En olisi uskonut näkeväni...

[Carlos]

Muutaman veljen kanssa tätä jo päivittelinkin, mutta ehkä aihe ansaitsee ihan oman ketjunsa, olisi hauska kuulla muiltakin vastaavia tarinoita.

Siis. Lauantaina notkuin muutaman kollegani kanssa Rotterdamin keskustassa erääsä Irkku-pubissa, "muutama" jo takanapäin, kun siinä baaritiskillä viereeni ilmestyi miehen hahmo, ja hän oli pukeutunut jonkunlaiseen tilkkutäkkiin. Sivusilmällä näin että ihan kuin tuossa hihassa lukisi "Ruokavarasto", mutta ajattelin että olin varmaan jo ottanut muutaman liikaa. Sitten katsoin tarkemmin, ja toden totta, siinä lukee "Ruokavarasto"! Varovasti otin askeleen taaksepäin, ja selässä luki 44 Mikkola. Sitten kurkotin varovasti eteenpäin ja etupuolella oli Tepsin logo!

No pakkohan siitä oli sitten ruveta miestä haastattelemaan. Kävi ilmi että tämä kaveri oli kotoisin Manchesterista, ihan syntyperäinen britti. Hän kertoi olevansa TPS:n fani. Ihmetykseni syveni entisestään kun olin tarjoamassa hänelle tuopillista, ja kaveri sanoi että "I don't like beer". Näin. BRITTI-mies IRKKU-pubissa ja EI pidä OLUESTA.

Siinä sitten illan mittaan selvisi sekin että tällä miehellä oli suomalainen vaimo, joka selvensi asiaa aika paljon. Sain muuten illan mittaan vielä hänen vaimonsa puhelinnumeronkin.. ;-)

No sittenhän rupattelin pitkät tovit suomea tämän vaimon kanssa, kunnes porukkaan lyöttäytyi eräs toinen mies, joka totesi että "täällähän puhutaan suomea!" Ja niin sitten mentiin, kivaa oli kun haukuttiin hollantilaiset ja kehuttiin kotimaata. :-)

Mutta enivei siis, en olisi uskonut näkeväni britti-miestä, Tepsin fanipaidassa irkkubaarissa Rotterdamissa, joka ei pidä oluesta.

 

[finnishninja]

Joskus törmää näihin sekasikiöihin.. hehe.. Itse muistan erään hepun Kreikassa. Hän on syntynyt USA:ssa ja asui Itävallassa. Hänen isänsä on kreikkalainen oopperalaulaja ja äiti ruotsalainen näyttelijätär. Hetken juteltuamme hän alkoi yhtäkkiä puhumaan ruotsia!

 

[hammer lynx]

edit; sorry tupla...

 

[hammer lynx]

Slovakialaisessa Banska Bystrican kaupungissa sijaitsevan baarin ovella roikkuu Raipen pelipaita. Se on se karmea parin vuoden takainen sinapinkeltainen vieraspaita.
Kysyin syytä paidan sijaintiin, mutta kukaan paikallinen ei muistanut miten se siihen oli ilmestynyt.

 

[JHag]

Tästä aiheestahan on tällainen juttukin:

Kaksi kaverusta kävelee kaupungilla huomaten, että kulmille on avattu uusi vain suomalaisia herkkuja tarjoileva kuppila. Siis läskisoosia, HK:n sinistä, kossua ynnä muuta. Kaverit päättävät vilkaista meininkiä ja katsovat ovelta sisään hiffaten oitis, että kapakka on täynnä karmivia juntteja: hankkijalippiksissä ja verkkareissa öriseviä äijiä, skinejä suomenlipputatuointeineen, juoppoja tuulipukuisia vanhoja naisia. Älämölö on hirmuinen, tuopit lentävät ilmassa, joku vetää pöytäkaveriaan turpaan, joku oksentaa baaritiskille jne. Yhtäkkiä kaverukset huomaavat, että ei jumalauta: kapakan ainoa työntekijä on yönmusta neekeri, joka värjöttelee tiskin takana itseään suojaten ja solvauksia kuunnellen. Toinen kavereista toteaa säälivästi: "Ei voisi olla huonommin asiat tuolla tummalla kaverilla". Juuri ennen kuin he kääntyvät pois, hiljaa ollut mies nykäisee kaveriaan hihasta ja toteaa: "Olet väärässä, asiat voivat näköjään olla huonomminkin". Ensimmäinen äijistä vilkaisee baaritiskille ja huomaa, että tumma mies on ruvennut meteliin kyllästyneenä lukemaan - Dagens Nyheteriä!

