Kiitoksia vastauksista ylempänä esittämääni. Pari kommenttia vastauksista:
1. Useammaltakin irtosi vähän hapanta kommenttia määritelmästäni "ei ehdotonta eliittiä" Saravon kohdalla. Tarkennan, että pidän siis kyllä Saravoa erittäin hyvänä pelaajana, en minään täytemiehenä. Mutta siis jos Mäntylä on EHDOTONTA eliittiä, niin Saravo vain eliittiä;)
2. En usko käytännön kovin laajana yleistyvän muualla, mutta varmaan muutkin seurat pyrkivät jatkossa sitouttamaan "omia poikiaan" pitkillä sopimuksilla, mikäli mahdollista. Itse kusisin hunajaa pitkästä sopimuksesta vaikkapa Ville Peltosen kanssa, joka voisi jatkua valmentajahommilla sopimuksen loppuvuosina. Mutta nämä vaatii pelaajalta kovan sitoutumisen organisaatioon, ja tällaisia pelaajia ei minkään seuran kohdalla maailmalla loppujen lopuksi kovin montaa ole. Ja varsinkin pitkän NHL- uran omaavat pelimiehet lienevät jatkossa haluttua tavaraa ihan seurojen omistusportaaseen.
3. Pitkien sopimusten hyvät puolet tuli vastauksista hyvin esiin, muutamaa seikkaa en ollut huomannut itse ajatellakaan. Ja taitaa ne loukkaantumiset olla näissä kahdessa se ainoa isompi riski. Mutta se ei pelaa, joka pelkää.
4. Onnea vielä sopimuksista.