittaessa vaan valinnat on kohdistunut myös sellaisiin henkilöihin joilla ei ole kykyä toimia esimiehenä tai joiden käyttäytyminen työntekijöitä kohtaan ei ole sitä mitä esimieheltä tulee vaatia.

Työpaikalla työntekijöiden tulee voida luottaa työnjohtoon, mikäli luottamus johdon ja alaisten välillä ei toimi voidaan olettaa ettei työmotivaatiokaan välttämättä ole korkein mahdollinen.

Omasta puolestani voi vielä sanoa, olen toiminut vuosia sitten työnjohdollisissa tehtävissä satunnaisesti, mutta en säännöllisesti esimiehenä. Minua pidettiin tiukkana mutta asiallisena, sellaisena joka sai homman pyörimään hyvin. Työnantaja taasen ei arvostanut minua, kas kun olin rohjennut arvostella heidän toimintaa ja vastata kriittisesti esitettyihin kysymyksiin ts. en nuoleskellut heitä vaan kerroin mielipiteeni rehellisesti. - Nyt minulle riittää se, että teen omat hommani täydellisen hyvin.

vlad#16.

 

[Speeed]

No mulla on aina ollu hyvät pomot mut nää ali johtajat... No olin edellisessä firmassa töissä ja hoidin ihan kohtuu hyvin hommat. Meillä oli vähä yli 30v nais puolinen ali johtaja, koska kyseessä oli ns.kauppa niin siellä piti välillä hieman siistiä paikkoja. Rupes itteeni kyrpimään toi ali johtaja, aika huonot välit loppujen lopuks.

Viimene tikki oli se kun asiakkaikkaita oli sisällä niin tää rupee kovaan ääneen pitää taas alaisilleen siivous sulkeisia, sanoin asikkaille että "anteeksi pikku hetki, käyn tuolla". Sanoin ali johtajalle "pidäkkö turpas kiinni kun täällä on asiakkaita", se löi kantapäät yhteen ja lähti yläkertaan ison pomon juttusille, itse menin tekee kauppoja asiakkaiden kanssa.

Noin puolen tunnin kulttua minut kutsuttin yläkertaan "kuulusteluihin". Juteltiin asiasta johtajan kanssa ja viikon päästä minut siirrettiin saman firman toiseen paikkaan ali johtajaks.

Noin puoli vuotta oli kulunu tosta oli firman "koulutus" päivä (eli viinaa aamusta iltaan firman laskuun), niin kuulin että hän oli yrittäny hommata potkuja mulle koska en hänen mielestä ollut tarpeeksi pätevä..