 

[Jaakko]

Positiivista, että kannattajia löytyy muualtakin kuin Suomesta. Israelissa ollessani olin eräällä laivalla menossa sukeltamaan. Niin laivan kipparilla oli Ilveksen lippis. Kysäisin siitä kaverilta ja kertoi saaneensa sen joltakin naiselta. Hyvää mainosta Ilvekselle.

 

[Paitselo]

Tapahtui 1990-luvun puolivälin tienoilla Marokossa:

Algecirasin satamakaupungissa olin oikein tyypillisellä Kalle Tappis-reissulla. Istuin örveltävän ja örisevän turistilauman kanssa helteisen bussin sisuksissa körröttelemässä satamaan ja autolautan kyytiin.
Ajoimme siinä jonkin ison ulkoilmaterassin ohitse ja silloin meinasin nyrjäyttää silmäni. Nimittäin siinä terassilla istui lipittämässä kaljaa KAHDEKSAN melko ronskin kokoista äijää punaisissa HIFK:n pelipaidoissa. Joka ukon selässä oli numero 40 ja numeron yläpuolella nimi Tikkanen!
Kahdeksan Tikiä yhtäaikaa tuoppeja kolistelemassa afrikkalaisessa satamakaupungissa... ei ihan jokapäiväinen näky.

 

[mission16W]

Viestin lähetti Predator
Kahdeksan Tikiä yhtäaikaa tuoppeja kolistelemassa afrikkalaisessa satamakaupungissa... ei ihan jokapäiväinen näky.

Tässä se nähtiin, IFK ei ole ihan jokapäiväinen seura :)

Kyllä näitä kaikenlaisia hiippareita aina välillä tulee vastaan. Itse törmäsin kerran Kreikassa jenkkimieheen, joka oli suunnaton Suomi-fani. En vielä tähän päivään mennessäkään ymmärrä, miksi näin oli, mutta mies aikoi vakaasti muuttaa tänne asumaan. Miten mahtoi äijän käydä?

Carlos, voisit kaverin tavatessasi kysäistä, kannattaako mies Shittyä vai Unitedia :)

 

[dana77]

Kun olin joulukuussa San Diegossa käymässä lähdin keskustassa olevasta hotellistani kävelylle. Ensimmäinen ravintola johon törmäsin oli "Finnish-American restaurant Henry´s Pub". Samanlainen Henkka kuin "kotonakin". Hämmästyin.

Ai tänä piti liittyä jääkiekkoon...No kaksi päivää myöhemmin olin katsomassa Los Angelesissa jääkiekkopeliä ja samassa katsomossa oli kaveri, jolla oli Kurrin pelipaita päällään!! Sorry, ei tämäkään juttu oikein onnistunut...

 

[Carlos]

Viestin lähetti mission16W
Tässä se nähtiin, IFK ei ole ihan jokapäiväinen seura :)
Carlos, voisit kaverin tavatessasi kysäistä, kannattaako mies Shittyä vai Unitedia :)

Itse asiassa tästä oli jo puhetta, ja kuten ehkä jo arvelitkin, hän kannattaa Cityä. :-)

 

[Anton]

Kymmenkunta vuotta sitten Keski-Norjassa olimme erään pikkukaupungin torilla syömässä jäätelöä, kun näimme paikallisen hampin. Äijä oli nukkunut ulkona varmasti koko kesän ja oli oikein kunnon perusdeekun näköinen. Kenkiä ei jalassa ollut, vaan kaveri oli fiksuna ihmisenä laittanut muovipussit jalkoihinsa. Nyökkäilemme tyytyväisinä, että onneksi Norjastakin löytyy tämmöisiä otuksia. Itsekseen mutiseva kaveri ohitti meidät muutaman metrin päästä, jolloin saimme kuulla että hän mutisi suomenkielellä.

