Koska asialle ei ollut ketjua, eikä tämä keskustelu mielestäni kuulu suoraan Aallon ketjuun, niin pannaas avaten asialle oma ketjunsa.
Heti alkuun pitää ottaa mukaan toveri JZZ:n vastaus toisesta ketjusta, koska siinä on paljon asiaa.
5-4 yv onkin sitten astetta vaikeampaa. Syöttöjen pitää olla huolellisempia, ja laukausten myöskin. Ei riitä pelkästään kova laukaus, vaan suunta pitää olla myös kunnossa. Toki tuon ykkösylivoiman varsinkin pitäisi tehdä maali aika kovalla prosentilla, koska sen verran paljon siinä vaan taitoa on.
4-3 yv on aika harvinaista ja esiintyy pääasiassa jatkoajalla, toki on mahdollista myös varsinaisella peliajalla. Tuota käsittääkseni pelataan Aalto-Brockle pakkiparilla ja Lindgren-Tukonen parilla aloitetaan. Tämä kyllä pitäisi riittää maalin tekoon, ja jäähän McLean sitten varmistukseksi kakkospariin, jos ei verkko heilu.
Ylivoimahan on tällä hetkellä tilastollisesti liigan toiseksi parasta, ja olisikin suotavaa että se pysyy vähintään sillä tasolla. Kauden edetessä sillä kun tahtoo olla entistä suurempi vaikutus ottelun lopputuloksen kannalta.
Heti alkuun pitää ottaa mukaan toveri JZZ:n vastaus toisesta ketjusta, koska siinä on paljon asiaa.
5-3 yv menee oikeastaan juurikin noin olkoon sitten vastassa kuka tahansa. Sen verran saa aina omiaan kehuta, että tuossa tilanteessa Lukko on pelannut huonosti, ellei kiekko ole vastustajan verkossa 30 sekunnin kuluttua siitä, kun se tuodaan alueelle sisään. Variaatioitahan tässä yv:ssä on yksinkertaisesti niin paljon, ettei maali voi olla syntymättä.5-3 -ylivoimalla Brocklehurst ja Aalto pelaavat ns. "oikein päin", eli lavat vastakkain. Brockle passaa Aallolle, jonka laukausta Ässä-pelaaja lähtee peittämään. Aalto ei lauo, vaan siirtää takaisin Brocklehurstille, jonka laukausta toinen Ässä-pelaaja lähtee peittämään. Brockle vetää hämylämärillä syötön Pertulle, joka pystyy heittämään poikittaissyötön McLeanille, koska Pertun syöttölinjaa pitävä pelaaja on peittämässä Brocklen laukausta. Hieno kuvio, joka perustuu pitkälti siihen, että kuka tahansa pelaajista olisi kyennyt tekemään ratkaisun, jos tilaa olisi annettu.
5-4 -ylivoimalla pelataan äärettömän harvoin nykyaikana siten, että pakkien lavat ovat vastakkain. Tällöin esimerkiksi Pertulle jää syöttömahdollisuudet sekä Aallolle, että McLeanille suoraan laukaukseen, ja taas McLeanille vastaavat mahdollisuudet Pertulle ja Brocklehurstille. Pakkien välinen poikittaissyöttö on paljon helpompi pelata pois, koska silloin vaihtoehdot suorille laukauksille vähenevät huomattavasti. Laitaa kohti olevat mailanlavat auttavat myös rännikiekkojen katkaisussa, sekä kiekon suojaaminen on helpompaa.
5-4 yv onkin sitten astetta vaikeampaa. Syöttöjen pitää olla huolellisempia, ja laukausten myöskin. Ei riitä pelkästään kova laukaus, vaan suunta pitää olla myös kunnossa. Toki tuon ykkösylivoiman varsinkin pitäisi tehdä maali aika kovalla prosentilla, koska sen verran paljon siinä vaan taitoa on.
4-3 yv on aika harvinaista ja esiintyy pääasiassa jatkoajalla, toki on mahdollista myös varsinaisella peliajalla. Tuota käsittääkseni pelataan Aalto-Brockle pakkiparilla ja Lindgren-Tukonen parilla aloitetaan. Tämä kyllä pitäisi riittää maalin tekoon, ja jäähän McLean sitten varmistukseksi kakkospariin, jos ei verkko heilu.
Ylivoimahan on tällä hetkellä tilastollisesti liigan toiseksi parasta, ja olisikin suotavaa että se pysyy vähintään sillä tasolla. Kauden edetessä sillä kun tahtoo olla entistä suurempi vaikutus ottelun lopputuloksen kannalta.