Vahingonilo turskien kustannuksella päättyi lyhyeen.

...ja editoidaan kirjoitusvirheet.

 

[Ramchester]

Noin viisi vuotta sitten olin vaimokkeen kanssa Ruotsin-laivalla juomassa olutta eräässä baarissa, kun pöytäämme saapui noin 30-40 vuotias, lähes suomea puhuva mieshenkilö, jolla oli Jokereiden henkselit. Mies oli kuulemma jonkinlainen Jokereiden "markkinointi"-mies. Arvatkaa oliko meillä silloin hauskaa?

 

[SuperTero]

Sweden Hockey Games 2003

Venailessamme metroa Odenplanin asemalla, viiden minuutin välein tuli kaks niin ryysyläisen näköistä pummaa rahaa ruotsiks. Siihen fiksuna miehenä vastasin suomen kielellä, että en puhu ruotsia. Hämmästyksekseni ensimmäinen ryysyläinen(nainen), vastasi selkeällä suomen kielellä, että olisko heittää muutama lantti. Siitä häkeltyen heitin muijalle muutaman kolikon. Viis minsaa siitä tuli ryysyläinen2(mies), sama homma. Vastasin suomeks saman homman ja mies vastasi suomeks jälleen. Yritti pummata rahaa mut nyt vaan heitin että muijas vei jo kaiken.

Näköjään suomalaiset on ottanut tukholman skenen haltuun....

 

[mikkojii]

Meikkis törmäsi jokin aika takaperin Lontoolaisessa baarissa italialaiseen kaveriin, joka änkeytyi pystypöytään väkisin juttelemaan. Saatuaan selville, että olen Suomesta se rupesi kovaan ääneen ylistämään suomalaista jalkapalloa. Kyllä, se oli varsin humalassa, mutta... Siinä aikani kuluksi kuitenkin kuuntelin herran jorinoita ja se tiesi ihan ihme asioita meitin palloilusta. Muisti nimeltä mainiten hirveän määrän pelaajia (muitakin kuin Litmasen), oli nähnyt Hakan, Mypan ja HJK:n pelaavan etc.

En nyt tiedä oliko tarina hauska sattumus, mutta olihan se kovin outoa kuulla Englannissa italialaisen ylistystä suomalaisen palloilun upeasta tasosta. Kumma aine tuo alkoholi, miten se vaikuttaa arvostelukykyyn. Pitää alkaa itsekkin tinttaamaan, niin rupeaa IFK:n pelikin näyttämään taas paljon paremmalta.

Takaisin Pasilaan. Porilaisten marssi.

 

[jake]

1998 ennen futiksen mm-kisoja SVT Europe teki urheiluruudussaan syväanalyysiä tähtipelaajistaan ja haastatteli tuolloin Bolognassa pelannutta topparia Teddy Lukicia. Hämmästys oli suuri, selvästikin jugolaisperäisen ruotsalaisen päässä oli SaiPan lippis hänen mennessä Bolognan treeneihin.

Myöhemmin tuo tietysti selvisi, että Lukic on tietysti puolisuomalainen.

 

[JLand]

Olin viime kesänä parin päivän pikavisiitillä Sao Paolossa hoitamassa työasioita. Ensimmäisessä kokouksessa esittelimme kaikki itsemme toisillemme. Tähän asti kaikki puhuminen oli hoidettu joko Englanniksi tai Espanjaksi, kunnes kokouksen puheenjohtaja pudotti kynätelineen lattialle ja kirosi kovaan ääneen: "voi perrrrrkele!" Luulin mielikuvitukseni pelleilevän enkä kiinnittänyt miehen sanomisiin sen enempää huomiota kunnes hän puolen minuutin kuluttua tönäisi kynätelineen uudestaan lattialle. Tällä kertaa huulien välistä lähti vihaisesti: "no voi vittu...taas..". Niinpä heitin herralle jotain muka vitsikästä Suomeksi ja kaverin suu jähmettyi vähintään 10 sekunniksi paikoilleen. Kävi ilmi, että herra oli kotoisin Turusta ja intohimoinen TPS-fani. Jutustelimme pienen hetken Suomeksi kokouksen muiden osanottajien ihmetellessä vierestä. Kokouksen jälkeen sitten suuntasimme paikalliseen ravintolaan, josta tämä kaveri ilmeisesti omisti osan, sillä ravintolan seinällä roikkui vanha TPS-paita #?? Leime (?).

MSG'ssa tuttu näky on eräs native New Yorker, joka on suurin koskaan näkemäni Reijo Ruotsalaisen ihailija. Miehellä on varmaan 6 erilaista Rangersin fanipaitaa painatuksella Ruotsalainen.

 

[JHag]

Tää on niin hyvä juttu ja tosi, että tungen tännekin ketjuun, vaikka olen saattanut joskus jossain muuallakin kertoa:

Bassoa (tietenkin!) eräässä tuolloin suositussa suomalaisbändissä soittanut kaverini oli Lontoossa lomailemassa 80-luvun alussa. Hän oli, totta helvetissä, pubeissa aamusta iltaan ja hyvässä laitamyötäisessä yhtenä päivänä, jolloin oli sattumoisin ilman tyttöystäväänsä liikkeellä. Tyttö oli -huoh- ostoksilla. No, kaveri ottaa bisseä ja samalle tiskille tulee mukavan tuntuinen paikallinen häiskä ja kundit puhuvat urheilusta, Suomesta ja Englannista. Engelsmanni kysyy sitten, että mitäs teet Koti-Suomessa? Kaveri kehaisee, että olen ammattimuusikko. Engelsmanni kysyy, että oikein suosittuko? Kaveri jaarittelee ummet ja lammet bändinsä levytyssopimuksesta ja siitä, että biisit ovat soineet jo radiossa hyvin ja ura näyttää todella lupaavalta, mutta täytyy osata olla ylpistymättä, kun fanejakin alkaa olla.....ja huomaa sitten kohteliaana miehenä kysyä englanninpojaltakin, että mitäs sinä teet? Musiikkimiehiä kuulemma hänkin. Suomipoika toteaa, että ai jaa, onkos mitään bändikuvioita ja oletko käynyt keikoilla koskaan vai ihanko omaksi iloksi soittelet ja mitä instrumenttia muuten soitat, itse olen basisti...?? Engelsmanni toteaa ystävällisesti, että soitan rumpuja Queen-nimisessä yhtyeessä.

Että semmosta. Hiljaiseksi veti suomipojan, jonka tyttöystävä oli armoitettu Queen-fani ja olisi varmasti osannut tunnistaa Roger Taylorin.

 

[teemu_s]

Viestin lähetti JHag
Että semmosta. Hiljaiseksi veti suomipojan, jonka tyttöystävä oli armoitettu Queen-fani ja olisi varmasti osannut tunnistaa Roger Taylorin.

Rrrrrrrrrrrrroooogerrr Tayloooooooooooooooorrrrr!!

Ee helevettiläinen! Pitää olla äijän aika kännissä tai muuten tietämätön jos ei ole tunnistanut. Kuitenkin 80-luvun alussa Queen oli lähes jo suosionsa huipulla. Kyllä nyt vetää kateelliseksi. Toki itsehän olin tuolloin vielä vaipoissa ja potkuhousuissa. Tai en tiedä tarkalleen kun et tarkkaa vuotta sanonut.

Niimpä niin. Voin kuvitella kuinka suomalaisen "suurbändin" rumpali alkaa olla jo takki auki kun sitä suosiota on tullut niin paljon että Öllölän lavallakin on tullut käytyä. Sitten tämä kaljottelukaveri toteaakin olevansa vain jostain lähes kaikkien aikojen parhaasta bändistä. Prrrkele..

 

[JHag]

Viestin lähetti teemu_s
Rrrrrrrrrrrrroooogerrr Tayloooooooooooooooorrrrr!!

Ee helevettiläinen! Pitää olla äijän aika kännissä tai muuten tietämätön jos ei ole tunnistanut.

Kaveri oli kännissä ja totesi jälkikäteen, että oli siinä jotain tuttua. Täytyy muistaa, että kun näkee jonkun hahmon irtirevittynä viitekehyksestään = makeat rokkivideot, konsertit etc ihan arkivetimissä ja ilman esiintymiskuteita, -meikkiä ja -attitudea, saattaa tunteminen jäädä vain ajatukseksi "jotain tuttua tuossa oli..". Itselleni kävi näin kerran 80/90-luvun taitteen tienoilla, kun olin tulossa Ämerikan reissulta Englannin ja Ranskan kautta ja oli koneenvaihto Frankfurtissa. Samassa hallissa löntysteli verkkareissa ja aurinkolaseissa aika tutun näköinen äijä. Vasta tunnin päästä eli koneessa hiffasin, että sehän oli armoitettu kovien kundien luonnenäyttelijä Mickey Rourke! Varmistin asian vielä kotimaassa, Rourke oli ollut Cannesin filmifestivaaleilla juuri samaan aikaan.

 

[Shayne]

Viestin lähetti JHag
Samassa hallissa löntysteli verkkareissa ja aurinkolaseissa aika tutun näköinen äijä. Vasta tunnin päästä eli koneessa hiffasin, että sehän oli armoitettu kovien kundien luonnenäyttelijä Mickey Rourke! Varmistin asian vielä kotimaassa, Rourke oli ollut Cannesin filmifestivaaleilla juuri samaan aikaan.

Ai jumaleissön, nyt heitit niiiiin kovan bongauksen, että mä olen todella kateellinen, siis ihan oikeasti! Siis itse Philip Andrew... Sen äijän kanssa kun pääsisi tuopin ääreen, niin tuskin olisi tylsää. "To my friends..!"

 

[JHag]

Shayne: Luulen, että Mickey on väkivaltakiekon vankkumaton kannattaja. Särmä jätkä, oli selittämätöntä karismaa myös livenä.

 

[Shayne]

Viestin lähetti JHag
Shayne: Luulen, että Mickey on väkivaltakiekon vankkumaton kannattaja. Särmä jätkä, oli selittämätöntä karismaa myös livenä.

Todennäköisesti, mieshän on harrastanut runsaasti väkivaltaa niin julkisilla kuin yksityisilläkin paikoilla.
Lisäksi hänkin taitaa olla kiinnostunut SM:stä, erityisesti siitä masokistisesta puolesta.

Tuli hauska juttu mieleen Mickeystä, kun hänet oli joku vuosi sitten kiinnitetty jonkin leffan pääosaan. Mies saapui yhtenä aamuna kuvauksiin niin päissään, ettei tunnistanut vastanäyttelijöitään saati ohjaajia. Kun tuotantohenkilöstö ei ollut oikein innoissaan Mickeyn tilasta, niin päätti hän poistua paikalta - pöllimällä kuvausryhmän rekan, jonka kännipäissään kolaroi kaiken mahdollisen muun paikalla olleen tarpeiston kanssa.

En nyt muista minkä pätkän kuvaukset olivat kyseessä, kun Mickeytä ei sitten pääosassa taidettu nähdäkään.

Mutta kyllä siinä äijässä on jotain sanoinkuvaamatonta karismaa...todellakin. Niitä "päntsyt kastelevia" ilopissa-kohtauksia löytyy tämän miehen tuotannosta...

 

[Tapio Rautalapio]

Seuraavalla ei ole mitään yhtymäkohtaa jääkiekkoon

Koko kauhea tapahtumaketju sai alkunsa melko tarkalleen viikko sitten keskiviikkona, tuona pahamaisena opiskelijoiden pikku-lauantaina, kun päätimme kaverini kanssa korkata handelista varta vasten haetun absinttipullon muun porukan vastusteluista huolimatta. Siinä ei sitten kauan nokka tuhissut, kun 0,7l pullo oli tyhjenetty kolmeen mieheen. Poltimme juodessamme muuten ainakin paketillisen palasokeria, ihan vain polttamisen ilosta. Tarpeetonta sanoa, että kohtalaisen jousessa olimme, kun suuntasimme kohti opiskelupaikkakuntamme syntistä yötä. Kovalla itsesuggestiolla saimme myös uskoteltua itsellemme kärsivämme hallusinaatioista, sillä absinttihan sisälsi ennen kohtalaisen suuren pitoisuuden erinäisiä hallusinogeenejä, vaikka eihän tuosta nykyversiosta nyt oikeasti mitään halluja saa...

Noh, torstai-aamuna olo oli sitten mitä odottaa saattoi. Kumma kyllä, oikein todella huonoa oloa alkoi pukkaamaan vasta siinä puolen päivän maissa, lounaalla. Muistan olleeni uppoutuneena syvälle ajatuksiini, pohtien lähinnä mahtaakohan se sattua kuinka vitusti, kun tuo juuri työnalla oleva jambalaya-annos antaa kunnon rekyylin ja palaa hissillä ylös. Nostaessa katseeni lautaselta pupillini laajenevat satelliittilautasen kokoisiksi jäädessäni tuijottomaan lounasjonossa seisovaa ilmestystä. Siinähän seisoo Marco Bjuström, tuo koko kansan rakastama nami-nami-mies! Tässä vaiheessa olen aivan vakuuttunut siitä, että kyseessä on jokin näköhäirä. Luulen saaneeni juoppohulluuskohtauksen, ja annankin (jälleen kerran) pyhän raittiuslupauksen sekä suunnittelen kääntymistä lestadiolaiseksi. Helpotuksen tunne on sanoin kuvaamaton, kun eräs pöytäseurueestani kysäisee ohi menen, että eikös tuo ole se lantion keinuttelija sieltä Butsibumista.

Että tämmöstä... enpä olisi uskonut näkeväni...

 

[dana77]

Viestin lähetti JLand
MSG'ssa tuttu näky on eräs native New Yorker, joka on suurin koskaan näkemäni Reijo Ruotsalaisen ihailija. Miehellä on varmaan 6 erilaista Rangersin fanipaitaa painatuksella Ruotsalainen.

Mun yksi kaveri möi New Yorkilaiselle Reksa fanille tämän Kalpan aikaisen fanipaidan. Taitaa olla sama kaveri kyseessä.

 

[dana77]

Viestin lähetti JHag
Kaveri oli kännissä ja totesi jälkikäteen, että oli siinä jotain tuttua.

Itselleni tapahtui samaan sarjaan kuuluva tarina, kun olin (onneksi jo useita vuosia sitten) kavereideni kanssa eräässä toisessa kaupungissa viinaa juomassa ja jostain pöytään tupsahti muutama tyttö. Siinä aloin heittämään juttua toiselle tytölle ja kerroin että serkkuni opiskeli kyseisessä kaupungissa ja muuta sellaista mitä tytöille nyt sellaisessa tilanteessa selitetään - kyllähän te tiedätte. Tyttö kertoi tuntevansa serkkuni ja kysyi minulta että miten hyvin minä serkkuni tunnen. No siinä selitin sitä aiiiivan liian pitkään ja olin pöydän viimeinen henkilö, joka tajusi että se toinen pöydän tytöistä oli serkkuni! Ja rehellisesti on todettava, että en sitäkään itse tajunnut vaan kaverini vei minut jossain vaiheessa sivulle ja kertoi asian (kaverini eivät tunteneet edes serkkua edeltäkäsin mutta silti hekin tajusivat asian minua ennen).

Tästä sai aika monta vuotta kuulla vittuilua, mutta kuten lapinlahden linnut laulavat "aina voi käydä vielä huonomminkin". Onneksi ei käynyt.